Seuraa 
Viestejä45973

Tiede-uutinen,

Kaupungeissa asuvien ihmisten astmaan ja allergioihin voi löytyä osasyy asuinympäristön luonnon monimuotoisuuden vähäisyydestä ja ihon hyödyllisten mikrobien muuttuneesta koostumuksesta. Maaperästä ja kasveista peräisin olevat, iholla elävät bakteerit voivat tehostaa immuunipuolustusta ja estää allergioiden kehittymistä.

Iholla, hengitysteissä ja suolistossa elävät hyötymikrobit suojelevat tulehdussairauksilta. Koko mikrobikirjoon vaikuttavista ympäristötekijöistä tiedetään kuitenkin toistaiseksi vain vähän.

Ilkka Hanski Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta ja Tari Haahtela HYKS:n iho- ja allergiasairaalasta ryhmineen tutkivat, miten ihmisten vähentyneet kontaktit luonnon monimuotoisuuteen vaikuttavat iholla viihtyvien hyötybakteerien valikoimaan ja ihmisten allergeeniherkkyyteen. Tutkimusten mukaan näyttää siltä, että maaperän ja kasvien kanssa tekemisissä oleminen vähentää allergisoitumisen riskejä.

Ryhmä tutki 118 satunnaisesti valittua Itä-Suomessa asuvaa koululaista. Jos nuorten asuinympäristössä oli paljon metsää ja maatalousmaata, heidän ihollaan oli laajempi bakteerivalikoima kuin nuorilla, joiden kodin läheisyydessä on enemmän rakennettua ympäristöä ja vesistöjä. Myös nuorten allergeeniherkkyys oli maaseudulla alhaisempi.
http://www.tiede.fi/uutiset/4688/kaupun ... rgiariskia

Tiedelehden toimittajat voisivat arvioida tutkimuksia ennen kun kertovat niistä.
Muissakin yhteyksissä on vedetty johtopäätöksiä parantuneen hygienian yhteydestä allergioiden lisääntymiseen, ottamatta huomioon muita muutoksia ympäristössä.
Maaseudulla käytetään varmaankin vähemmän muoviastioita kuin kaupungeissa ja joudutaan muutenkin vähemmän tekemisiin muovien pehmittimien kanssa.

"Ftalaatit ovat ryhmä kemiallisia aineita joita ennen kaikkea käytetään pehmittiminä PVC-muovissa. Niiden käyttö meidän jokapäiväisessä ympäristössämme on lisääntynyt dramaattisesti kuluneiden vuosikymmenien aikana. Samaan aikaan niin astmaa kuin allergioitakin on todettu länsimaissa yhä enemmän.

Tuoreen tutkimuksen mukaan kyseessä ei ole sattuma, vaan päinvastoin.

Ftalaatteja on kaikkialla, kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja työpaikoilla. Niitä on leluissa, kosmetiikassa, pesuaineissa ja pinta-materiaaleissa: esimerkiksi muovimatoissa. Eniten ftalaatteja käytetään muovien pehmittiminä. Ne liukenevat tuotteista ja jätteistä, leviävät ilman mukana ympäri maailman ja kulkeutuvat ihmisiin. Niitä on löydetty jopa kalasta ja meijerituotteista - sekä äidinmaidosta. Niiden tuotanto on kasvanut voimakkaasti 50-luvulta asti. Samaan aikaan allergioista ja astmasta on tullut yhä tavallisempi riesa länsimaissa.

Ruotsalaisten ja tanskalaisten yhteisvoimin tekemään tutkimukseen valittiin noin 400 lasta, joista puolet kärsivät allergiaoireista ja puolet taas eivät. Lasten makuuhuoneista kerättiin pölyä, josta tutkittiin ftalaattien määrä. Samaan aikaan lapsista otettiin kokeita. Tulokset olivat selkeät:

– Hämmästyimme siitä, että kotipölyssä olevien ftalattien eli pehmittimien määrällä oli niin suora yhteys lasten sairastuvuuteen. Ei ainoastaan niin, että mitä enemmän ftalaatteja, sitä sairaammat lapset, vaan myös niin, että erityyppiset ftalaatit liittyivät erityyppisiin sairauksiin, sanoo tutkimuksessa mukana ollut kansanterveystieteen tohtori Carl-Gustaf Bornehag Ruotsin koe-ja tutkimuslaitokselta Karlstadin yliopistosta.

Raportissa painotetaan, että tulokset pätenevät muissakin länsimaissa, joissa muovien pehmittimiä käytetään runsaasti. Allergiaan ja astmaan tiedetään olevan useita syitä. Missä kohdassa asteikkoa ftalaatit ovat?

– Sitä emme pysty sanomaan tämän tutkimuksen perusteella. Olemme todennet yhteyden, ja kun tässä tutkimuksessa todettua riskiä verrataan aikaisempiin tutkimustuloksiin voidaan sanoa, että riskitekijä on erittäin suuri, Bornehag arvioi.
Tilanne huolestuttaa

Ftalaattien vaikutusta lisääntymisterveyteen ja sikiön kehitykseen on tutkittu aikaisemminkin. Tuore tutkimus on uuttaa tietoa, ja tutkijan oman arvion mukaan merkittävää sellaista:

– Tähän asti on keskitytty syöpään eli toksisiin kudosvaikutuksiin, mutta sen tyyppisiä sairauksia ei kuitenkaan esiinny kovin runsaasti. Jos meidän tuloksemme ovat oikeita, eli ftalaateilla on yhteys astmaan ja allergioihin, joista eri puolilla maailmaa tehtyjen tutkimusten mukaan kärsii jopa 30 - 40 prosenttia lapsista ja nuorista, niin näillä tuloksilla on valtava merkitys, hän ennustaa.

– Meidän tutkimuksemme pohjalta ei ole vielä mahdollista antaa suosituksia, mutta henkilökohtaisesti olen huolestunut asiasta. Jos tuloksemme ovat oikeat, tilanne on huolestuttava, Bornehag painottaa.
http://yle.fi/vintti/yle.fi/akuutti/ark ... 0105_a.htm

Sivut

Kommentit (30)

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan kaupunkilaiset kärsivät useimmin astmasta ja allergioista kuin maalla asuvat. Maaperän ja kasvien kanssa kosketuksissa oleminen nimittäin parantaa immuunipuolustusjärjestelmää. Luontokontakteista peräisin olevat bakteerit saattavat tutkimuksen mukaan estää allergioiden kehittymistä.

Helsingin yliopiston biotieteiden laitoksen Ilkka Hanski ja HYKS:n iho- ja allergiasairaalan ylilääkäri Tari Haahtela tutkivat ryhmineen 118 satunnaisesti valittua itäsuomalaista koululaista. Tutkimusryhmä havaitsi, että maaseudulla elävien nuorten, joiden asuinympäristössä oli paljon metsää ja maatalousmaata, allergeeniherkkyys oli alhaisempi.

Tutkimukseen osallistunut Haahtela on jo pitkään puhunut julkisuudessa puolustuskyvyn tehostamisen puolesta. Haahtela on kehottanut muun muassa kävelemään kesällä paljain jaloin ja antamaan lapsien laittaa ulkona hiekkaa suuhunsa.

- Lapsia voi suojella allergialta niin, että ei yritä liikaa varjella bakteerialtistukselta. Jos lapsi työntää koirankakkaa suuhunsa, niin so what! Lapsi tutustuu ympäristöönsä suun kautta, niin kuuluukin olla, Haahtela sanoi HUS:n yhteisölehti Husarin haastattelussa jo vuonna 2005.
http://www.iltalehti.fi/allergia/201205 ... 8_al.shtml

Aika uskomatonta höpötystä, vieläpä ylilääkärin suusta.
Hän on itsekin ilmeisesti syönyt koiranpaskaa ja puhuu nyt suunsa puhtaaksi?

Toksoplasmoosin Oireet

(yö)hikoilu
kaulan tai kainaloiden turvonneet imusolmukkeet
kurkkukipu (hengitystieoireet)
kuume
lihaskipu (lihasoireet)
päänsärky
väsymys.

Muita mahdollisia oireita ovat:

koordinaatiovaikeudet
näköhäiriöt (näön sumeneminen; silmäoireet)
sekavuus
täpläinen ihottuma (ihomuutokset).

Toksoplasmoosin itämisaika (aika tartunnasta oireisiin) on 10–14 päivää. Oireet kestävät keskimäärin pari viikkoa, kroonisessa oireisessa toksoplas­moosissa jopa vuosia. Tauti on vaikeaoireinen lähinnä immuunipuutospotilailla. Mahdollisia komplikaatioita ovat muun muassa aivotulehdus, keuhko­kuume ja sydänlihastuleh­dus.

Toksoplasmoosin aiheuttaa mikroskooppinen eliö nimeltä Toxoplasma gondii. T. gondii on 1-soluinen loinen, jonka pääisäntiä ovat kissaeläimet. Ihminen voi saada toksoplasmoositartunnan veren- tai elinsiirron yhteydessä, raa'asta lihasta tai kissan ulosteen saastuttamasta kasvillisuudesta tai vedestä.

Kissan aktiivinen infektio kestää 1–3 viikkoa, jonka aikana kissa erittää ulosteeseen miljoonia ookystia. (Ookysta on eräs loisen muoto.) Jos kissa on suhteellisen hyväkuntoinen, ei ookystia löydy ulosteesta aktiivisen infektion jälkeen. Ookystat kehittyvät luonnossa infektiokykyisiksi 1–5 päivässä. (Kissan ulosteita sisältävä kissanhiekka kannattaa vaihtaa päivittäin.) Ookystat säilyvät hengissä lämpimissä ja kosteissa olosuhteissa jopa kuukausia. Maaperästä ne siirtyvät muihin eläimiin niiden syödessä ruohoa tai juodessa saastunutta vettä. Väli-isännässä, kuten ihmisessä, loiset muodostavat kudoskystia lihaksiin ja joskus myös aivoihin, silmiin tai sydämeen. (Kudoskysta on loisen nukkuva, inaktiivinen muoto, jota ympäröi suojakuori.) Kudoksiin koteloituneet loiset voivat tartuttaa muita eläimiä, mikäli isäntäeliö tulee syödyksi.

T. gondii pysyy aktiivisen infektion jälkeen kehossa lepotilassa, mutta voi uudelleenaktivoitua myöhemmin kehon immuunipuolustuksen pettäessä lääkityksen tai sairauden johdosta. Yleisimpiä toksoplasmoosin pahenemiselle ja aktivoitumiselle altistavia tekijöitä ovat:

hoidot (immuunivastetta heikentävät lääkkeet, joita käytetään siirtoelinten hyljinnän estämisessä ja autoimmuunitautien hillitsemisessä sekä kemoterapia, jota käytetään syöpätautien hoidossa)
sairaudet.

Toksoplasmoosi voi tarttua odottavan äidin verenkierrosta istukan välityksellä sikiöön. Jos äiti saa toksoplasmoosin raskauden viimeisellä kolmanneksella, siirtyy infektio lapseen 80 prosentin todennäköisyydellä. Mikäli infektio tapahtuu raskauden puolivälissä on riski 30 %. Raskauden alkupuolen infektiossa riski on vain 10 %, mutta silloin seuraukset ovat erittäin vakavat. Aikainen infektio voi aiheuttaa keskenmenon tai lapsella voi esiintyä seuraavia oireita ja laboratoriolöydöksiä:

anemia
henkinen jälkeenjääneisyys
hydrokefalia (vesipää)
kasvun hidastuminen
keltaisuus (keltainen iho ja silmänvalkuainen)
kuulovaurio
mikrokefalia (pienipäisyys)
silmän suoni- ja verkkokalvotulehdus (vakava silmäinfektio voi johtaa sokeutumiseen)
suurentunut maksa tai perna
trombosytopenia (verihiutaleiden puute; huonontunut verenvuodon tyrehtyminen)
vatsan turvotus (johtuen nesteen kertymisestä vatsakalvononteloon).

Lapsen oireet kehittyvät yleensä vasta myöhemmällä iällä. 85 % tartunnan saaneista vastasyntyneistä on oireettomia.
http://www.oireet.fi/toksoplasmoosi.html

Toksokaarainfektion aiheuttaa joko koiran suolinkainen Toxocara canis tai kissan T. cati. Nämä eläimet infektoituvat istukan kautta kohdussa emon toukkien reaktivoituessa raskauden aikana tai sitten syömällä toksokaaran munia sisältävää ulostetta tai kystoja sisältävää lihaa. Infektoituneet koiran- tai kissanpennut erittävät suuria määriä munia ulosteisiinsa noin neljän viikon iästä lähtien. Myös synnyttäneet emokoirat saattavat erittää munia. Tuoreessa ulosteessa olevat munat eivät ole tartuttavia, sillä munan kehittyminen voi kestää viikkoja. Sopivissa olosuhteissa munat säilyvät maaperässä hengissä kuukausia. Ihmiset saavat infektion koirien tai kissojen toksokaaranmunia sisältävän ulosteen saastuttamasta ympäristöstä. Sairastuneet ovat yleensä pieniä lapsia, jotka ovat saaneet tartunnan esimerkiksi syömällä saastunutta hiekkaa leikkipaikalla (Elliot ym. 1985).

Toksokaarainfektio on maailmanlaajuisesti yleinen. Kehitysmaissa yli puolella lapsista todetaan toksokaaravasta-aineita. Irlannissa, Hollannissa ja Yhdysvalloissa vasta-aineita esiintyy 6–8 %:lla lapsista. Todennäköisesti tauti on vieläkin alidiagnosoitu (Schantz 1989). Suomessa ei ole tehty laajaa selvitystä toksokaaranmunia erittävistä koiranpennuista. Muutamalla kymmenellä prosentilla pennuista todetaan munia (Seppo Saari, Eläinlääketieteellinen korkeakoulu, henkilökohtainen tiedonanto). Matojen häätämiseksi kaikkien pentujen tulisi saada matokuuri. Mikäli kuuri on annettu asianmukaisesti, munien eritys loppuu noin kuuden kuukauden iässä. Niinpä vanhemmat koirat eivät yleensä eritä munia.

Toksokaarainfektio saattaa olla täysin oireeton. Oireisella taudilla on kaksi muotoa: viskeraalinen larva migrans sekä silmän larva migrans. Taudin oireet johtuvat suolistossa kuoriutuneiden toukkien vaeltamisesta elimistössä sekä koteloitumisesta. Toksokaarainfektion oireita ja löydöksiä ovat mm. kuumeilu, vatsakivut, ruokahaluttomuus, pahoinvointi, suurentunut maksa, kaulan alueen suurentuneet imusolmukkeet, uni- ja käytöshäiriöt, pään- ja raajojen särky, yskä ja joskus keuhkokuume. Yksi invasiivisiin matotauteihin liittyvä tyypillinen löydös on eosinofilia. Silmässä toksokaara voi aiheuttaa mm. retiniitin, endoftalmiitin ja uveiitin. Suomesta on raportoitu neljän lapsen toksokaarainfektio (Lanning ym. 1989)
http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/e ... s=duo40121

Erään tutkimuksen mukaan 30 % lasten hiekkalaatikoista on kissojen saastuttamia.
Miksiköhän Haahtela on sitä mieltä että lasten kannattaa antaa syödä hiekkaa tai eläinten ulosteita?
Eliniän odote on kasvanut mm. parantuneen hygienian takia, nyt sitten lääkäri tulee kertomaan että paskaa kannattaa syödä.
Maaseudulla mm. leluvalikoima on vähän erilainen, jos nyt tutkisi muovien pehmittimien osuutta allergioiden lisääntymiseen seuraavaksi, ennen kun vetää johtopäätöksiä tutkimuksistaan hän.

Oulun yliopiston tutkimus tukee aiempia epäilyjä ruoka-allergioiden periytyvyydestä.

Jos molemmat vanhemmat ovat allergisia, lapsella on yli kolminkertainen todennäköisyys herkistymiseen. Todennäköisyys on noin kaksinkertainen, jos vain toinen vanhemmista on allerginen.

Päätutkija Kaisa Pyrhönen kertoo, että ei-allergisten vanhempien lapsilla herkkyyttä ilmeni 4 prosentilla ja kahden allergisen vanhemman lapsista 14 prosentilla.

Tutkimuksessa todettiin myös, että mitä useampia erilaisia allergioita lapsen vanhemmilla oli, sitä todennäköisemmin lapsi oli herkistynyt ruoka-aineille.

Tutkimukseen osallistui vajaat 4 000 eteläkarjalaista lasta vanhempineen. Lapset olivat 0-4-vuotiaita.

Pyrhösen mukaan kyseessä on ensimmäinen ruoka-allergioiden periytyvyyteen liittyvä väestötutkimus.
http://www.iltalehti.fi/allergia/201010 ... ?ref=leiki

Esimerkiksi lasten allergiset sairaudet ovat erittäin perinnöllisiä. Voimakkain periytyvä komponentti on astmassa. Perimän luonnetta ei ole kuitenkaan voitu vielä tarkasti osoittaa. Yleisesti on ajateltu, että mikäli toinen vanhemmista sairastaa atooppista, allergista tautia, lapsen riski sairastua allergiseen sairauteen on noin 50 %. Mikäli molemmat vanhemmista ovat atoopikkoja, riski on selvästi suurempi, noin 70 %.
http://www.poliklinikka.fi/allergiakana ... ia-8028726

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neonomide
Seuraa 
Viestejä14241

Odotellessa herra professorin kommentteja...

Pretending to be certain about propositions for which no evidence is even conceivable—is both an intellectual and a moral failing. —Sam Harris

fenomenologi
Oulun yliopiston tutkimus tukee aiempia epäilyjä ruoka-allergioiden periytyvyydestä.

Jos molemmat vanhemmat ovat allergisia, lapsella on yli kolminkertainen todennäköisyys herkistymiseen. Todennäköisyys on noin kaksinkertainen, jos vain toinen vanhemmista on allerginen.

Päätutkija Kaisa Pyrhönen kertoo, että ei-allergisten vanhempien lapsilla herkkyyttä ilmeni 4 prosentilla ja kahden allergisen vanhemman lapsista 14 prosentilla.

Tutkimuksessa todettiin myös, että mitä useampia erilaisia allergioita lapsen vanhemmilla oli, sitä todennäköisemmin lapsi oli herkistynyt ruoka-aineille.

Tutkimukseen osallistui vajaat 4 000 eteläkarjalaista lasta vanhempineen. Lapset olivat 0-4-vuotiaita.

Pyrhösen mukaan kyseessä on ensimmäinen ruoka-allergioiden periytyvyyteen liittyvä väestötutkimus.
http://www.iltalehti.fi/allergia/201010 ... ?ref=leiki

Esimerkiksi lasten allergiset sairaudet ovat erittäin perinnöllisiä. Voimakkain periytyvä komponentti on astmassa. Perimän luonnetta ei ole kuitenkaan voitu vielä tarkasti osoittaa. Yleisesti on ajateltu, että mikäli toinen vanhemmista sairastaa atooppista, allergista tautia, lapsen riski sairastua allergiseen sairauteen on noin 50 %. Mikäli molemmat vanhemmista ovat atoopikkoja, riski on selvästi suurempi, noin 70 %.
http://www.poliklinikka.fi/allergiakana ... ia-8028726




Osallistuin odotusaikana testiin (molemmat vanhemmat lähisukulaisineen kärsivät allergioista ja jopa pahoista astmaoireista). Testin takia jätin tietyt ruoka-aineet nauttimatta odotusaikana, kuten myös imetysaikana (jota jatkoin sukulaisten vastusteluista mahdollisimman pitkään).
Jätin myös antihistamiinit ottamatta, muistaaksi kokonaan, koska odotusaikana oireet helpottivat.
Lapsi on nyt kohta kolmikymppinen eikä ole saanut riesakseen samaa rasitetta kuin esim. äitinsä. Pöly ja koira kotieläimenä ei haittaa, ei kakkaraiset eikä kukkaset. Sattumaa vai synnytystä edeltävää vieroitushoitoa?

Röyh!
Sattumaa vai synnytystä edeltävää vieroitushoitoa?



Sattumaa. Naapuristasi löytynee varmasti tapaus, jossa kaikesta välttämisestä huolimatta lapsi on allerginen tai astmaattinen. Itse asiassa nykyään taidetaan pitää tätä "vältä tyypillisiä allergeeneja" -metodia ehkä jopa allergiaa aiheuttavana, mutta vähintään turhana.

Eipä tuo tehonnut minullakaan, vaan kaikesta välttelystä huolimatta yhdellä lapsellamme on astma ja toisella oli varsinkin lapsuudessa erittäin paha atooppinen ihottuma. Toki aina voidaan väittää, että ne olisivat voineet olla "vielä pahempia", mutta jossitteluahan nyt voi harrastaa joka suuntaan. Yhtä lailla voin väittää, että juuri se lapsistamme, joka syntyi vasta omakotitaloon ja keskelle luonnonkasveista rikasta puutarhaa, on kaikkein vähiten allerginen.

Kulaushaikara
Seuraa 
Viestejä1023

Aihetta sivuten, mielenkiintoinen tutkimusuutinen sanomalehdestä tänään:
keliakiaa sairastavien lapset sairastuvat helpommin skitsofreniaan. En jaksa nyt etsiä tästä linkkiä, löytynee myöhemmin helposti.

Suolistolla lienee jotain merkitystä, mutta paljon tutkimusta uupuu.

Suoliston kyky tehdä tehtävänsä vaikuttanee suureen määrään sairauksia, allergiat ovat yksi esimerkki ja tämä skitsofrenia ehkä toinen?

Kulaushaikara
keliakiaa sairastavien lapset sairastuvat helpommin skitsofreniaan. En jaksa nyt etsiä tästä linkkiä, löytynee myöhemmin helposti.



Skitsofrenialla ja keliakialla on yhteys D-vitamiinin puutokseen, eli kenties sieltä löytyy yhteinen tekijäkin.

Viljat aiheuttaa jopa skitsofreniaa ja astmaa.

Ja nämä yhdistettynä D-vitamiinin puutteeseen ei ainakaan paranna potilaan ennustetta.

Atopia on allergia eli ruokavalio kuntoon.

80% vastustuskyvystä on suolistossa.

Jos syö väärin, niin se näkyy jopa ihossa.

MsHorton

Atopia on allergia eli ruokavalio kuntoon.



Ei muuten ole. Osalla atoopikoista ei ole mitään allergiaa aiheuttavaa ainetta löydettävissä, vaan oireet syntyvät allergeeneista riippumatta. Sama muuten pätee myös joihinkin astmaatikkoihin. Atoopikon iho on yliherkkä ärsykkeille, mutta tuskinpa allergeeniksi voi millään muotoa kutsua esim. kuivuutta. Ihottumaa voi pahentaa vaikkapa stressi, mutta enpä ole kuullut käytettävän luonnehdintaa "olen allerginen stressille". Tämä yliherkkyys usein tietenkin tarkoittaa juuri herkistymistä jollekin ärsytystä aiheuttavalle aineelle, mutta ärsytyksen voi tuottaa myös vaikkapa hikoilu. Onko ihminen silloin "allerginen itselleen"?

Kulaushaikara
Seuraa 
Viestejä1023
emp
MsHorton

Atopia on allergia eli ruokavalio kuntoon.



Ei muuten ole. Osalla atoopikoista ei ole mitään allergiaa aiheuttavaa ainetta löydettävissä, vaan oireet syntyvät allergeeneista riippumatta. Sama muuten pätee myös joihinkin astmaatikkoihin. Atoopikon iho on yliherkkä ärsykkeille, mutta tuskinpa allergeeniksi voi millään muotoa kutsua esim. kuivuutta. Ihottumaa voi pahentaa vaikkapa stressi, mutta enpä ole kuullut käytettävän luonnehdintaa "olen allerginen stressille". Tämä yliherkkyys usein tietenkin tarkoittaa juuri herkistymistä jollekin ärsytystä aiheuttavalle aineelle, mutta ärsytyksen voi tuottaa myös vaikkapa hikoilu. Onko ihminen silloin "allerginen itselleen"?



Stressihormonit aihuettavat kaikenlaista, mutta se ei riitä ainoaksi syyksi useisiin sairauksiin tai tiloihin. En väitä tietäväni atopian SYYTÄ, mutta esimerkiksi juuri viljojen poisjättö auttaa useimpia. Viljat siis aiheuttavat suolelle ehkä jotain, jonka jälkeen MUUT, vaihtelevat aineet pääsevät suolen läpi, vaikka niiden ei kuuluisi, ei niin isoina partikkeleina. Seurauksena reaktio.

Kyse siis olisikin monesta ruoka-aineesta ja ehkä myös hyvien rasvahappojen ja vitamiinien sekä hivenaineiden puutoksesta.

En tiedä onko teoria pätevä, mutta ainakin looginen ja monella testattu, atopia katoaa. En ymmärrä miksei tästäkin ole jo tehty tarkempia tutkimuksia!

Kulaushaikara
Stressihormonit aihuettavat kaikenlaista, mutta se ei riitä ainoaksi syyksi useisiin sairauksiin tai tiloihin.

Nimenomaan siis tressi ei tietenkään ole atopian syy, vaan se vain pahentaa tai tuo esiin sen oireet.

En väitä tietäväni atopian SYYTÄ, mutta esimerkiksi juuri viljojen poisjättö auttaa useimpia. Viljat siis aiheuttavat suolelle ehkä jotain, jonka jälkeen MUUT, vaihtelevat aineet pääsevät suolen läpi, vaikka niiden ei kuuluisi, ei niin isoina partikkeleina. Seurauksena reaktio.



Tämä kuvauksesi taas ei ihan tarkalleen ottaen ole kuvaus vilja-allergiasta, sillä tuossahan sanot, että ne ärsyttävät aineet ovatkin jotain muuta ja vilja vain edesauttaa niiden ärsyttävyyttä. Silloin siis on tosiaankin väärin kutsua atopiaa allergiaksi (siis jos tuo kuvaus pitää paikkansa). Tai ainakin koko allergian käsite pitää silloin ymmärtää jotenkin nykyisestä poikkeavalla tavalla.

En tiedä onko teoria pätevä, mutta ainakin looginen ja monella testattu, atopia katoaa. En ymmärrä miksei tästäkin ole jo tehty tarkempia tutkimuksia!



Tosin se ei ainakaan suoraan selitä sitä, miksi joillakin atoopikoilla oireet katoavat ilman luopumista viljoista - joskus kokonaan, joskus palatakseen myöhemmin. Eikä tuo teoria selitä myöskään sitä, miksi allergioissa siedätyshoidosta voi saada apua oireisiinsa. Tai sitä, miksijoillakin altistuminen kemiallisille aineille tms. aiheuttaa allergian puhkeamisen vaikkapa aikuisena. Miten nuo kemialliset aineet, joita esim. koskee käsillään, muuttavat suolen kykyä käsitellä viljaa?

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047

atooppisen ihon omistajana täytyy todeta, että on kokeiltu vaikka mitä ruokavaliollisia toimenpiteitä eikä millään niistä ole ollut vaikutusta ihon kuntoon. ainoa mikä näyttäisi auttavan on kesä ja auringonvalo. kesäisin ei tarvitse käyttää rasvaa ollenkaan, kovimpina pakkasaikoina ei pysty nukkumaan ellei rasvaa, kun hilseily aiheuttaa kutinaa ja kutina käy ihan sietämättömäksi.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

emp
MsHorton

Atopia on allergia eli ruokavalio kuntoon.



Ei muuten ole. Osalla atoopikoista ei ole mitään allergiaa aiheuttavaa ainetta löydettävissä, vaan oireet syntyvät allergeeneista riippumatta. Sama muuten pätee myös joihinkin astmaatikkoihin. Atoopikon iho on yliherkkä ärsykkeille, mutta tuskinpa allergeeniksi voi millään muotoa kutsua esim. kuivuutta. Ihottumaa voi pahentaa vaikkapa stressi, mutta enpä ole kuullut käytettävän luonnehdintaa "olen allerginen stressille". Tämä yliherkkyys usein tietenkin tarkoittaa juuri herkistymistä jollekin ärsytystä aiheuttavalle aineelle, mutta ärsytyksen voi tuottaa myös vaikkapa hikoilu. Onko ihminen silloin "allerginen itselleen"?



Harva allergisoiva aine löydetään missään allergiatestissä. Kaikkein paras testi on täysi välttäminen ainakin 2kk ja se teettää työtä, jos ei tykkää kokata kaikkea ruokaa itse.

Kuiva iho on merkki puutoksesta ei sairaudesta. Ruokavalion rukkaaminen vaikuttaa myös ihon kuntoon, mutta harva on valmis tekemään yhtään mitään olonsa parantamiseksi.

Hikoilussa juurikin tulee "paskat" ulos ihon kautta ja ruokavalio näkyy tässä hyvin voimakkaasti.

Kulaushaikara
En tiedä onko teoria pätevä, mutta ainakin looginen ja monella testattu, atopia katoaa. En ymmärrä miksei tästäkin ole jo tehty tarkempia tutkimuksia!



Ei tartte tutkia, kun lääkkeet ja rasvat on keksitty.

Harva atoopikko on edes tietoinen, jotta ruokavalio vaikuttaa ihan kaikkeen.

Ja vielä harvempi haluaa mitään muuttaa.

"Eniten ftalaatteja käytetään muovien pehmittiminä. Ne liukenevat tuotteista ja jätteistä, leviävät ilman mukana ympäri maailman ja kulkeutuvat ihmisiin. Niitä on löydetty jopa kalasta ja meijerituotteista - sekä äidinmaidosta.

Pitkittynyt imetys voi altistaa allergioille

Rintaruokinnan pitkään jatkaminen vauvan ainoana ravintona ei tehosta allergiaoireilta suojaavaa vaikutusta. Suomessa täysimetyssuositus on 6 kuukauden ikään asti. Yhdeksän kuukauden ikään asti pelkästään rintamaitoa saaneilla vauvoilla voi olla jopa lisääntynyt riski lapsuusiän atooppiseen ihottumaan ja ruokayliherkkyysoireisiin. Ruokayliherkkyysoireet olivat havaittavissa näillä lapsilla vielä 11 vuoden iässä.

Tutkimuksessa havaittiin myös, että allergiaan sairastuneilla lapsilla oli varhaisessa vauvaiässä kolesteroli- ja A-vitamiinitasot muita matalampia. Todennäköisesti erot eivät kuitenkaan selity ravitsemuksellisilla tekijöillä, vaan ovat peräisin säätelyjärjestelmien eroista perinnöllisen atopiataipumuksen omaavien ja muiden lasten välillä.

Maria Pesosen tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa selvitettiin yksinomaisen, pitkäkestoisen rintaruokinnan vaikutusta allergisten sairauksien kehittymiseen. Tutkimuksessa etsittiin myös muita vauvaiän tekijöitä, jotka liittyvät myöhemmän iän allergisiin sairauksiin.
http://www.tohtori.fi/?page=3509935&id=5660111

Atopia on elimistön immuunivasteen normaalista poikkeava taipumus muodostaa ns. allergiavasta-aineita (IgE-vasta-aineita) ympäristön valkuaisaineita (proteiineja) vastaan. Henkilö joka näin tulee allergiseksi kyseiselle aineelle kutsutaan atoopikoksi ja allergiaa aiheuttava aine allergeeniksi. Tunnetuimpia allergeenejä ovat lehtipuiden, heinien, eläinten ja ruoka-aineiden proteiinit.

Tämän tyypin allergiaa kutsutaan vasta-ainevälitteiseksi (IgE-välitteiseksi) eli välittömäksi tai I tyypin allergiaksi. Oireina tämän tyyppisesta allergiasta saattaa syntyä allerginen nuha, allerginen astma, allergiset vatsa-oireet (ruoka-aineallergia), nokkosihottuma tai atooppisen ekseeman paheneminen.
http://www.tohtori.fi/?page=4702652&id=1419930

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat