Seuraa 
Viestejä21228

Awebin kanssa päädyimme jännittävään juupas-eipästelyyn syömisketjussa koskien luomulampaan eettisyyttä. Aloin pohtia etiikkaa ja moraalia asiassa laajemmaltikin voidakseni hahmottaa, miksi ja miten erilaiset suhtautumiset ruokaan ja ruoan etiikkaan muodostuvat ja poikkeavat toisistaan.

Ilmeistä on, että erilaisia uskomusjärjestelmiä ja oppeja ruokaa ja etiikkaa koskien on maailmalla kasapäin. Yhtä ilmeistä on, että useimmat ihmiset muodostavat omat käsityksensä enemmän tai vähemmän useampia käsityksiä soveltaen ja omalla tavallaan sulauttaen. On selvää, että nämät eettisyyskysymykset ovat aina vahvasti subjektiivisia. Mutta onko luomun kohdalla oikaistu nyt joissain kohdin, eli onko luomun eettisyysväittämissä ristiriitaisuuksia? Mielestäni on, ja siihen ongelmaan aion nyt pureutua.

Ensiksi etiikasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Etiikka

Tässä yhteydessä puhutaan selvästi normatiivisesta etiikasta. Tarkemmin, nyt puhutaan moraalikäsityksistä.

Ettiikan ongelmakentän selittänee parhaiten oheinen wikilainaus:

Etiikan peruskysymyksiä

Kuinka meidän pitäisi elää? Kuinka muita yksilöitä tulisi kohdella? Mitä tulisi sisällyttää eettisen pohdinnan piiriin?
Mikä tekee teosta oikean tai väärän? Mitä tarkoitamme, kun sanomme, että meidän pitäisi tehdä jotakin tai että emme saisi tehdä jotakin?
Minkä periaatteen mukaan toimijan pitäisi valita, mitä tekoja hän tekee? Mitä eettisiä sääntöjä hänen tulisi noudattaa?

Toisiinsa nähden vastakkaisiaja tässä kontekstissa relevantteja eettisiä näkökulmia edustavat antroposentrinen ja biosentrinen näkkökulma. Nyt on syytä korostaa, että etiikassa tosiaankin voidaan valita ensin näkökulma jonka puitteissa samastakin asiasta/ilmiöstä voidaan tulla vetäneeksi kovinkin erilaisia johtopäätöksiä mm. normatiivisten ohjeiden suhteen.

Nykyisin ehkä eniten vallalla oleva ja merkittävimmin yhteiskuntien kehitykseen, lainsäädäntöön ja kaikenlaiseen inhimilliseen toimintaan vaikuttanut suuntaus on humanismi. Humanismi on antroposentrinen etiikan alalaji, jossa lähtökohtana on ihmisen perustavanlaatuinen oikeus mahdollisimman hyvään elämään. Tämä on se näkökulma, jonka arvottamana normit ja moraalikäsitykset muodostetaan. Perustavanlaatuinen esimerkki humanismin lopputulemasta on esimerkiksi YK:n ihmisoikeusjulistus jonka on allekirjoittanut ja ratifioinut valtavan suuri enemmistö maailman kansoista ja jonka rikkominen yleisesti katsotaan pahimmanlaatuiseksi rikokseksi, joka oikeuttaa kansojen ja valtioiden suvereniteettiakin loukkaavaan väliintuloon erilaisin yleismaailmallisin aktiivisin toimenpitein.

Ihmisoikeusjulistus laajassa merkityksessään ottaa kantaa kaikenlaisiin asioihin jotka ihmisen hyvinvointiin vaikuttavat, kuten humanismi muutenkin. Siihen sisältyy myös esimerkiksi turvallinen elinympäristö, puhdas ja riittävä ravinto ja kaikenlainen normaalin elämän ylläpitämiseksi tarvittava materialistinen perustarpeisto henkisten vapauksien ja oikeuksien lisäksi. Humanismi ei antroposentrisyydestään huolimatta missään nimessä tarkoita sitä että luonnolel tai muilel eliöille saisi aiheuttaa tarpeetonta vahinkoa. Ei edes antroposentrisyyden "rajuimmassa" eli utilitarismin muodossa tällaisat esitetä, vaikka siinä luonto asetetaankin ihmisen itseoikeutetusti hyödynnettäväksi resurssiksi.

Luomun ideologia puolestaan on selvästi biosentrisen etiikan varaan rakentava. Jopa sen äärimuodon, vitalismin. Tässä näkökulmassa ihmisellä ei ole erityisasemaa muihin eliöihin nähden vaan mikä tahansa rikkaruoho on periaatteessa yhtä arvokas kuin ihminen. Elämä kaikissa muodoissaan on itseisarvoista. Humanismi ei poissulje tätä periaatetta, mutta asettaa valintatilanteessa ihmisen edun tärkeämmäksi. Biosentrisessä näkökulmassa johdetaan luonnonlaeista ja luonnontieteellisistä havainnoista käsitys, että oikeus olemassaoloon on kaikkein lajien yhtäläinen oikeus. Käytännössä tämä tarkoitata yksinkertaisimmillaan vaatimusta ihmisen aiheuttamien sukupuuttojen kieltämiselle ja estämiselle. Tulkintaa voidaan kuitenkin laajentaa myös yksilötasolle, eli että onko oikein ylipäänsä aiheuttaa muiden lajien yksilöille kärsimystä tai kuolemaa, vaikka niiden olemassaoloa ei uhattaisikaan lajina.

Lainaus(http://www.elisanet.fi/gliderpilot/luon ... sofiat.pdf):

Biosentrinen ajattelu asettaa kyseenalaiseksi ihmisen etuoikeuden luontoon. Samaten se pyrkii paremmin huomioimaan tulevat sukupolvet, eläimet, kasvit ja koko biosfäärin. Ajattelu perustuu siihen darvinilaiseen käsitykseen, että kaikki kasvi-ja eläinlajit muodostavat oikeastaan saumattoman ketjun, joten kaikilla niillä on myös yhtäläinen oikeus olemassaoloon siinä missä ihmiselläkin.
Tämän ajattelun alasuuntia ovatsentientismi ja vitalismi.

Wikipedian lainaus humanismista:

Sekulaari humanismi

Sekulaari humanismi on nimitys uskonnottomalle humanismille.[4] Kansainvälisen humanistisen ja eettisen liiton IHEU:n määritelmän mukaan ”humanismi on kansanvaltainen eettinen elämänkäsitys, joka väittää, että ihmisillä on oikeus ja velvollisuus antaa merkitys ja muoto omalle elämälleen. Se pyrkii nykyistä inhimillisempään yhteiskuntaan inhimillisten ja muiden luonnollisten arvojen sekä inhimillisten kykyjen kuten järjen ja vapaan tutkimuksen avulla. Se ei ole jumalauskoinen, eikä se hyväksy yliluonnollista todellisuuskäsitystä.”[9]

1800-luvulla Britanniassa uskonnottomuus levisi yhteiskunnassa ja järjestäytyi. Uskonnottomien yhdistykset kutsuivat itseään vapaa-ajattelijoiden, sekularistien tai rationalistien yhdistyksiksi. Sanaa humanismi alettiin käyttää 1900-luvulla enenevässä määrin.[10]

Humanismin oleellisin erotus uskontoihin ja muihin uskomusperäisiin ideologioihin on siis se, että eettinen käsitys on tietoisesti yskinomaan ihmisten itsensä enemmän tai vähemmän kollektiivisesti luoma käsitys hyvästä ja oikeasta. Sitä ei hyväksytä mistään ihmisen oman mielen ja käsityskyvyn ulkopuolisesta lähteestä johdetuksi tai annetuksi.

Nyt aletaan lähestyä eettistä konfliktia. Vaikka eri eettiset näkökulmat eivät olekaan toisensa täysin poissulkevia, niin niistä johdetut ideologiat voivat ollakin. Valintatilanteissa joudutaan joskus eettisille rajavyöhykkeille. On tilanteita, joissa testataan minkä etiikan puolelle vaaka kallistuu. Sellainen on esimerkiksi tilanne, jossa yhtäläinen oikeus olemassaoloon taipuu valinnaksi toisen selviämisestä toisen kustannuksella. Kun rajalliset resurssit täytyy jakaa huomioiden luonnollinen kaikkien lajien taipumus kasvaa täyttämään koko ekologinen lokeronsa ja kilpailla toisten lajien kanssa, niin darvinistisessa mielessä taistelu aj toisen tappio on vääjäämätön. Darvinistisesta maailmankuvasta naturalistisen päätelmän tekevä biosentrinen etiikka yllättäen otatakin tässä kohtaa vahvasti kantaa ihmistä vastaan ja muiden eliöiden puolesta. Ihmisellä ei ole tasavertaisen olemassaolon oikeuden ja kilpailuasetelman vuoksi oikeutta tappaa toista eliötä yksilönä tai lajina selvitäkseen itse yksilönä tai lajina. Siis biosentrinen näkökulma johtaa itsensä kanssa ristiriitaan, koska siinä muu elämä onkin nostettu ihmistä tärkeämmäksi, eli ihminen väistää ja alistuu aina.

Biosentrisyyteen perustuva luomuideologia on siis eettiseltä taustaltaan sekä ristiriitainen, että ihmisvihamielinen eli antihumanistinen. Antihumanistisuus syntyy monista syistä. Ensinnäkin naturalistinen lähtökohta kaikkien lajien tasavertaisuudesta kallistuu konfliktitilanteessa ihmisen syrjimiseksi yleisen, muun luonnon kustannuksella. Toisekseen uskomusjärjestelmistä ja ideologisista dogmista koostuva oppijärjestelmä on humanistisen filosofian vastainen, koska humanismi ei hyväksy ihmisen ulkopuolelta vedettyjä elämän merkityksen ja muodon määrittelyitä. Tällaisia ovat sekä anturalistiset päätelmät, että luomuun liitetyt puhdasoppiset uskomukselliset ideologiat, kuten biodynaaminen viljely ja homeopatia. Näissä molemmissahan vedotaan metafyysisiin korkeampiin voimiin palvontarituaaleineen ja laimennustekniikoineen.

Käytännön tasolla tämä näkyy tietoisina päätöksinä rajata esimerkiksi ruoan viljelyn ja valmistusken tekniikoita niin, että ruokaa on mahdollista tuottaa määrällisesti vähemmän ja laadullisesti suppeammalla valikoimalla, mikä tarkoittaa että monilta ihmisiltä kielletään mahdollisuus ihmisoikeuksien ja humanismin mukaisiin yhtäläisiin ja parhaisiin mahdollisiin hyvän elämän mahdollisuuksiin.

Tämä kirjoitus on nyt tarkoitettu keskustelun avaukseksi eikä mitenkään loppuun asti viety valmis essee, mutta toivon että mahdolliset vastaukset ovat perusteltuja ja harkittuja eikä mitään yhden rivin juupas-eipästelyä henkilökohtaisuuksista nyt puhumattakaan. Mielelläni kuulen, missä kohtaa päättelyni ja/tai näkemykseni on mennyt pieleen. Ajanpuutteen vuoksi lähetän tekstin nyt hiomattomana ja olisi sitä voinut jäsennellä lisää muutenkin, mutta tällä kertaa mennään enemmän tajunnanvirran laineilla.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Kommentit (26)

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238

Luomu ei sinällään ole vastaus yhtään mihinkään. Luomu on keskinkertainen yritelmä tuottaa ruokaa kestävällä tavalla. Kestävyydellä tarkoitetaan ympäristöön ja ihmisten terveyteen liittyviä yleviä tavoitteita, jotka eivät tietenkään täydellisesti toteudu, koska täydelliselle toteutumiselle ei nykyisessä väestöräjähdyksen tuhoamassa maailmassa ole edes mahdollisuuksia.

Tehomaatalous voisi olla mahdollisuus ruokkia yli äyräittensä kasvanut ihmispopulaatio maksimaalisen tehokkaasti, mikäli sillä olisi sellaisia tavoitteita. Sillä kuitenkaan ei ole sellaisia tavoitteita, vaan sen tavoitteet ovat tuoda tuottajilleen ja kaupalle maksimaalisesti rahaa. Jos sillä olisi humaanimpia tavoitteita, sitä yritettäisiin kuskata maailman nälkäisille. Nyt sitä kuskataan maailman kaatopaikoille.

Pohjimmiltaan luomu perustuu siihen, että halutaan löytää eettisempi ja ekologisempi malli tuottaa ravintoa. Se, että se on lähes yhtä epäeettistä ja epäekologista kuin tavanomainenkin (tehomaatalouden pahimpia ylilyöntejä lukuunottamatta) ei muuta tätä lähtökohtaa ideologiatasolla.

Sanoisin siis, että luomu on eettisempää, koska se yrittää olla sitä aidosti - ainakin suurelta osaltaan, kun taas tavanomaisen maatalouden tuotantosäädöksiin ja ajatusmaailmaan eettisyys ei kuulu mitenkään, paitsi että käytännön tasolla toki monet tuottajat ja kaupat erinäisistä syistä haluavat noudattaa eettisyyden sääntöjä. Mutta siis filosofialtaan tavanomainen ei ole eettistä, mutta luomu on.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Delivers
Seuraa 
Viestejä449

Tavallisen ruoan eettisyyttä puolusteleva vetoaa humanismiin; tuotantoa tehostamalla on mahdollista ruokkia suurempi määrä ihmisiä, siten se on eettisempi valinta. Vastaan pragmaattisesti: maailman ruokaongelmat eivät tule ratkeamaan ruoan tuotannon tehostamisella. Ongelma on köyhyys ja väestönkasvu. Ratkaisu nykyisten ja tulevien sukupolvien kannalta ei ole väliaikaisen ruokaongelman korjaaminen, vaan köyhyyden poistaminen, koulutuksen lisääminen ja syntyvyyden hillitseminen. Näiden tavoitteiden tueksi tarvitaan ruoka-apua, mutta ruoan tuotannon tehostaminen on hyvin pieni osa kokonaispakettia, lisäksi maailmassa tuotetaan jo nykyisellään tarpeeksi ruokaa koko ihmispopulaation tarpeisiin. Ongelma onkin köyhyys, ei ruoan puute. Toisaalta ruoantuotannon tehostaminen on keino alentaa ruoan hintaa ja siten tuoda se saataville suuremmalle osalle ihmiskuntaa. Päädyn hyväksymään argumentin osittain.

Luomuruoan eettisyyttä perusteleva voi vedota biosentrisyyteen, lajien olemassaolon oikeutukseen. En tähän jaksa paneutua; mitään tällaista luonnollista luonnon oikeutta ei minun arvomaailmassani ole.

Vetoan kuitenkin utilitarismiin luomutuotannon puolesta. Ihminen on ympäristöstään riippuvainen, emme elä ilman sitä valtavan kompleksista systeemiä, joksi luonto on vuosimiljoonien aikana kehittynyt. Biodiversiteetin säilyttäminen on tärkeää. Eliölajien tuhoaminen tehomaanviljelyn tieltä voi vaikuttaa arvaamattomasti koko tähän ketjuun, siten että siitä on merkittävää haittaa ihmiskunnan selviytymiselle.

Vielä toinen argumentti luomutuotannon puolesta. Monet ihmisen kehittämät lisä- ja torjunta-aineet saattavat vaikuttaa haitallisesti ihmisen terveyteen (esim. aspartaami). Jos kemiallisten yhdisteiden terveysvaikutusten tutkimiseen ei käytetä riittävästi resursseja, on mahdollista että haitallisia terveysvaikutuksia on paljon nykyisin tiedettyä enemmänkin.

Tiivistäen:

Ruoan tuotannon tehostaminen on argumentti tavallisen ruoan eettisyyden puolesta, jos seuraavat pitävät paikkansa:
- ruoan ylituotanto ohjautuu sitä tarvitseville
- ruoka-apu ei johda vain lisääntyneeseen väestönkasvuun (Malthusialainen ansa), vaan on yhteydessä elintason kasvuun
- tunnustamme muiden ihmisten yhtäläisen oikeuden välttämättömään toimeentuloon

Biodiversiteetin säilyttäminen on argumentti luomutuotannon eettisyyden puolesta, jos biodiversiteetin säilyttäminen on välttämätöntä tai hyödyllistä ihmisen kannalta.

Luomuruoan terveellisyys on argumentti luomun eettisyyden puolesta, jos tavallisen ruoan tuotantoon käytetyillä kemiallisilla yhdisteillä on haittavaikutuksia ihmisen terveyteen.

Johtopäätös

Indecisive. En osaa nykyisen tiedon valossa sanoa, kumpi tuotantotapa tai hyödyke on eettisempi. En siten pidä kumpaakaan ensi sijassa eettisenä valintana, vaan kiinnitän omissa valinnoissani huomiota muihin asioihin, kuten lähituotantoon, laatuun ja makuun.

Arbeit macht frei

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918
Kosh
Kuinka meidän pitäisi elää?
Mikä tekee teosta oikean tai väärän?

Toisiinsa nähden vastakkaisiaja tässä kontekstissa relevantteja eettisiä näkökulmia edustavat antroposentrinen ja biosentrinen näkkökulma. Nyt on syytä korostaa, että etiikassa tosiaankin voidaan valita ensin näkökulma jonka puitteissa samastakin asiasta/ilmiöstä voidaan tulla vetäneeksi kovinkin erilaisia johtopäätöksiä mm. normatiivisten ohjeiden suhteen.




Tuossa alla olevassa Koshin ansiokkaasta esseenpoikasen lainatusta kappaleesta tulee hyvin selkeästi ja johdonmukaisesti kiteytettyä se mitä olen aikaisemmin toisaalla yrittänyt funtsia. Mikäli oikein ymmärsin alkuunkaan sitä punaista lankaa..

Oletan että näkökulma voi olla esim. ihmisen hyvinvointi yhdessä floran ja faunan kanssa.
Normatiiviset ohjeet sitten kaiketi ohjautuvat tuon Biosentrian ja Antroposentrian mukaan.
Tilanteita joissa nämä ovat selkeästi sotajalalla toisiinsa nähden on olosuhteet jolloin täytyy tehdä valinta jomman kumman ryhmän eduksi toisen toisen kärsimyksen lisääntyessä. Näiden ristivedon rajapinta siis on kaiketi tällöin kun määritellään mikä on pahaa oloa?

Helpottavia työkaluja tämän määrittämiseen on kaiketi nuo kysymykset eri vinkkelistä ilmaistuna:

1) Mille elämälle annetaan suurempi arvo? Onko esim. Maslowin tarvehierarkien mukaisten tarpeiden tyydyttäminen alkaen fyysisistä päättyen pyramidin huipulla henkisiin tarpeisiin suhteessa kansakuntien hyvinvointi ensisijaista ja kasvi- ja eläinkunnan tarpeet siinä sivussa hoidettavia? Eihän esim. porkkanalla tai lehmällä ole tarvetta kuulua yhteen toisten vihannesten tai karjaeläinten kanssa ja saada heiltä rakkautta sekä arvonantoa tai mahdollisuuksia harrastustoimintojen toteuttamiseen?´Vaan flora- ja fauna kukoistavat tällöin kuin fysiologiset ja korkeintaan toisella tasolla olevat turvallisuuden tarpeet on tyydytetty.

2) Miten määritetään hyvyys ja pahuus? Kontekstissa ihmiskunnan hallittu väestökehityksen ohjailu, päämääränä nälänhädän ja kannibalismin ehkäiseminen näin karrikoiden ilmaistuna, ilmenee varmaan enemmistöllä ihmisistä haluna pyrkiä tähän.
Tämä ei suinkaan poissulje sitä että nykyään ravinnontuotantoon varattuja viljelmiä ei kannattaisi pyrkiä käsittelemään mm. enemmän tehomaatalouden ja geenimuuntelun työkaluja hyväkskäytteän suhteessa jäljellä oleviin koskemattomiin luonnon monimuotoisuutta säilyttäviin alueisiin.

Tällöin nimenomaan voidaan säilyttää neitseellistä luontoa ja pelastaa ihmiskunta suuremmassa mittakaavassa mitä luomuviherpiipertämisfanatismi antaisi nykyään missään olosuhteissa myöten. Tämän puolesta rummuttaa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola.

http://areena.yle.fi/audio/1327749782060

-

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Aweb
Luomu ei sinällään ole vastaus yhtään mihinkään.



Nyt olikin kyse siitä, onko luomu eettisempää kuin tavanomainen, kuten toisaalla väitit. Jos luomu ei ole vastaus etiikan keskeisiin kysymyksiin, niin sittenhän se ei ole sen eettisempää. Asia lienee tätä myöten selvä sulassa sovussa?

Aweb

Luomu on keskinkertainen yritelmä tuottaa ruokaa kestävällä tavalla. Kestävyydellä tarkoitetaan ympäristöön ja ihmisten terveyteen liittyviä yleviä tavoitteita, jotka eivät tietenkään täydellisesti toteudu, koska täydelliselle toteutumiselle ei nykyisessä väestöräjähdyksen tuhoamassa maailmassa ole edes mahdollisuuksia.



Kestävyydellä tarkoitetaan normaalisti kolmen aspektin huomioimista. Ekologinen, taloudellinen ja sosiaalinen. Jotta mikään voi olla todella kestävää, sen on oltava kestävää kaikilla kolmella alueella. Luomutuotanto on kallis, tuhlaileva ja elitistinen tapa tuottaa ruokaa, jonka ekologisesta paremmuudestakaan ei ole kummempaa näyttöä. Se ei siis ole varmuudella taloudellisesti ja sosiaalisesti tavanomaisen kanssa edes yhtä kestävää, eikä ekologisuudestakaan ole yksiselitteistä käsitystä. On totta, että se on ekologisesti kestävämpää kuin pahin mahdollinen ryöstöviljely, joka ei ole luomua, olipa verrokki sitten kuokkaviljelyä ylilaiduntamisineen tahi 70-luvun ylilannoittamiseen ja ihmisellekin vaarallisiin supermyrkkyihin perustuvaa hälläväliä-tuotantoa. Emmehän kuitenkaan valikoi nyt vertailukohdiksi epäedustavia ääripäitä?

Luomu ei voi olla kestävä ratkaisu, koska se ei epäeettisenä, antihumanistisena ideologiana ole sosiaalisesti kestävä.

Aweb

Tehomaatalous voisi olla mahdollisuus ruokkia yli äyräittensä kasvanut ihmispopulaatio maksimaalisen tehokkaasti, mikäli sillä olisi sellaisia tavoitteita. Sillä kuitenkaan ei ole sellaisia tavoitteita,



Ei tietenkään, koska se ei ole mikään tavoitteellinen, ajatteleva toimija. Ihmiset ovat. Aivan vastaavasti luomullakaan ei ole mitään tavoitteita.

Joten palaamme siihen, että luomu tai ei-luomu ovat yksittäisten ihmisten valintoja; kuluttajien, viljelijöiden, poliittisten päättäjien. Jokaqisen ihmisen. Valintoja, jotka perustuvat toivottavasti silkan mielikuvamarkkinoinnille tahdottomana alistumisen sijaan omakohtaiselle arvottamiselle, pohdiskelulle ja eettisyydenkin huomioimiselle. Nyt meidän täytyisi siis ratkaista tämä eettisyyskysymys, eikä viljellä itsestäänselvyyksiä siitä, onko abstraktiolla, kuten liiketoiminnan jokin kategoria, jotain tiettyjä tai mitään tavoitteita.

Aweb

vaan sen tavoitteet ovat tuoda tuottajilleen ja kaupalle maksimaalisesti rahaa.



Alalla operoivilla toimijoilla on tällaisia tavoitteita. Kuten identtisesti myös luomussa. Mutta se ei liity mitenkään eettisyysasiaan.

Aweb

Pohjimmiltaan luomu perustuu siihen, että halutaan löytää eettisempi ja ekologisempi malli tuottaa ravintoa.



Ei nyt sentään. Luomupropagandan mukaan se on jo löydetty, maailma on valmis, eikä asiassa ole enää miettimistä. Ei varsinkaan etiikan alueella, jossa, kuten jo osoitin, on lähinnä ristiriitoja ja antihumanismia kun vähän pöyhäistään tunkiota pintaa syvemmältä.

Aweb

Sanoisin siis, että luomu on eettisempää, koska se yrittää olla sitä aidosti - ainakin suurelta osaltaan, kun taas tavanomaisen maatalouden tuotantosäädöksiin ja ajatusmaailmaan eettisyys ei kuulu mitenkään, paitsi että käytännön tasolla toki monet tuottajat ja kaupat erinäisistä syistä haluavat noudattaa eettisyyden sääntöjä. Mutta siis filosofialtaan tavanomainen ei ole eettistä, mutta luomu on.



Hyvä yritys, mutta toivomaani perusteltua kommentointia varsinaisesta aiheesta viestisi ei juurikaan sisältänyt.

Hyvä suomi! (Pihlstörm teki just maalin)

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
baal1984
Kosh
Kuinka meidän pitäisi elää?
Mikä tekee teosta oikean tai väärän?

Toisiinsa nähden vastakkaisiaja tässä kontekstissa relevantteja eettisiä näkökulmia edustavat antroposentrinen ja biosentrinen näkkökulma. Nyt on syytä korostaa, että etiikassa tosiaankin voidaan valita ensin näkökulma jonka puitteissa samastakin asiasta/ilmiöstä voidaan tulla vetäneeksi kovinkin erilaisia johtopäätöksiä mm. normatiivisten ohjeiden suhteen.




Helpottavia työkaluja tämän määrittämiseen on kaiketi nuo kysymykset eri vinkkelistä ilmaistuna:

1) Mille elämälle annetaan suurempi arvo? Onko esim. Maslowin tarvehierarkien mukaisten tarpeiden tyydyttäminen alkaen fyysisistä päättyen pyramidin huipulla henkisiin tarpeisiin suhteessa kansakuntien hyvinvointi ensisijaista ja kasvi- ja eläinkunnan tarpeet siinä sivussa hoidettavia? Eihän esim. porkkanalla tai lehmällä ole tarvetta kuulua yhteen toisten vihannesten tai karjaeläinten kanssa ja saada heiltä rakkautta sekä arvonantoa tai mahdollisuuksia harrastustoimintojen toteuttamiseen?´Vaan flora- ja fauna kukoistavat tällöin kuin fysiologiset ja korkeintaan toisella tasolla olevat turvallisuuden tarpeet on tyydytetty.

2) Miten määritetään hyvyys ja pahuus? Kontekstissa ihmiskunnan hallittu väestökehityksen ohjailu, päämääränä nälänhädän ja kannibalismin ehkäiseminen näin karrikoiden ilmaistuna, ilmenee varmaan enemmistöllä ihmisistä haluna pyrkiä tähän.
Tämä ei suinkaan poissulje sitä että nykyään ravinnontuotantoon varattuja viljelmiä ei kannattaisi pyrkiä käsittelemään mm. enemmän tehomaatalouden ja geenimuuntelun työkaluja hyväkskäytteän suhteessa jäljellä oleviin koskemattomiin luonnon monimuotoisuutta säilyttäviin alueisiin.

Tällöin nimenomaan voidaan säilyttää neitseellistä luontoa ja pelastaa ihmiskunta suuremmassa mittakaavassa mitä luomuviherpiipertämisfanatismi antaisi nykyään missään olosuhteissa myöten. Tämän puolesta rummuttaa kasvinjalostuksen dosentti Jussi Tammisola.

http://areena.yle.fi/audio/1327749782060[/quote]


Hyviä pointteja.

Ei siis ole biosentrisestikään ajatellen itsestäänselvää, että luomu on eettinen vaihtoehto. Tätä vahvistaa oma näkemykseni siitä, että luonnonmuokaiseksi kutsuttu luomuviljely ei ole lainkaan luonnollista. Se on intensiivistä viljelyä, jossa ihminen voimakkaasti vaikuttaa lajien suhteisiin oman tarpeensa mukaisesti manipuloimalla lajien suhteita. Ihminen raivaa luonnosta peltoja, joille kylvää monokulttuurikasvustoa ja laidunnuttaa suhteettoman suuria karjoja. Ihminen pyrkii luomussakin kaikin keinoin eliminoimaan luonnolliset kilpailijat itseltään ja hyövykasveiltaan. Luomuviljely on aivan yhtä invasiivista luonnon ekosysteemejä vastaan kuin tavanomainenkin, vain keinot poikkeavat hyvin vähäisessä määrin.

Luonnonmukainen ravinnontuotanto ei voi olal viljelyä koskaan. Metsästys, keräily, kalastus ja vastaava on luonnonmukaista. Viljely on aina luonnotonta ja tarkoituksellista luonnon tasapainon häiritsemistä ihmisen omaksi eduksi. Viljely tarkoittaa aina luonnon hyväksikäyttöä itsekkäisiin ihmisen omiin tarkoituksiin. Biosentrisessä mielessä luomuviljely on täysin epäeettistä, jos niihin mainittuihin ristiriitoihin luonnon ja ihmisen edun välillä joudutaan.

Ollaan siis päädytty toteamaan, että luomu on epäeettistä sekä biosentrisessä, että antroposentrisessä viitekehyksessä.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kaapelijehu
Seuraa 
Viestejä390

Voisi myös pohtia, mihin perustuu biosentrisen näkökulman yleistyminen nykyään ja se miksi luomu on kasvattanut suosiotaan? Erityisesti minua hiukan häiritsee se, että biosentristä näkökulmaa yritetään väittää jopa vitalismiksi. Juuri luonnontiedehän on pyrkinyt eroon vitalismista, joka tarkoittaa jonkinlaista myyttistä elämänvoimaa tai henkeä. Luonnontiede sen sijaan pyrkii osoittamaan, että kaikki ilmiöt johtuvat luonnonlaeista, mutta samalla kun väitetään että ilmiöt johtuvat luonnonlaeista, niin mitä ovat meidän omat valintamme tai arvomme? Nehän eivät ole luonnonlakeja, vaan pikemmin meidän mielikuvitustamme ja uskomuksiamme, käsityksiä siitä mitä on hyvä elämä. Ajatellaampa vaikka evoluutiota, luonnontiede väittää että evoluutiolla ei ole päämäärää eikä tavoitteita, se ei ole teleologista. Mutta ihmiset ovat ja päämäärätietoiset ihmiset muuttavat luontoa aktiivisesti omien arvojensa mukaisesti.

Itse väitän, että juuri luonnontiede on johtanut biosentrisen näkökulman yleistymiseen. Luonnon hyödyntäminen, kun perustuu aina meidän tarpeillemme ja se mitä tarpeita ihmisillä nähdään olevan taas riippuu meidän arvoistamme. Taloudellista menestystä arvostavat ihmiset eivät juuri välitä ympäristöarvoista. Ympäristöarvojen arvostaminen johtuu juuri luonnontieteen arvostuksesta, kukaan meistä ei olisi edes kuullut biodiversiteetistä taikka ilmastonmuutoksesta jos meillä ei olisi ollut niistä puhuvia luonnontieteilijöitä.

Antroposentrinen näkökulma on paljon vanhempi ja perustuu mielestäni lähinnä ns. kristillisille arvoille (ihmiset rakentavat ihmisten maailmaa ihmisille). Ihmisellä on oikeus hyödyntää luontoa parhaaksi katsomallaan tavalla ja siinä se. Luonto on siis raaka-aine lähde ja eläimet ja kasvit lähinnä vain ihmisten ruokaa ja aina kun eläimen ja ihmisen etu on ristiriidassa niin eläimen etu saa väistyä. Nämä vanhat "eettiset totuudet" ovat joutuneet lujille juuri luonnontieteen puristuksessa.

Kaapelijehu

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Jaksa tota teijän jargonia x- )

Luomuhan taisi alkuun tarkoittaa kestävällä tavalla tuotettua. Nyttemmin se on ideologia, brändi ja markkinointikikka jolla tuodaan kuvitteellisia lisäarvoja tuotteelle. Siis paskapuheita ja ketkutusta alusta loppuun.

Itse olen 100% kestävän tuotannon takana kunhan siltä riisutaan aatteet ja ideologiat ja keskitytään olennaiseen, eli kuten eräs korkeasti oppinut alan auktoriteetti asian aikoinaan kiteytti (muistinvaraisesti).

"Luomun ja kestävän kehityksen idea merkitsee käytännössä sitä, että pellolla jolla on tuotettu viljaa nyt 6000 vuotta, pystytään tuottamaan sitä yhä seuraavan 6000 vuoden kuluttuakin."

Jotenkin mennyt Herr Hitlerin & Co biodynamiitit ja luomu nykymaailmassa sekaisin kera taiotun veden.

Kiitos ja anteeksi.

- Ubi bene, ibi patria -

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Kosh
Luomutuotanto on kallis, tuhlaileva ja elitistinen tapa tuottaa ruokaa, jonka ekologisesta paremmuudestakaan ei ole kummempaa näyttöä.



Tehotuotanto on ehtyvistä luonnonvaroista rikkaan maailman tapa tuottaa ruokaa niin että se näennäisesti vaikuttaa edulliselta. Todellisuudessa kyse on massiivisesta kaivosteollisuudesta ja öljynporauksesta, joilla nopeasti kulutetaan kyseiset luonnonvarat tulevien sukupolvien edestä.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Kosh
Ollaan siis päädytty toteamaan, että luomu on epäeettistä sekä biosentrisessä, että antroposentrisessä viitekehyksessä.



Ehkä luomun eettisyys on perusteltavissa seurauseettisestä näkökulmasta?

Seurausetiikan (tarkoitusperäetiikan, seuraamusetiikan, teleologisen etiikan, konsekventialismin) mukaan teon moraalinen arvo määräytyy sen ennakoitavissa olevien, ennakoitujen, aiottujen tai tosiasiallisten seurausten mukaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Seurausetiikka

Eli luomun hyve saattaa riippua siitä, kuinka paljon tosiasiassa kulutat jotain tuotetta yleensäkin.

Esimerkiksi moni bodari, joka kuluttaa helvetisti kananmunia viikossa, voi aiheuttaa enemmän ympäristövahinkoa valitsemalla kananmunia, jotka ovat luomua kuin tehotuotettuja.

Vaihtoehtojen olemassaolo ei siis välttämättä sellaisenaan tuota hyvettä, vaan se, että valitun vaihtoehdon hyötysuhde muihin vaihtoehtoihin nähden on parempi.

Pine
Seuraa 
Viestejä251

Mielestäni luomussa on osaltaan kyse uusien (tai vanhojen) viljelytekniikoiden etsimisestä, jolla pyritään ennaltaehkäisemään maailmaa seuraavien vuosikymmenten aikana uhkaavaa ongelmaa, jota voisi lyhyesti kuvata seuraavasti:
ehtyvät öljyvarat -> öljyn hinnan nousu -> lannoitteiden hinnan nousu -> ruoan hinnannousu -> nälänhätä
Mielestäni luomua tukevat tahot ovat tänä päivänä ns. alan pioneereja, jotka pyrkivät ratkaisemaan luomutuotantoon liittyviä ongelmia mm. tekemällä siitä taloudellisesti kannattavampaa.
En tiedä tuleeko luomu olemaan edes osaratkaisu yllä esittämääni ongelmaan, mutta mielestäni se on tällä hetkellä yksi varteenotettavimmista vaihtoehdoista. Maailmassa on olemassa paljon esimerkkejä teknologista edistysaskeleista, joita ei olisi mahdollisesti koskaan saavutettu ilman taloudellisesti kannattamatonta kehitystoimintaa. Minusta on erittäin epäeettistä pyrkiä estämään tällaista toimintaa, varsinkaan jos siitä ei ole merkittävää haittaa.

Pine
Maailmassa on olemassa paljon esimerkkejä teknologista edistysaskeleista, joita ei olisi mahdollisesti koskaan saavutettu ilman taloudellisesti kannattamatonta kehitystoimintaa. Minusta on erittäin epäeettistä pyrkiä estämään tällaista toimintaa, varsinkaan jos siitä ei ole merkittävää haittaa.



Minusta kuluttajan pitäisi saada tietoa siitä, millä ehdoilla jokin eettinen päämäärä voi toteutua, jos hän tällaisen tuotteen valitsee. Muutenhan tilanne voi alkaa näyttämään samalta kuin harhaan johdatteleva markkinointi. Jos muutama köyhänlaisesti proteiinia kuluttava perhe saa jostain läheiseltä pientilalta kananmunansa, niin on ihan ok, että tällaista toimintaa harjoitetaan. Silloin hyötysuhde saattaa pysyä hyvänä. Toisaalta jos pitäisi samalla pientilalla yrittää ylläpitää jonkun ammattilaiskehonrakentajan harrastusta tai jonkun hienon leipomon toimintaa, niin munien kysyntä vähintäänkin tuplaantuisi, ja vaikka tuotanto tämän sallisi, se tietäisi lisää logistisia kuluja. Pohjimiltaan siinä kohtaavat sellaisten ihmisten periaatemaailmat, jotka eivät välttämättä ole sovitettavissa ollenkaan yhteen. Kaupan hyllyllä joutuu valitsemaan muutenkin kuin vain kanojen suolikaasujen ja V12-juhdan tuottamien päästöjen välillä. Koko tuotteen elinkaari on otettava huomioon, ei vain ainoastaan kontekstista irroitettuja valintatilanteita. Mutta nämä pohdinnat kuuluu minusta täysin sille osapuolelle, joka perustelee oman tuotteensa paremmuutta eettisyydellä. Kun joudutaan muutenkin miettimään ennen yritystoiminnan aloittamista, millä kilpailuetua muihin tuotteisiin nähden saadaan, on etenkin luomun kohdalla yrittäjän velvollisuus miettiä tämä näkökulma mahdollisimman perusteellisesti.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Shriek

Minusta kuluttajan pitäisi saada tietoa siitä, millä ehdoilla jokin eettinen päämäärä voi toteutua, jos hän tällaisen tuotteen valitsee.




Eläintuotannossa eettisyys toteutuu jo pelkästään eläinten keskimääräistä parempana kohteluna.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Aweb
Eläintuotannossa eettisyys toteutuu jo pelkästään eläinten keskimääräistä parempana kohteluna.



Eettisesti ajateltuna paras vaihtoehto lienee se, että metsästää lihan suoraan luonnosta, jos kannan suuruus ja laki sen sallii.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Aweb
Kosh
Luomutuotanto on kallis, tuhlaileva ja elitistinen tapa tuottaa ruokaa, jonka ekologisesta paremmuudestakaan ei ole kummempaa näyttöä.



Tehotuotanto on ehtyvistä luonnonvaroista rikkaan maailman tapa tuottaa ruokaa niin että se näennäisesti vaikuttaa edulliselta. Todellisuudessa kyse on massiivisesta kaivosteollisuudesta ja öljynporauksesta, joilla nopeasti kulutetaan kyseiset luonnonvarat tulevien sukupolvien edestä.



Kukkua, eli valheellista propagandaa. Tehotuotanto tarkoittaa enemmän satoa per käytetyt resurssit. Tehokkuus on tuhlailun vastakohta. Luomu on tuhlausta, jos se on tehotonta.

Emme puhu nyt kaivos- tai öljyteollisuuden etiikasta, vaan maatalouden. Etkä edes puhunut etiikasta millään tasolla täsäkään viestissäsi, vaikka se oli kuitenkin ketjun aihe. Uskonjulistuksille lienee oma paikkansa.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat