Seuraa 
Viestejä45973

Mitä tapahtuisi jos jäästä tehty aurinko törmäisi normaalin, laavasta tehdyn auringon kanssa? Auringot olisivat samankokoisia ja jäästä tehdyn auringon kokonaislämpötila olisi -1000 celsiusastetta ja normaalin auringon kokonaislämpötila +1000 celsiusastetta.

Kumoisivatko niiden vaikutukset toisensa niin, että tilalle jäisi pelkkää tyhjää avaruutta tai 0-asteinen aurinko?

Sivut

Kommentit (53)

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337

Aurinko ei ole laavaa ja kylmin mahdollinen lämpötila on −273,15 celsiusta.

edit. Jos kaksi auringonkokoista kappaletta törmää yhteen, niin tuloksena on aivan hirmuinen mäjäys ja lisää lämpöä. Auringon kokoista jääpalloa ei kyllä voi olla olemassa, mutta lämpötiloilla ei varmaan ole käytännössä mitään merkitystä. Ihan sama onko se toinen viileämpi. Niin no ennen törmäystä ne jokatapauksessa kuumenevat ja venyvät toistensa gravitaatiossa.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976

Taidat tavoitella kysyä jotain mikä liittyy lämpöopin perusteisiin?

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Atheos__
Ei se jääaurinko voi olla kuin −273,15 celsiusastetta.

No sitten -273,15 celsiusta oleva jääaurinko ja +273,15 oleva laava-aurinko.

Marssilainen
Aurinko ei ole laavaa ja kylmin mahdollinen lämpötila on −273,15 celsiusta.

edit. Jos kaksi auringonkokoista kappaletta törmää yhteen, niin tuloksena on aivan hirmuinen mäjäys ja lisää lämpöä. Auringon kokoista jääpalloa ei kyllä voi olla olemassa, mutta lämpötiloilla ei varmaan ole käytännössä mitään merkitystä. Ihan sama onko se toinen viileämpi. Niin no ennen törmäystä ne jokatapauksessa kuumenevat ja venyvät toistensa gravitaatiossa.


Entä jos se jääaurinko on paljon suurempi ja paljon kylmempi kuin normaali aurinko?

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31323

Kysymyksesi on huonosti aseteltu. Ei siitä käy ilmi, mitä oikeastaan haluat tietää. Jos yhdistät kaksi normaalikokoista ainemäärää, joiden lämpökapasiteetit ovat samat ja lämpökapasiteetit lämpötilasta riippumattomia (pätee yleensä kohtuullisesti arkilämpötila-alueella), niiden lämpötila hakeutuu keskiarvoon.

Jos taas massat ovat tähtien kokoluokkaa niin sitten kuvioihin astuu toisenlainen fysiikka. Esimerkiksi jäästä tehty tähdenmassainen kappale alkaa tuottaa energiaa vedyn fuusioreaktioilla eikä voi olla nolla-asteinen, vaan lämpötila huitelee miljoonissa asteissa. Tähdenmassainen kappale voi jäähtyä vasta, kun se lakkaa tuottamasta energiaa. Massasta riippuu mitä materiaalia se silloin on.

Samoin jo lämpötilat ovat äärimmäisiä, kylmää tai kuumaa, oletus lämpökapasiteetin lämpötilariippumattomuudesta ei pidä paikkaansa. Sellaisen systeemin loppulämpötilan laskeminen vaatii syvällisempää perehtymistä termodynamiikkaan.

Celsiusasteikon nollapiste ei ole fysikaalisesti merkittävä. Varmaan arkikokemuksesikin kertoo, että jos sekoitat kuumaa ja kylmää ainetta niin, että lopputulos on 0 C lämpötilassa, aine ei katoa tai tapahdu muutakaan ihmeellistä (paitsi veden faasimuunnos).

Neutroni
Kysymyksesi on huonosti aseteltu. Ei siitä käy ilmi, mitä oikeastaan haluat tietää. Jos yhdistät kaksi normaalikokoista ainemäärää, joiden lämpökapasiteetit ovat samat ja lämpökapasiteetit lämpötilasta riippumattomia (pätee yleensä kohtuullisesti arkilämpötila-alueella), niiden lämpötila hakeutuu keskiarvoon.

Jos taas massat ovat tähtien kokoluokkaa niin sitten kuvioihin astuu toisenlainen fysiikka. Esimerkiksi jäästä tehty tähdenmassainen kappale alkaa tuottaa energiaa vedyn fuusioreaktioilla eikä voi olla nolla-asteinen, vaan lämpötila huitelee miljoonissa asteissa. Tähdenmassainen kappale voi jäähtyä vasta, kun se lakkaa tuottamasta energiaa. Massasta riippuu mitä materiaalia se silloin on.

Samoin jo lämpötilat ovat äärimmäisiä, kylmää tai kuumaa, oletus lämpökapasiteetin lämpötilariippumattomuudesta ei pidä paikkaansa. Sellaisen systeemin loppulämpötilan laskeminen vaatii syvällisempää perehtymistä termodynamiikkaan.

Celsiusasteikon nollapiste ei ole fysikaalisesti merkittävä. Varmaan arkikokemuksesikin kertoo, että jos sekoitat kuumaa ja kylmää ainetta niin, että lopputulos on 0 C lämpötilassa, aine ei katoa tai tapahdu muutakaan ihmeellistä (paitsi veden faasimuunnos).




Eli kun aurinko on lakannut tuottamasta energiaa, niin siitä voi periaatteessa tulla jääaurinko, mutta sen seurauksia jos se törmää normaaliin aurinkoon, ei oikein pysty laskemaan?

Ei mua oikein kiinnosta mitä tapahtuu pienten kylmien ja kuumien esineiden törmätessä, koska ne varmaan vaan särkyisi eivätkä pystyisi yhdistymään kunnolla ja vauhti ei muutenkaan voisi olla kauhean kova niiden törmätessä eikä voimat kauhean suuria. Ja miten niin nollapiste ei ole merkittävä, miksi se sitten on nollapiste?

Marssilainen
Seuraa 
Viestejä3337

Kun aurinko lakkaa tuottamasta energiaa, niin siitä ei tule jääaurinko, vaan se räjähtää novana tai supernovana ja jäljelle jää valkoinen kääpiö tai musta aukko. Joskus ehkä neutronitähti.

Siinä se taas nähtiin, kuinka vilunki rehellistä huiputtaa...

Marssilainen
Kun aurinko lakkaa tuottamasta energiaa, niin siitä ei tule jääaurinko, vaan se räjähtää novana tai supernovana ja jäljelle jää valkoinen kääpiö tai musta aukko. Joskus ehkä neutronitähti.

Kuinka kylmä tuollainen valkoinen kääpiö voi olla? Miksi se on valkoinen (liittyykö se jotenkin kylmyyteen)?

Vapaa radikaali
Seuraa 
Viestejä1833

Ei liity kylmyyteen, vaan kuumuuteen. Alussa valkoisen kääpiön pintalämpötila voi olla sata tuhatta kelviniä tai ylikin. Kyse on siis hyvinkin kuumasta kappaleesta. Vrt. Auringon pintalämpötilaan, joka on 6000 kelvinin kieppeillä. Jäähtyessään valkoiset kääpiöt muuttavat väriään keltaisen, oranssin ja punaisen kautta lopulta mustiksi, jolloin ne eivät enää lähetä näkyvää säteilyä. Jääksi ne eivät muutu koskaan.

Gentlemen, start polishing your tin foil hats!

PSYbuse
Seuraa 
Viestejä1365
Neutroni

Jos taas massat ovat tähtien kokoluokkaa niin sitten kuvioihin astuu toisenlainen fysiikka. Esimerkiksi jäästä tehty tähdenmassainen kappale alkaa tuottaa energiaa vedyn fuusioreaktioilla eikä voi olla nolla-asteinen, vaan lämpötila huitelee miljoonissa asteissa. Tähdenmassainen kappale voi jäähtyä vasta, kun se lakkaa tuottamasta energiaa. Massasta riippuu mitä materiaalia se silloin on.




Onko noin, en tiennytkään. Eli fuusioreaktioiden alkamiseen riittää vedyn olemassaolo vaikka sitten vedeksi sitoutuneena? Ja kappaleen massa on se merkitsevä tekijä?

Mielipiteeni voi muuttua, muttei se tosiasia, että olen oikeassa.
http://www.youtube.com/watch?v=1orMXD_Ijbs

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1479
PSYbuse

Onko noin, en tiennytkään. Eli fuusioreaktioiden alkamiseen riittää vedyn olemassaolo vaikka sitten vedeksi sitoutuneena? Ja kappaleen massa on se merkitsevä tekijä?



Vesi ei pysy vetenä, kun lämpötila/paine on tarpeeksi korkea, vaan molekyyli hajoaa. Niin vety kuin happikin ovat fuusioituvaa materiaalia, tosin vety fuusioituu helpommin ja on tähtien peruspolttoaine. Kappaleen massa on merkittävä tekijä sen suhteen, syntyykö ytimessä olosuhteet vedyn fuusioon.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat