Seuraa 
Viestejä803

Havainnot luonnosta osiossa kyselin kortteiden itiöiden liikkeen mekanismista. Asia alkoi kiinnostaa enemmän ja aloitan oman osion aiheesta.
Ilmiö on seuraava. Karistin lehtokortteen itiöitä mikroskoopin objektilasille. Hengitysilmani sai aikaan itiöiden ulokkeissa voimakkaan liikkeen.
Tässä valokuva itiöstä:
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/itio40x.jpg
Ensin kuvittelin ilmavirtauksen olevan asian taustalla. Myöhemmin selvisi että hengitysilman kosteus on avaintekijä. Ehkä myös lämpötila. Asiaa on vaikea kuvailla joten seuraavassa linkissä on videon pätkä ilmiöstä jossa nuo ulokkeet salaman-nopeasti kouristuvat henkäistäessä objektilasille.
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/kaksoset_10.wmv
Jatkoin kokeiluja kun en saanut vastausta kysymykseen. Kastelin itiöt ja annoin kuivua yön yli. Vesi oli irroittanut nuo ulokkeet mustasta itiöstä. Toistin uudelleen kokeen jossa henkäisin kosteata ja lämmintä ilmaa objektilasille. Kas kummaa, irrallaan olevat ulokkeet toistivat käpristymisen kuten edellisellä kerralla. Sain myös videokuvaan mukaan tiivistyneet vesipisarat (vertaa peiliin henkäys aiheuttamaa huurua) jotka näyttävät suurella suurennoksella vesilätäköilta. Muutaman sekunnin kuluttua lätäköt haihtuvat ja käpristyneet ulokkeet suoristuvat salaman-nopeasti:
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/putx10x.wmv
En keksi ilmiölle selitystä. Ehkä vesihöyry muuttaa ulokkeiden sähkövarauksen siten että vain toinen puoli uloketta ottaa vastaan vesihöyryä. Sanon tätä biorgaaniseksi tangoksi kun en muutakaan sanaa löydä. Mekaaninen muistiominaisuus voisi olla yksi selitys jne.
Ilmiö ei välttämättä ole pelkästään noilla itiön ulokkeilla.
Tällaisen ilmiön mekaniikasta kaipaan selvennystä?

Kommentit (4)

Miksi se noin tekee, johtuisiko siitä että kosteassa itiö haluaa äkkiä tarttua johonkin tai vajota maahan ettei ajaudu kuivalle. Hakusanoilla 'horsetail spore hydrotropism' löytyy jotain.

Seuraavassa on video samasta asiasta ja kuvaajan selitys:
http://www.youtube.com/watch?v=Wqn_7nqx ... re=related
'The spores of scouring-rush, Equisetum hyemale, have a distinctive feature that apparently enhances their dispersal. Each spore bears 4 strap-shaped appendages called "elaters" that respond strongly to changes in humidity. When dry, the elaters spread widely, promoting their release from sporangia and wind-dispersal. Under moist conditions, the elaters tightly hug the spores, encouraging them to "stay put."

In this video, taken through a microscope at 100X magnification (plus camera zoom to avoid vigneting), the spores are dry at first. About midway into it, I breathed gently over the slide, causing the elaters to contract.'

Mekaniikasta tuossa ilmiössä voin sanoa vain että kyllähän mimosa ja muitakin nopeita kasveja on.
http://www.youtube.com/watch?v=yKUUScwxb5w

vesikasvi syö 240x hidastuksella
http://www.youtube.com/watch?v=Zb_SLZFsMyQ

Wiki hakuun Elater:

An elater is a cell (or structure attached to a cell) that is hygroscopic, and therefore will change shape in response to changes in moisture in the environment. Elaters come in a variety of forms, but are always associated with plant spores. In plants that do not have seeds, they function in dispersing the spores to a new location.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
miilu
Seuraa 
Viestejä803

Kiitos hyvistä avainsanoista. Tuolle "elater" sanalle ei näyttänyt löytyvän suomalaista vastinetta. Kuitenkin juurista on paljonkin asian tiimoilta kirjallisuutta. Avaruudessakin asiaa on tutkittu. Hydrotrooppiset ilmiöt alkaa mennä jo pintakemian puolelle. Pintajännityksellä ja hydroskooppisuudella on pienissä kappaleissa merkittävä voima. Pistän tähän vielä linkin jonka koin ymmärtäväni maallikkona:
http://scitec.uwichill.edu.bb/bcs/bl14apl/bryo2.htm
Testasin ilmiötä myös hiuksenohuilla juurilla, jotka näyttivät käyttäytyvän samoin kuin kortteen itiön vänkäriulokkeet. Tosin juuri oli hiukan paksumpi ja kiertyminen vähäisempää.
Pohdin myös tuon liikkeen nopeutta suhteutettuna sen laajuuteen. Jos mikroskoopin suurennos on 600x ja näemme kohteen liikkuvan 1m/s.
Varsinainen kohde liikkuu tällöin 1,7mm/s. Tämä hämää usein mikroskooppisissa ilmiöissä. Eli näkemämme liike 600-kertaistuu.
Jos kortteiden itiöt alkavat vähetä, niin tuolossa on sammaleiden itiöittäminen. Ehkä siitä saisi kuvankin. Aiemmin tuli kuvattua vain viheriäinen itiökoppa:
http://luonto.pp.fi/public_html/kuvia/s ... iopesa.jpg
Suurennokset alkaa olla isoja järjestelmäkameralla kuvaten. Ongelmana juuri tuo liikkeen kertautuminen suurennoksen myötä.

miilu
Seuraa 
Viestejä803

Vanha aihehan tämä on, mutta törmäsin uutisia selatessani Itiöistä tehtyyn tutkimuksee. Artikkelissa hiukan hienompi video aiheesta. Minulla ei ollut suurnopeuskameraa, joten liikkeen hidastus tuli tehtyä varovaisella kosteuspitoisuuden nousulla.
http://phys.org/news/2013-09-horsetail- ... video.html
Kunpa saisi kosteudesta nopeasti kipristyvän ranteenpaksuisen levyn. Voisi ajatella kosteusmoottoria
Täytyykin lähteä syksyistä luontoa tarkkailemaan. Ehkä sieltä löytyisi jotain uutta kuvattavaa.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat