Seuraa 
Viestejä8864

Saiko Hyvinkää oman ”breivikin”? Norjan joukkosurma edustaa jäävuoren huippua – samoin suomalaiset ”hyvinkää, kauhajoki, jokela ja myyrmanni”. Jäävuoresta 90 prosenttia on pinnan alla – voidaan myös sanoa, että näiden epätoivoisten tekojen alle jää 90 prosenttia siitä hädästä, joka ajaa ihmiset – usein nuoret miehet – tekemään tekoja, joille ei löydy ymmärtäjää, mutta syyttäjiä sitäkin enemmän.

Eläinkunnassa kuten meillä ihmiskunnassa lisääntymien on elinehto. Tähän elinehtoon liittyy järjestyksessä turvallisuus, joukkoon kuuluminen ja hyväksytyksi tuleminen – toki ravinto on se voima, josta rakentuu henkisyys ja sopeutumisen taito ja empatia.

Lisääntyvän eläimen kuin ihmisenkin evoluutiokehitykseen kuuluu myös lajille tyypillinen peritty kasvatusmetodi. Kasvatus sellaiseen lopputulokseen, jossa lapsi ja nuori selviytyvät yhteisön keskinäisillä säännöillä itsellisesti toimivaksi ihmiseksi, joka osaa sopeutua niihin tarpeisiin, joilla oma lisääntyminen mahdollistuu tasapainossa muoiden kanssa.

Mitä Me olemme unohtaneet?

Mitä me ihmiset olemme unohtaneet, mitä me olemme kadottaneet? Mitä meidän piti tehdä ja mitä me emme tehneet? Oliko liian kiire, pitikö juosta materian ja ansainnan perässä liian lujaa näyttötarpeen vuoksi?

Unohdimmeko vuosimiljoonaisen velvollisuutemme –

jätimmekö kasvatuksen puolitiehen vai jäikö se miltei kokonaan puuttumaan. Saammeko nyt niittää sitä satoa, minkä siementämisen jälkeisen huolehdinnan unohduksessa jätimme kasvattamatta? Nämä kysymykset ovat meille ihmisille – eläinkunta osaa saattaa jälkikasvun täysin valmiina lajinsa mukaisesti maailmalle jatkamaan sukua ...
...

[size=85:1vgo4gr2]Mitä me kirjoitimme Terho Purisiaselle vastineena, heti Jokelan jälkeen ja mitä me kirjoitimme Norjan Breivikin jälkeen – kun Hyvinkää sai nyt oman ”breivikin”? ---
US_P/IL – Järkkyykö ihmisen tasapaino?
--- http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi ... -tasapaino ---[/size:1vgo4gr2]

...
[size=50:1vgo4gr2]KESKIVIIKKO, MARRASKUU 14, 2007[/size:1vgo4gr2]
Pelko huomisen tuntemattomuudesta konkretisoitui Jokelassa yhdeksälle ihmiselle lopullisella tavalla
[size=85:1vgo4gr2]----- Original Message -----
From: Ilkka Luoma
To: terho.pursiainen@kolumbus.fi
Cc: erkki.kangasniemi@oaj.fi ; pekka.kukkonen@hs.fi ; hs.paakirjoitus@hs.fi ;raija.vahasalo@eduskunta.fi ; claes.andersson@eduskunta.fi ;sari.sarkomaa@minedu.fi
Sent: Sunday, November 11, 2007 10:48 AM
Subject: JULKINEN VASTINE: HS 10.11./Vieraskynä - Terho Pursiainen - "Kotona ja koulussa oltava aikaa keskustella elämän peruskysymyksistä"[/size:1vgo4gr2]

Hyvä Terho Pursiainen,

[ ... media on ottanut aktiivisen roolin pysäyttäen pohtimaan maailman menoa, mutta unohdammeko jotain? ... ]

Luin Vieraskynä kolumnisi Helsingin Sanomista. Kiinnitin huomiota kouluun ja koulujärjestelmään osoitettuihin sanoihin - mm. teemoihisi 1-3. --- Ei kukaan epäile, etteikö koulujärjestelmää voisi enemmän parantaa ja kehittää yksilöä ja ryhmää huomioivaan suuntaan. Tänä päivänä opettajat työskentelevät niistä olosuhteista, mitä eduskunnan määräämät lait ja päätökset mahdollistavat kuin myös annetuista lähtökohdista, kuinka opettajia on itseään koulutettu. Opettajat suureksi osaksi ovat myös itse vanhempia.

Tuntui surulliselta, kun löydettiin arvostelua kouluun ja sen kautta epäsuorasti opettajiin. Tuntui edelleen - lukiessani tekstiäsi pidemmälle - vieläkin surullisemmalta, kun aihetta ei koettu laajempana, esimerkiksi nähden tätä päivää perheasiana - asiana, jossa vanhemmilla on oma vastuunsa niin kasvatuksena kuin esimerkin antajina. Tämä ei ole syytös, tämä oli vain huomio, koska tunnen useita opettajia henkilökohtaisesti ja tiedän heidän tekevän parhaansa olosuhteissa, joihin he eivät ole pystyneet kaikin tavoin vaikuttamaan.

Yhteiskunnan ja nimenomaan perheiden ja meidän vanhempien olisi syytä pysähtyä katsomaan omaa esimerkkiä, mallia ja tekoja sekä tapoja. "Kaiken luoja" on nimenomaan tarkoittanut vanhemmat huolehtimaan maailmaan tekemänsä lapset sellaisilla ominaisuuksilla, mitä luomamme yhteiskunta heiltä toimijoina edellyttäisi. Tämäkään ei ole syytös, vaan huomio ajassa.

Kirjoitukseesi oli vastattava, koska nyt on se aika, jolloin on pysähdyttävä miettimään kaikkinensa arvomaailmaa, missä elämme, miten elämme ja mihin tähtäämme. Koulu on yksi osa kehittyvän nuoren maailmaa, ja sen takana ovat me - me aikuiset, jotka luomme järjestelmiä tavallamme hyvää tarkoittaen. Virheitä teemme päätöksissä, koulussa, kuten kotona ja esimerkeissämme, mitä tuomme lapsillemme tarjolle tahtoen sekä tahtomattamme.

Lopuksi olisi muistettava, että jokainen meistä on ollut viaton, hellyttävä ja tunteisiin vetoava syntymänsä hetkellä. Suurimmaksi arvoitukseksi meille kohtaantuu ymmärtämättömyys, miksi tuon viattoman syntymähetken ja lapsuusajan jälkeen tapahtuu niin odottamattoman suuria muutoksia kehityksessämme, että saamme niittää sitä satoa mitä on kylvetty.

Alla uusinta mielipide syyskuulta 2006 - tuolloin nuorten ja nimenomaan nuorten poikien tilannetta pohdittiin ja medioitiin arvovaltaisista lähteistä - ja se kirvoitti aikanansa tuon alla olevan mielipidekirjoituksen, jota ei ole millään lailla tähän tapahtumaan muutettu jälkeenpäin.

Syvin osanottoni lähimmäisensä menettäneille.

Toivotan huomioivaa lähimmäisen ymmärrystä, osallistumisen ja kuuntelun taitoa - nähden meidät vanhemmat yhdeksi osaseksi maailman järjestystä,

Ystävällisesti,

Ilkka Luoma

...
Alla edellä mainittu uusinta mielipidekirjoituksesta, joka lähetettiin myös YLE/A-zoomiin alustukseksi ennen ohjelman alkamista.

[size=85:1vgo4gr2]----- Original Message -----
From: Ilkka Luoma
To: jyrki.saarikoski@yle.fi
Cc: arkkipiispa@evl.fi
Sent: Friday, November 09, 2007 9:06 PM
Subject: UUSINTA MIELIPIDE: Nuorten pahoinvointi voi kärjistyä äärimmilleen - eräs raja saavutettiin Jokelassa[/size:1vgo4gr2]
...
Suomi sai oman koulutragedian - pelko huomisen tuntemattomuudesta konkretisoitui Jokelassa yhdeksälle ihmiselle lopullisella tavalla.

Pinnan alta työntyi esiin ilmiö piikkinä, ... pinnan alle jääden paljon epätoivoa, osattomuutta ja ryhmässä yksinäisyyttä. Syihin on aina seuraukset. Syitä ei osata usein katsoa, ennen kuin seuraus on käsillä. -- Mielipideuusinta mitään muuttamatta tai lisäämättä syyskuulta 2006:

...
Nuorten pahoinvointi vanhempien tavoitellessa hyvinvointia

Valtakunnan yritysasiamies Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila avasi avatun keskustelun nuorten poikien/ miesten syömishäiriöistä, osallistumattomuudesta ja "tekemisen osaamattomuudesta". Aihe on ollut tuttu sosiaaliviranomaisille, opettajille ja poliiseille. Nuorten etsiessa itseään ja osallistumista, vanhemmat juoksevat hyvinvoinnin perässä etsien maallista vaurautta ja kulutusvoimaa. Kaikki kuitenkaan eivät ole pahoinvoinnin kierteessä. Nyt olisi aiheellista etsiä syitä ja vaikuttimia kuin vain ainoastaan todeta. Ei vain osa pojista, vaan myös osa tytöistä, ovat nykypäivän markkinamekanismin kulutusjuhlatäyteisessä neuvottomuudessa, mitä tekisi huomenna.

Markkinakoneisto syytää mainoksia kaikilta "kanavilta" suurentaen ruoka- ja näyttämishalua. Kauppoihin tunkee entistä suurempia pakkauksia, jykevämpiä autoja ja masiivisempia pihagrillejä. Kulutus on "loputtomassa" suurenemiskierteessä kuluttavan silmän ihaillessa vauraampaa ja näyttävämpää ehostusta osoittamaan perheen kykyä osallistua kysyntäkilpailuun. Vanhempien juostessa ostovoimahankinnan perässä, jäävät useasti perheen lapset, niin pojat kuin tytöt vaille perheosallistumista. Tarjolla on sen sijaan useasti runsaat viikkorahat, joilla itsellistä ja omaehtoista mainosvaikutteista kulutuskäyttäytymistä harjoitellaan vanhempien esimerkin mukaisesti.

Pitkän elämänkokemuksen onnekseen saanut maalaistalon tyttö kertoi nuoruutensa kulutuksen olleen ongelmatonta, koska raha, joka mahdollisesti hankittiin, annettiin äidille ja isälle, niillä he mm. lyhensivät lunastetun torpan vuosimaksuja. Vapaa-ajan ongelmia ei ollut, koska perheen yhteiset työt täyttivät päivittäisen elon. Osallistuminen oli perhe- ja sukukeskeistä.

Yhteisöllisyys oli voimaa sekä turvaa mm. kyläyhteisönä, jossa esimerkiksi omat kylähullu-humoristit hoidettiin koko kylän voimin. Nuoruuden tarinoita kertonut, nykypäivää tiiviisti seuraava "maalaistalon tyttö" oli syntynyt tyypillisissä suomalaisissa maaseudun oloissa 1923. Hän ymmärsi muuttuneen maailman, muttei juurettomuutta, joka näkyi suruna ja välinpitämättömyytenä nuorten kasvoilta. Elettävä vuosi 2006 sisältää nuorillemme vaikutteita mainoksista, kaduilta, näyttämisenhalusta ja katu-uskottavuudesta. Nuorelle useasti oma jengi on samaistumista, hyväksyntää ja yhteenkuuluvuutta.

Vanhempien aika menee töissä, ylitöissä, neuvotteluissa, golf-kentillä ja pitkillä työmatkoilla. Isän ja äidin uraputki säilyy tärkeänä, koska ulkoisten näyttämisvälineiden, elämän arkipäivän helpotteina ja vaivattomuutena vaativat lisääntyvää kulutuskykyä. Sitä saadaan "ahkeroimalla ja uutteroimalla" entistä pidempään, työhuoneen valojen palessa vielä yömyöhään. Työ on sitonut tekijänsä työyhteisöön ja oma kotiyhteisö on jäänyt vaille riittävää huomiota. Pelkkä viikkoraha, mopo, PC, netti, kuukausittain vaihtuvat vaatteet ja kahvila- ja elokuvarahat eivät riitä.

Nuoret odottaisivat omien vanhempien esimerkkiä, olemista malleina tulevaan. Mallin annoksi ei riitä levenevä ja nelivetoistuva auto, suurempi vene, rannalle kurkottuva talo, vaan malliksi sopisi elämän kokemusta keränneen "maatalon tytön" muistelo omasta nuoruudesta soveltaen sitä nykypäivään. Ei kulutuskeskittynyt malli, vaan osallistumiskeskeinen yhdessäolo, keskustelu, mielenkiinnon osoitus nuoren omiiin mielipiteisiin ja ajatuksiin. Lisäksi uteliaisuuden osoitus kaikkea ympäröiväänsä kohtaan olisivat esimerkkeinä yhteenkuuluvuudesta.

Nuori on tänään kuin ennenkin epävarma. Ikiaikainen luonnonkiertoon kuuluva vanhempien opastus on se tärkein ominaisuus, joka mm. koko eläinkuntaa pitää pystyssä. Yksikään eläinlaji ei laske "lapsiaan" keskentekoisina vastaamaan elämästänsä ja sen jatkumisesta, vaan kaikki tarvittava on opastettu käpälästä pitäen. Suurin vanhempain rakkaus on luoda täydet edellytykset jatkaa sukua, opastaen kaiken siten, missä osallistumisen riemu on läsnä.

...............
Lisäys 7. marraskuuta kirjoittajan toimesta -

Nyt kuulemme runsaasti vakavia puheita, osanottavia ilmeitä, sormella syyttelyä, moitteita - monotonisia paperista lukijoita, suruliputusta, eleitä ja tummia pukuja. Tapahtuma oli lopullinen yhdeksälle ihmiselle, nämä uhrit olivat ampuja mukaan lukien kaikki menetyksiä, joille ei pitänyt olla sijaa --- yhtä turhia kuin se loputon juoksu jonkin sellaisen perään, mikä on vienyt sen todellisen laatuajan perheeltä, lapsilta ja yhteisöllisyydeltä. Mikä meihin ihmisiin on mennyt?

Tunnisteet:

[size=50:1vgo4gr2]JENKKIVAIKUTUS, JOKELA, KOTI, KOTIKASVATUS,KOULU, KOULUSURMA, LAAJENNETTU ITSEMURHA,OSALLISTUMATTOMUUS, OSATTOMUUS, TURVAVERKKO[/size:1vgo4gr2]

[size=50:1vgo4gr2][11069/611654][/size:1vgo4gr2]

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Kommentit (12)

Niin ihmiset on nykyaika juurettomia, hyvä jos naapurit edes nimeltä tiedetään ja yhteisöllisyydestä ei ole paljon tietoakaan - noh tämä johtaa mielenterveysongelmiin ja sitä kautta myös joskus joukkosurmiin, toisaalta vanhoja aikoja sinällään on silti turha haikailla - eipä ne murhat ym. silloinkaan nyt niin kovin harvinaisia ollut.

Itse ehdottaisin että tehtäisiin joku systeemi joka saisi esim. sossupummit, syrjäytymisvaarassa olevat liikkeelle bunkkereistaan. Esim. jos nyt ei töitä pakotettaisi tekemään niin ainakin pitäisi osallistua vaihtoehtoisiin harrastuskerhoihin saadakseen sossutuet tai "paremmat sossutuet" 100e/kk enemmän jos osallistuu tai jtn..
Myös työläiset voisi saada lieviä verohelpotuksia ym. jos hekin osallistuisivat vaihtoehtoisiin harrastuskerhoihin ym..

vapaatyyli
Niin ihmiset on nykyaika juurettomia, hyvä jos naapurit edes nimeltä tiedetään ja yhteisöllisyydestä ei ole paljon tietoakaan - noh tämä johtaa mielenterveysongelmiin ja sitä kautta myös joskus joukkosurmiin, toisaalta vanhoja aikoja sinällään on silti turha haikailla - eipä ne murhat ym. silloinkaan nyt niin kovin harvinaisia ollut.

Itse ehdottaisin että tehtäisiin joku systeemi joka saisi esim. sossupummit, syrjäytymisvaarassa olevat liikkeelle bunkkereistaan. Esim. jos nyt ei töitä pakotettaisi tekemään niin ainakin pitäisi osallistua vaihtoehtoisiin harrastuskerhoihin saadakseen sossutuet tai "paremmat sossutuet" 100e/kk enemmän jos osallistuu tai jtn..
Myös työläiset voisi saada lieviä verohelpotuksia ym. jos hekin osallistuisivat vaihtoehtoisiin harrastuskerhoihin ym..


Hyviä ehdotuksia asian korjaamiseksi sinulla!

Aikoinaan kuulin vanhempainillassa koulun sosiaalityöntekijän puhuvan, että "syytä lasten häiriköintiin ei tarvitse kaukaa hakea, kun kotikasvatus puuttuu kokonaan. Kun koulukaan ei voi kaikesta huolehtia, jäävät lapset oman onnensa nojaan."

Moni yksinhuoltaja lähtee aamulla puoli seitsemältä työhönsä ja lapset herätessään ovat vailla aikuista. Kun yksinhuoltaja pääsee töistä klo 16, hänen pitää vielä käydä kaupassa ja kun hän saapuu rättiväsyneenä kotiin, on kello noin 17.00. Pitää laittaa ruokaa, siivota ja pestä pyykkiä. Sitten on jo pakko ottaa pienet nokoset. Kun lapset tulevat illalla sisälle, heillä on nukkumaanmenoaika. Yksinhuoltaja hoitaa vielä pankkiasiat ja jos jaksaa, lukee lehdet.
Tuossa ei tietenkään ole vielä kaikki mihin yksinhuoltajan pitää järjestää aikaa.

Yksinhuoltajien pitäisikin saada kokopäiväpalkka puolipäivätyöstä (työssä se aika, minkä lapset ovat koulussa) niin kauan kun lapset käyvät peruskoulua. Eihän sitä syömättäkään elä.

Hiukan kritiikkiä koulukasvatuksestakin:

Ala-asteella opettaja oli huutanut luokan edessä ja huitonut karttakeppiä niin, että se oli katkennut.

Koulun käytävällä oli ollut paikka, johon aika ajoin joku oppilas oli määrätty saamaan rangaistuksensa. Muut ohikulkevat oppilaat olivat saaneet vapaasti illkua ja kiusata rangaistavana ollutta.

Joku oli kirjottanut koulun seinään, että "tässä koulussa pilattiin elämäni". Rehtori oli sanonut, että "Kun tekijä saadaan kiinni, se saa suuren laskun ja lisäksi rangaistuksen (en muista mitä muita pelotteluja oli lisäksi, jotta oppilas ei varmasti tule esiin puhumaan mitään)".

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Delivers
Seuraa 
Viestejä449

Hyviä pointteja, mutta ei mitään uutta auringon alla.

Kasvatusongelmiin ei ole mitään helppoa ratkaisua yhteiskunnan taholta, kaupungistuminen, kulutus ja kiireellistyminen on pitkälti tuhonnut yhteisöllisyyden ja perheellisyyskin natisee liitoksistaan.

Tarvitaan uusia osallistumisen ja työnteon malleja nuorille, joilla on ns. nykyaikaisten kasvuolosuhteiden vuoksi sosiaalisia vaikeuksia. Miten pehmentää liittymistä osaksi työ- ja opiskeluelämää, niin että ketään ei suljeta ulkopuolelle?

Ehkä pitäisi kysyä nuorilta, mitä nämä haluavat? Houkuttelisiko heitä ajatus tehdä alkuun vähemmän töitä? Tämä saavutettaisiin mahdollistamalla osa-aikatyö tukien tarveharkintaa purkamalla. Houkuttelisiko heitä opiskelun helpottaminen? Tämä saavutettaisiin opiskelijan etuuksia parantamalla ja opiskelupaikkoja lisäämällä.

Asosiaalinen nuori ei yhtäkkisesti muutu työhaluiseksi seuramieheksi millään tempuilla. Tukityöllistämiset tuntuvat nuoresta alentavalta ja vain välttämättömältä pakolta, eivät keinolta aktiivisesti parantaa omaa tilannetta. Voisiko lukion pakollinen filosofiankurssi opettaa sokraattisen metodin ja platonin metafysiikan sijaan epikuroslaista elämänfilosofiaa?

Sekoitan nyt silmiinpistävästi syrjäytymistä ja "breiviikkiläisyyttä". Kyseessähän ei välttämättä ole lainkaan sama asia. Kaikki kouluampujat ovat olleet jossain määrin sosiaalisia, eivät mitenkään välttämättä suurimman syrjäytymisriskin alaisia. Pidän silti syrjäytymistä ongelmana, johon voidaan puuttua, kun taas "breiviikkiläisyydessä" vaikuttaisi olevan monta erilaista ulkoista tekijää ja siten yhteiskunnallinen vaikuttaminen vaikeampaa.

Arbeit macht frei

Sekoitan nyt silmiinpistävästi syrjäytymistä ja "breiviikkiläisyyttä". Kyseessähän ei välttämättä ole lainkaan sama asia. Kaikki kouluampujat ovat olleet jossain määrin sosiaalisia, eivät mitenkään välttämättä suurimman syrjäytymisriskin alaisia. Pidän silti syrjäytymistä ongelmana, johon voidaan puuttua, kun taas "breiviikkiläisyydessä" vaikuttaisi olevan monta erilaista ulkoista tekijää ja siten yhteiskunnallinen vaikuttaminen vaikeampaa.

Kyllä suurin osa kouluampujista taisi olla enemmän tai vähemmän syrjäytyneitä ihan maassa kuin maassa: ainakin USA:n kouluampujat ja Auvinen.

Vertaus Breivikiin sensijaan on jokseenkin outo koska hänen tekonsa motiivit oli ihan muut, eikä kyse ollut niinkään huonosta kotikasvatuksesta tai syrjäytymisestä.

Delivers
Seuraa 
Viestejä449
pinklin

Moni yksinhuoltaja lähtee aamulla puoli seitsemältä työhönsä ja lapset herätessään ovat vailla aikuista. Kun yksinhuoltaja pääsee töistä klo 16, hänen pitää vielä käydä kaupassa ja kun hän saapuu rättiväsyneenä kotiin, on kello noin 17.00. Pitää laittaa ruokaa, siivota ja pestä pyykkiä. Sitten on jo pakko ottaa pienet nokoset. Kun lapset tulevat illalla sisälle, heillä on nukkumaanmenoaika. Yksinhuoltaja hoitaa vielä pankkiasiat ja jos jaksaa, lukee lehdet.
Tuossa ei tietenkään ole vielä kaikki mihin yksinhuoltajan pitää järjestää aikaa.

Yksinhuoltajien pitäisikin saada kokopäiväpalkka puolipäivätyöstä (työssä se aika, minkä lapset ovat koulussa) niin kauan kun lapset käyvät peruskoulua. Eihän sitä syömättäkään elä.




Jos yksinhuoltaja ei tule toimeen 20 tai 25-tuntisen viikon mukaisella palkalla, olen samaa mieltä että tämän tulisi saada lisätukea elämiseen. Nykyisinhän hän saa toki jo lapsilisiä, asumistukea ja tarvittaessa toimeentulotukea, mutta jos nämä tukijärjestelmät ovat riittämättömiä niitä tulee korjata.

En kuitenkaan usko, että kyse olisi pääsääntöisesti siitä, ettei yksinhuoltaja tulisi toimeen pienemmän työmäärän mukaisella palkalla + nykyisillä tuilla. Usein kyse on kulutustottumuksista ja elämäntavoista. Ehkä halutaan käydä lomalla ulkomailla, ehkä koetaan että lapsille pitää ostaa leluja ja aktiviteetteja, jotta nämä pysyvät tyytyväisinä, ehkä halutaan syödä ulkona, yksityisautoilla, ostaa uusia vaatteita, muuten shoppailla, syödä kallista roskaruokaa, käyttää päihteitä (tupakkaa, alkoholia, kahvia), jne. Ylläpitää sosiaalista statusta, jotta ulospäin näyttäisi siltä, että "kyllä minä pärjään", vaikka taloudelliset ongelmat painavat ja pitkäaikanen stressi jäytää terveyttä ja mielialaa. Tällaisesta asenteesta on ihan henkilökohtaista kokemusta. Tehdään liikaa töitä ja laiminlyödään vanhemman tehtäviä, ei taloudellisista syistä vaan tylysti sanottuna itsekkyydestä.

Arbeit macht frei

mskomu
Seuraa 
Viestejä672

Väkivaltarikokset ovat nykyään huomattavasti harvinaisempia kuin ennen ja ihmiset ovat paremmassa turvassa, mutta kouluammuskelut yms. taitavat olla "nykyajan" keksintö. Kuten todettua, niin lähestulkoon kaikki tekijät ovat tainneet olla nuoria ja syrjäytyneitä miehiä.

Mediassa on koitettu nostaa esille, että tekijät ovat pelanneet sotapelejä yms. mutta uskoisin, että syrjäytyminen on nimenomaan suurin tekijä. Tulee olo, että ei kuulu mihinkään eikä kelpaa mihinkään. Tuollainen kierre ruokkii helposti itseään ja henkilö jää kotiin yksin. Netistä löytyy paljon yhteisöjä ja blogeja, joissa käsitellään yhteiskunnallisia epäkohtia ja tarjotaan niihin ratkaisua, jotka monesti tuntuvat täysin itsestäänselviltä ja niitä lukiessaan oikein ihmettelee, kuinka typeriä ja ilkeitä päättäjät sekä suurin osa väestöstä on. Tällä tavoin saa helposti kehitettyä ja syvennettyä ihmisvihaa. Näistäkään lähtökohdista harva alkaa ammuskelemaan ihmisiä, mutta jos samassa jamassa on Suomenkin kokoisessa maassa vaikkapa 10 000 (täysin hatusta tempaistu luku) ihmistä, niin ei ole ihme, jos siitä joukosta löytyy useampiakin mielenterveysongelmista kärsiviä ja heistä edelleen joku, jonka kohdalla päättelyketju johtaa lopulta ammuskeluun. Oli se sitten kuukausien suunnittelun tulos tai hetkellinen mielenjohde.

En todellakaan olisi rajoittamassa blogien tai keskusteluyhteisöjen toimintaa netissä. Se olisi mielestäni mahdotonta, turhaa ja väärää. Yhteiskunta tuskin voi muuta tehdä kuin koittaa pitää syrjäytyneiden nuorten lukumäärän mahdollisimman vähäisenä. Tähän päämäärään löytyy varmasti hyvin monta ja hyvin erilaista mielipidettä. Itse uskon, että korkea työnteon verottaminen ja monimutkainen työsopimuslainsäädäntö ovat suuria syyllisiä korkeaan nuorisotyöttömyyteen (Suomessa yli 20%, eli yli joka viides 15-24 -vuotias ei ole töissä, koulussa tai armeijassa), eikä kannustinloukkuna toimiva erittäin monimutkainen sosiaaliturvasysteemi tilannetta helpota.

Todennäköisesti yhteiskunta reagoi tähän(kin) tapaukseen kiristämällä aselainsäädäntöä, jolla ei taaskaan ollut mitään tekemistä tapauksen kanssa. Voisin helposti kuvitella tilanteen, jossa aseenkantoluvan ikärajaa nostetaan.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372

kenties kotikasvatuksen yleistyminen auttaisi nuoria sosiaalistumaan. Voitaisiin sitten poltella kavereiden kanssa omalla viherpeukalolla kotona kasvatettua pilveä. Siinä on kuitenkin paljon enemmän tunnetta mukana kun näkee oman työnsä jäljet, mitä ei saa jos ostaa valmiiksi jalostetut aineet vapailta markkinoilta. Samahan se on chilinkin kasvatuksessa, eli kotikasvatettu chili maistuu paremmalta kuin supermarketista ostettu.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Delivers
Seuraa 
Viestejä449
Puuhevonen
kenties kotikasvatuksen yleistyminen auttaisi nuoria sosiaalistumaan. Voitaisiin sitten poltella kavereiden kanssa omalla viherpeukalolla kotona kasvatettua pilveä. Siinä on kuitenkin paljon enemmän tunnetta mukana kun näkee oman työnsä jäljet, mitä ei saa jos ostaa valmiiksi jalostetut aineet vapailta markkinoilta. Samahan se on chilinkin kasvatuksessa, eli kotikasvatettu chili maistuu paremmalta kuin supermarketista ostettu.



naulan kantaan

Arbeit macht frei

Maailma on liian kova paikka nuorille miehille, jotka tosiasiassa kaipaisivat vielä vanhempiensa tukea.

Ihmisen elämänkaari on pahasti pielesä, kun tuohon parinkympin kieppeisiin osuvat yleensä asevelvollisuus, uranvalinta, omilleen muuttaminen ja seurustelun aloittaminen. Aivan mahdoton pakka ongelmanuorelle ja pilaa monen tervehenkisenkin miehen elämän.

Asenteet nuoria miehiä kohtaan täysin pielessä, varsinkin sen ikäiset naiset hösäävät kaikenmaailman kaukaisten marginaaliongelmien parissa ja naapurin jussin paha olo EVVK.

Nuorten oman elämän alkuun pääseminen helpommaksi yhteiskuntapoliittisin keinoin, samoin työelämään pääsy. Ymmärrystä niitä kohtaan, jotka eivät silti pääse. Vanhempien huolenpitoa pitempään kuin nyt. Asevelvollisuus pois siksikin, ettei kellään nuorella ole velvollisuutta ilmaiseksi puolustaa meidän vanhojen höpsien turvallisuutta.

xork
Seuraa 
Viestejä384

Hypoteettinen tapaus: Henkilön syy ahdistukseen on yhteiskunta, erityisesti se, että se on hyvin kontrolloiva mutta ei tarjoa ratkaisuja tiettyihin ongelmiin. Hän ei koe pystyvänsä tekemään asialle mitään eikä saa viestiään kuuluville. Hän tekee joukkosurman aseella, tullakseen nähdyksi ja saadakseen asialleen näkyvyyttä.
Yhteiskunta pohtii: "Miten kontrolloimme ihmisiä enemmän, jotta näin ei enää tapahtuisi?"
Hypoteesissä yhteiskunnan lähestymistapa ongelmaan on täysin väärä heti alkutekijöissään ja kaikki kyseisestä lähestymistavasta saadut ratkaisut johtavat ongelman pahenemiseen.
Nyt tuttu lause "syrjäytynyt yhteiskunnasta" saa uuden näkökulman. Yhteiskunnassa olo koetaan perustilaksi, josta syrjäytyminen koetaan ongelmatilaksi. Ongelma on siis automaattisesti yksilössä, eikä yhteiskunnassa ja yksilö täytyy muovata yhteiskuntaan sopivaksi.

Delivers
pinklin

Moni yksinhuoltaja lähtee aamulla puoli seitsemältä työhönsä ja lapset herätessään ovat vailla aikuista. Kun yksinhuoltaja pääsee töistä klo 16, hänen pitää vielä käydä kaupassa ja kun hän saapuu rättiväsyneenä kotiin, on kello noin 17.00. Pitää laittaa ruokaa, siivota ja pestä pyykkiä. Sitten on jo pakko ottaa pienet nokoset. Kun lapset tulevat illalla sisälle, heillä on nukkumaanmenoaika. Yksinhuoltaja hoitaa vielä pankkiasiat ja jos jaksaa, lukee lehdet.
Tuossa ei tietenkään ole vielä kaikki mihin yksinhuoltajan pitää järjestää aikaa.

Yksinhuoltajien pitäisikin saada kokopäiväpalkka puolipäivätyöstä (työssä se aika, minkä lapset ovat koulussa) niin kauan kun lapset käyvät peruskoulua. Eihän sitä syömättäkään elä.




Jos yksinhuoltaja ei tule toimeen 20 tai 25-tuntisen viikon mukaisella palkalla, olen samaa mieltä että tämän tulisi saada lisätukea elämiseen. Nykyisinhän hän saa toki jo lapsilisiä, asumistukea ja tarvittaessa toimeentulotukea, mutta jos nämä tukijärjestelmät ovat riittämättömiä niitä tulee korjata.

En kuitenkaan usko, että kyse olisi pääsääntöisesti siitä, ettei yksinhuoltaja tulisi toimeen pienemmän työmäärän mukaisella palkalla + nykyisillä tuilla. Usein kyse on kulutustottumuksista ja elämäntavoista. Ehkä halutaan käydä lomalla ulkomailla, ehkä koetaan että lapsille pitää ostaa leluja ja aktiviteetteja, jotta nämä pysyvät tyytyväisinä, ehkä halutaan syödä ulkona, yksityisautoilla, ostaa uusia vaatteita, muuten shoppailla, syödä kallista roskaruokaa, käyttää päihteitä (tupakkaa, alkoholia, kahvia), jne. Ylläpitää sosiaalista statusta, jotta ulospäin näyttäisi siltä, että "kyllä minä pärjään", vaikka taloudelliset ongelmat painavat ja pitkäaikanen stressi jäytää terveyttä ja mielialaa. Tällaisesta asenteesta on ihan henkilökohtaista kokemusta. Tehdään liikaa töitä ja laiminlyödään vanhemman tehtäviä, ei taloudellisista syistä vaan tylysti sanottuna itsekkyydestä.


En tiedä, ovatko minun sen aikaiset tuloni, joista minulla on omakohtaista tietoa, vertailukelpoisia nykyisiin tuloihin ja tukiin. Missään tapauksessa minun kohdallani ei ollut kyse ylellisyyksien tavoittelemisesta. Jotta sain kaiken pakollisen maksettua, oli tehtävä 8-tuntista työpäivää viitenä päivänä viikossa.

Ja aivan viime päivinä luin kyllä nettilehdestä, ettei perustulo riitä kaikkein välttämättömäänkään, joten eiköhän samat ongelmat liene monilla edelleenkin kuin mitkä minulla oli aikoinaan.

Delivers
Hyviä pointteja, mutta ei mitään uutta auringon alla.

Kasvatusongelmiin ei ole mitään helppoa ratkaisua yhteiskunnan taholta, kaupungistuminen, kulutus ja kiireellistyminen on pitkälti tuhonnut yhteisöllisyyden ja perheellisyyskin natisee liitoksistaan.

Tarvitaan uusia osallistumisen ja työnteon malleja nuorille, joilla on ns. nykyaikaisten kasvuolosuhteiden vuoksi sosiaalisia vaikeuksia. Miten pehmentää liittymistä osaksi työ- ja opiskeluelämää, niin että ketään ei suljeta ulkopuolelle?

Ehkä pitäisi kysyä nuorilta, mitä nämä haluavat? Houkuttelisiko heitä ajatus tehdä alkuun vähemmän töitä? Tämä saavutettaisiin mahdollistamalla osa-aikatyö tukien tarveharkintaa purkamalla. Houkuttelisiko heitä opiskelun helpottaminen? Tämä saavutettaisiin opiskelijan etuuksia parantamalla ja opiskelupaikkoja lisäämällä.

Asosiaalinen nuori ei yhtäkkisesti muutu työhaluiseksi seuramieheksi millään tempuilla. Tukityöllistämiset tuntuvat nuoresta alentavalta ja vain välttämättömältä pakolta, eivät keinolta aktiivisesti parantaa omaa tilannetta. Voisiko lukion pakollinen filosofiankurssi opettaa sokraattisen metodin ja platonin metafysiikan sijaan epikuroslaista elämänfilosofiaa?

Sekoitan nyt silmiinpistävästi syrjäytymistä ja "breiviikkiläisyyttä". Kyseessähän ei välttämättä ole lainkaan sama asia. Kaikki kouluampujat ovat olleet jossain määrin sosiaalisia, eivät mitenkään välttämättä suurimman syrjäytymisriskin alaisia. Pidän silti syrjäytymistä ongelmana, johon voidaan puuttua, kun taas "breiviikkiläisyydessä" vaikuttaisi olevan monta erilaista ulkoista tekijää ja siten yhteiskunnallinen vaikuttaminen vaikeampaa.


Ihmisestä, joka on syrjäytynyt, vetämätön, eikä suostu ajattelemaan nykyisyyttä tai tulevaisuuttaan eikä työt kiinnosta, saattaa yllättävästi löytyä tarmokkuutta, pitkäjännitteisyyttä ja suoranaista neroutta, jos hän innostuu jostain.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat