Seuraa 
Viestejä45973

...Naaras munii seisovaan veteen, ojiin ja metsälammikoihin 150–200 munaa. Munat talvehtivat, ja kuoriutuvat vasta seuraavana kesänä. Vedessä elävällä toukalla ei ole jalkoja, se liikkuu takaruumistaan kiemurrellen. Toukka luo nahkansa suunnilleen kolme kertaa, jonka jälkeen se siirtyy kotelovaiheeseen. Sekä toukka että kotelo hengittävät ilmaa takaruumiinsa hengitysputkella. Kehittyminen hyttyseksi täydellisen muodonmuutoksen kautta kestää 2–3 viikkoa.

Täysikasvuinen hyttynen elää pisimmillään 3–4 viikkoa, mutta monet syyt saattavat tappaa sen aikaisemminkin. Kuivuus tai pakkanen hävittää nopeasti kaikki hyttyset.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Hyttyset

Pitäisi muuttaa uroshyttysen perimää niin, että sen jälkeläisten munat ja toukat erittävät ainetta, joka estää naaraiden ja samassa lätäkössä olevien muiden hyttysten jälkeläisten kehittymisen aikuiseksi.
Eli vain geenimuunnellut urokset pystyvät kehittymään aikuisiksi, lisääntymään ja levittämään ongelmaa eteenpäin.

"Vaikka hyttyslajeja maassamme on nelisenkymmentä, ei ihmisiä kiusaavia hyttyslajeja kuitenkaan ole kuin kymmenkunta. Näistäkin vain kaksi lajia, metsähyttynen (Aedes communis) ja rämehyttynen (korpihyttynen) (A. punctor), muodostaa Etelä-Suomessa pääosan kiusalaisista, Lapissa mukaan tulee kolmaskin pohjoinen massalaji, taigahyttynen (A. pionips). Etelä-Suomessa lajeja on enemmän kuin pohjoisessa, mutta Lapissa taas yksilömäärät ovat tuntuvasti suurempia.

Koirashyttynen löytää naaraan sen lentoäänen korkeuden perusteella. Lentoääni - ininä - syntyy siipien värinästä. Vain hyttysnaaraat imevät verta, sillä ne tarvitsevat tehokkaaseen - 150 - 200 munan tuottoon - veren sisältämiä ravinteita. Koiraat ovat kukkien meden- ja kasteenimijöitä eli etsivät ravintonsa lähinnä kukista.

Sopivia kosteikkoja, soita tai allikoita on varsinkin pohjoisessa runsaasti, ja alkukesän kosteusolot ovat lähes aina hyttysen kehitykselle otollisia. Metsä- korpi- ja taigahyttysen munat talvehtivat vesilampareissa. Kaikilla lajeilla on todettu vain yksi sukupolvi kesässä, mutta kun eri lajien esiintymisjaksot seuraavat toinen toisiaan, eli ne ovat harvoin samanaikaisia, tuntuu kuin uusi sukupolvi seuraisi toistaan pitkin kesää.

Hyttysten munat saattavat säilyä lepotilassa vuosikausia ja kuoriutuvat vasta, kun lammikossa on riittävästi vettä. Keväällä lumien sulettua munasta kehittyvä toukka on vesipeto, joka nousee usein veden pintakalvoon ottamaan happea ilmasta. Reilussa kolmessa viikossa toukasta kehittyy kotelo, josta kuoriutuu muutaman päivän kuluttua ilmaan nouseva hyttysaikuinen. Koko tämän ajan kehitys tapahtuu seisovassa vedessä, ja niinpä kuivana alkukesänä suuri osa hyttystoukista kuoleekin kesken kehityksensä allikoiden kuivuessa.

http://www.oulu.fi/northnature/finnish/ ... y.html#hyt

Kieltääköhän joku laki ripottelemasta geenimuunneltujen hyttysten munia ongelma-alueiden lätäköihin?

Sivut

Kommentit (45)

Itsekkin pohdiskelin samaa ajatusta voikukkia kitkiessä. Käänteinen jalostus kieltämättä on mielenkiintoinen konsepti. Tuossa toki olisi riskinsäkkin kun otetaan esimerkiksi esim. surullisenkuuluisa tappaja mehiläinen. Risteymät eivät aina toimikkaan niin kuin Hollywoodissa, tai oikeastaan juurikin toimivat ja muuttuvat tappajiksi ja hyökkäävät Manhattanille.

Tuo ei tosin toimi yhdessä tai kahdessa sukupolvessa. Ehtona toteutukselle on että luodaan ns. super unelmavävy hyttynen joka murskaa kilpailun ylivertaisuudellaan, mutta jolle voi sisällyttää ihmisen näkökulmasta hyödyllisiä heikkouksia kuten vaikka fataali yliherkkyys jollekkin muuten harmittomalle kemikaalille jota voidaan hyödyntää torjunnassa, kun perimä on saanut jalansijaa kannassa.

Käytetään luontaisia variaatioita hyttyskannasta niitä vastaan. Pannaan ihmisen hajuisia ansoja joihin valikoituu kannasta ne halukkaimmat ja loppuosa jää lisääntymään ja korvaa ihmisnälkäisen kannan. Lopulta koko kanta voi vältellä ihmisiä.

On olemassa jo selektiivisiä ansoja joihin saa ihmisen hajun houkutteeksi, jolloin se ei tuhoa harmittomia lajeja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
barbababa
Ehtona toteutukselle on että luodaan ns. super unelmavävy hyttynen joka murskaa kilpailun ylivertaisuudellaan, mutta jolle voi sisällyttää ihmisen näkökulmasta hyödyllisiä heikkouksia kuten vaikka fataali yliherkkyys jollekkin muuten harmittomalle kemikaalille jota voidaan hyödyntää torjunnassa, kun perimä on saanut jalansijaa kannassa.



Hyttyset elävät 3-4 viikkoa, eikä uroksia tarvitse torjua, ne kuolevat sukupuuttoon kun lisääntymiskykyisiä naaraita ei enää synny.

Mikähän eläin älähtäisi, jos suorittaisimme metsä- ja rämehyttysten kansanmurhan? Vai muuttuisiko sen eläimen ruokavalio vain hieman?

tietää
Käytetään luontaisia variaatioita hyttyskannasta niitä vastaan. Pannaan ihmisen hajuisia ansoja joihin valikoituu kannasta ne halukkaimmat ja loppuosa jää lisääntymään ja korvaa ihmisnälkäisen kannan. Lopulta koko kanta voi vältellä ihmisiä.



Mikä on ihmisen haju?

"Hyttyset haistavat hengittämäsi hiilidioksidin. Lähelle päästyään ne valitsevat uhrinsa myös muiden hajujen perusteella. Hajun määrää ihon mikrobikanta.

Ihmisen keho on ekosysteemi, jossa uskotaan pesivän jopa biljoonia bakteereja, sieniä ja muita iholle sekä muulle keholle luonnollisia mikrobeja.

Viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa otettiin kymmeneltä ihmiseltä ihon pinnalta näytteitä, joista tunnistettiin noin tuhat eri lajia. Otetuista 200 näyteestä laskettiin yhteensä 112 000 eri bakteeria.

Ainakin osa hyttyslajeista valitsee uhrinsa ihon mikrobikasvuston perusteella.

Puhdas hiki on hajutonta, mutta ihon pinnalla olevat mikrobit tuottavat kullekin ihmiselle hänen ominaistuoksunsa.

Plos one - lehdessä julkaistu artikkeli saattaa auttaa esimerkiksi malarian torjunnassa.

Hollantilaisen Wageningenin yliopiston Niels Verhulst johti tutkimusta, jossa käytettiin Anopheles gambiae sensu stricto -hyttystä, joka on merkittävä malarian levittäjä.

Tutkimus osoitti hyttysen pitävän ihmisistä, joiden iholla mikrobien määrä on suuri, mutta mikrobien lajikirjo pieni.

Verhulstin teoria on, että osa mikrobeista erittää hyttyselle epämieluisia hajuja. Näitä hyttysen mielestä pahanhajuisia mikrobeja on iholla enemmän, jos lajikirjo on suuri.

Ihmisiä kenties voitaisiin tehdä hyttysiä vähemmän viehättäväksi ihon mikrobikirjoa säätämällä tai jopa tuottamalla muunnettuja mikrobeja, jotka erittävät hyttysille epämieluisia hajuja.

Ongelmana on, että tutkijat eivät ole vielä onnistuneet tunnistamaan, mitkä mikrobit ovat hyttyselle mieluisia ja mitkä vastenmielisiä.

Kokeet ovat kuitenkin osoittaneet pitävästi ihomikrobien ratkaisevan osuuden hyttysten hyökkäyksiin. Verhulst osoitti tämän viljelymaljoilla, joista toisissa oli puhdasta verta ja toisissa verta ja ihon pinnan mikrobeja. Hyttyset kävivät vain mikrobipitoisilla maljoilla.
http://www.tekniikkatalous.fi/kemia/iho ... -29122011&

hombre
Mikähän eläin älähtäisi, jos suorittaisimme metsä- ja rämehyttysten kansanmurhan? Vai muuttuisiko sen eläimen ruokavalio vain hieman?



Hyttynen painaa 2-2,5 milligrammaa, riittääkö linnulle tai sammakolle gramma ruokaa 500 hyttysen pyydystämiseen?

offmind
Seuraa 
Viestejä17150
hombre
Mikähän eläin älähtäisi, jos suorittaisimme metsä- ja rämehyttysten kansanmurhan? Vai muuttuisiko sen eläimen ruokavalio vain hieman?

Pääskyt ja lepakot? Mutta jos hyttyset poistuisivat maailmasta niin kyllä siinä taitaisi ravintoketjut rymistä isommastikin.

“He was a dreamer, a thinker, a speculative philosopher...or, as his wife would have it, an idiot.” Douglas Adams

fenomenologi
barbababa
Ehtona toteutukselle on että luodaan ns. super unelmavävy hyttynen joka murskaa kilpailun ylivertaisuudellaan, mutta jolle voi sisällyttää ihmisen näkökulmasta hyödyllisiä heikkouksia kuten vaikka fataali yliherkkyys jollekkin muuten harmittomalle kemikaalille jota voidaan hyödyntää torjunnassa, kun perimä on saanut jalansijaa kannassa.



Hyttyset elävät 3-4 viikkoa, eikä uroksia tarvitse torjua, ne kuolevat sukupuuttoon kun lisääntymiskykyisiä naaraita ei enää synny.



Ensin pitää saada tuo ominaisuus rikastumaan kannassa, tai se laimenee olemattomaksi tekijäksi. Ainut realistinen keino koko lajin hävittämiseen on mekanismi joka ehtii rikastua koko kantaan ja jonka voi aktivoida myöhemmin. Odottamattomat immuneetit tekisivät tuostakin aika vaikean toteutettavan.

hombre
Mikähän eläin älähtäisi, jos suorittaisimme metsä- ja rämehyttysten kansanmurhan? Vai muuttuisiko sen eläimen ruokavalio vain hieman?



Eiköhän suurin vaikutus heijastuisi vesistöihin. Täysikasvuisena hyttysen rooli taitaa olla varsin olematon ravintoketjussa.

barbababa
hombre
Mikähän eläin älähtäisi, jos suorittaisimme metsä- ja rämehyttysten kansanmurhan? Vai muuttuisiko sen eläimen ruokavalio vain hieman?



Eiköhän suurin vaikutus heijastuisi vesistöihin. Täysikasvuisena hyttysen rooli taitaa olla varsin olematon ravintoketjussa.



Hyttynen pystyy lisääntymään vain seisovassa vedessä, lätäköt eivät ole vesistöjä.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9462
barbababa
hombre
Mikähän eläin älähtäisi, jos suorittaisimme metsä- ja rämehyttysten kansanmurhan? Vai muuttuisiko sen eläimen ruokavalio vain hieman?



Eiköhän suurin vaikutus heijastuisi vesistöihin. Täysikasvuisena hyttysen rooli taitaa olla varsin olematon ravintoketjussa.

Taitaisi heijastua muuallekin.

Vain naarashyttynen käy muistaakseni kimppuun, mikä selittää sen kun ovat aina meikäläisen kimpussa.

Erityisempiä mainintoja ei näy hyttysestä pölyttäjänä, että varma en ole. Saattaisi kuitenkin metsämarjojen sato jäädä heikoksi ilman hyttystä ja siinä saatossa alkaisi mennä muutakin.

Jaa kerkes yksi viesti väliin ja olen eri mieltä. Kyllä olen nähnyt hyttystoukkia joessakin. Aina sitä löytyy pientä suvantoa hyttysten tarpeisiin.

TieKu
Seuraa 
Viestejä581
hombre
Mikähän eläin älähtäisi, jos suorittaisimme metsä- ja rämehyttysten kansanmurhan? Vai muuttuisiko sen eläimen ruokavalio vain hieman?

Eivät taitaisi kanalinnutkaan hyttysten hävittämisestä tykätä, ne näetsen syövät muunmuassa näitä iniseviä kiusanhenkiä. Siis kanalintujen poikaset, ei ne isot kanat. Tosin ihminen on pitänyt jo hyvää huolta kanalintujen kannan pienentämisestä.

John Carter
Seuraa 
Viestejä11016

Niin, pelkkien hyttysten biomassa ei liene kovin suuri prosentuaalisesti kaikista maailman eliölajeista, mutta niiden häviäminen tulisi silti vaikuttamaan radikaalisti koko ravintoketjuun ihmiseen saakka. Jos hävittäisimme myös kaikki muutkin hyönteiset, niin maapallon eliölajeista 75% häviäisi saman tien ja suurin osa jäljelle jääneistä 25% tulisi myös häviämään nopeasti ravinnon puutteessa.

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

TieKu

Eivät taitaisi kanalinnutkaan hyttysten hävittämisestä tykätä, ne näetsen syövät muunmuassa näitä iniseviä kiusanhenkiä. Siis kanalintujen poikaset, ei ne isot kanat. Tosin ihminen on pitänyt jo hyvää huolta kanalintujen kannan pienentämisestä.



Aika harva kanalintu syö edes yhtä hyttystä elämänsä aikana.

"Metsonpoikasten ravintoekologia on hyvin mielenkiintoinen johtuen siitä, että poikaset ovat pesäjättöisiä. Heti kuoriutumisen ja kuivumisen jälkeen ne lähtevät lopullisesti pesästä emonsa seurassa. Poikaset hankkivat ravintonsa alusta lähtien itsenäisesti, sillä mitään kanamaista ravintokohteiden esittelyä koppelo ei suorita. Vastakuoriutuneet poikaset eivät kykene vaikeasti sulavan kasvisravinnon käyttöön, koska niiden umpisuolesta puuttuu tarvittava bakteerikanta selluloosapitoisten ravintokohteiden sulattamiseen. Pienet poikaset syövät hyönteisiä ja pikkueläimiä. Kasvisravinnon syönti alkaa helposti sulavista ja irtisaatavista mustikan ja puolukan kukista. Vaiheuttuminen voittopuolisesta eläinravinnon käytöstä kasviravinnon käyttöön tapahtuu noin 25 vrk:n iässä. Nuorten metsojen mieliravintoa ovat kaikenlaiset marjat ja lentävät pikkuhyönteiset, joita kookkaat poikaset ja joskus täysikasvuisetkin metsot pyytävät harrastuksenomaisesti ajankuluksi. (Rajala 1980: 172-173.)

Teeren poikasten ravinto koostuu aluksi pieneliöistä samoista syystä kuin metson poikasillakin. Kolmenviikon ikäisinä poikaset siirtyvät kasvisravinnon käyttöön. Syksyllä pääasiallisin ravinto on marjat, joskin poikaset käyttävät syksyn lopulle saakka hyönteisiä ja muita pieneliöitä enemmän kuin aikuiset linnut. (Rajala 1980: 177.)

Pyyn ravinto koostuu talvisin lepän ja koivun urvuista ja silmuista. Keväällä pälvien ilmestyessä pyyt siirtyvät maaruokailuun. Maasta ne syövät marjoja sekä varpu- ja ruohokasvien versoja ja lehtiä. Kesällä pyyt syövät pääasiassa kasviravintoa sekä jossain määrin myös hyönteisiä ja pieneliöitä. Syksyn tullen pyyt siirtyvät marja ravintoon. Vasta kuoriutuneet poikaset syövät eläinravintoa kuten hyönteisiä ja niiden toukkia sekä kotiloita ja etanoita. Poikasten kehittyessä kasviravinnon osuus suurenee vähitellen ja syyskuussa niiden ravinto on raavaiden pyiden kaltainen. (Rajala 1980: 181-182.)

Riekon talviravinto tunturialueilla koostuu pääasiassa tunturikoivun, pajun ja vaivaiskoivun silmuista ja oksista. Muualla maassa talviravintona ovat hieskoivun ja pajun vastaavat osat. Riekot ruokailevat yleensä maassa, mutta alkukeväällä ne saattavat nousta myös puihin syömään. Kesällä riekot syövät mustikan ja muiden varpujen sekä ruohokasvien lehtiä ja versoja. Syksyllä pääasiallisena ravinnonlähteenä erilaiset marjat. Poikasten ravinto on samanlaista kuin muillakin metsäkanalinnuilla eli aluksi hyönteisiä ja myöhemmin kasviravintoa.
http://www.sbk-ceb.net/mapy/era/Misc/ka ... html#Metso

Lentokyvyttömät poikaset pyydystävät hyttysiä, vai syövät mitä maasta löytävät?

"Hyönteissyöjät syövät esim. hämähäkkejä matoja tai toukkia. Jotkin hyönteiset syövät lehtiä jolloin hyönteissyöjien on helppo napata hyönteiset pinsetti mäisellä nokalla. Esim. pajulinnut etsivät ravintoa puiden ja lehdiltä, mutta syys- ja kesäkuussa myös marjat ja hedelmät maistuvat niille erittäin hyvin. Jotkut linnut nappaavat lentäviä hyönteisiä esim.kirjosiepot. Jotkin hyönteissyöjät syövät myös siemeniä ja talvella lintulaudalta myös leivänpalasia ja pähkinöitä esim. peipot ovat tälläisiä."
http://metsanjasuonelaimet8c.wikispaces.com/Linnut

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat