Seuraa 
Viestejä29006

Onkos se niin että eikös olekin että miten se on että kumpi on luonnonsuojeluksellisesti terveellisempää viina vai kalja? Ainakin viinan kuljetuksista tulevat hiilidioksidipäästöt on känniä kohti paljon alemmat kuin kaljalla. Onko panemisella ja tislauksella asian kannalta jotain merkittäviä eroja?

Sivut

Kommentit (18)

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
CE-hyväksytty
Onkos se niin että eikös olekin että miten se on että kumpi on luonnonsuojeluksellisesti terveellisempää viina vai kalja? Ainakin viinan kuljetuksista tulevat hiilidioksidipäästöt on känniä kohti paljon alemmat kuin kaljalla. Onko panemisella ja tislauksella asian kannalta jotain merkittäviä eroja?



Paneminen on paljon luonnollisempaa. Tislaus vaatii kovempaa lämpötilaa kuin paneminen (tai alipainetta).

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432

Paljonko viljaa tarvitaan litraan viinaa ja paljonko kaljaan? Jos ajatellaan, että pellot ovat tehtaan vieressä ja tehtaat kuluttajien, niin yhtälöön jää raaka-aineen tuottaminen ja jalostus. Lienee helppoa laskea hiilijalanjälki?

Hämmentää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vatkain
Paljonko viljaa tarvitaan litraan viinaa ja paljonko kaljaan? Jos ajatellaan, että pellot ovat tehtaan vieressä ja tehtaat kuluttajien, niin yhtälöön jää raaka-aineen tuottaminen ja jalostus. Lienee helppoa laskea hiilijalanjälki?

Lisätäänkö hiilijalanjälkeen kännikohellusten aikaansaamien tuhojen korjaamisen aiheuttamat päästöt?

kohe
Seuraa 
Viestejä1257
Mouho

Paneminen on paljon luonnollisempaa. Tislaus vaatii kovempaa lämpötilaa kuin paneminen (tai alipainetta).




Optimi lämpötila panemiselle lienee 18 asteen paikkeilla.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228

Mutuiluahan tämä on ja ilmeisesti ero ei ole kovinkaan merkittävä. Se on kuitenkin mielestäni selvää, että oleellisimmat erot ovat tislaamisen energiankulutus ja kaljaveden kuljettelu jakeluautoilla ympäri maata.

Yritänpä nyt ensimmäisenä vastaajista edes jotakin laskea, kun muilla on pelkkää suunpieksentää vain.

Jos kalja on 4,5%-til ja viina 45% (yksinkertaistuksen vuoksi, ajateltakoon sitä vaikka kaikkien tuotteiden keskiarvona), niin kaljaa tarvitaan kymmenkertainen märää korvaamaan viina. Tässä määrässä on 17,3-kertainen määrä vettä, eli jokaista viinalitraa kohden kaljassa on ylimääräiset 16,3 litraa vettä.

Litran etanolia tislaa ominaishöyrystymislämmön 904 kJ/kg mukaan 714 kJ energialla.

Toisaalta 16,3 kg vettä vaatii energiaa kuljetuksessa esimerkiksi vaikkapa viiden 0-80 km/h täyskiihdytyksen verran:

80 km/h = 22 m/s

Kiihdytyksene käytetyn energian voidana olettaa olevan sama kuin ko. massan liike-energia, kuitenkin huomioiden polttomoottoritekniikan hyötysuhde, joka olkoon nyt 10%.

Ekin = 22*22*16,3*0,5 = 3944J.

Hyötysuhteen mukaan yhden litran viinapulloa vastaavan kaljamäärän ekstraveden kiihdyttely kuluttaa siis viiden kiihdytyksen mallilla 3944 * 10 * 5 = 197 kJ.

Ollaan selvästi samoissa suuruusluokissa, joten oikeasti täytyisi kyllä nyt lakaa laskea paljon tarkemmin. Esimerkiksi jakeluauton oman massan vaikutusta ei nyt huomioitu. Jos oletetaan että kuorma-auto itse painaa 10 t ja kaljakuorma toiset 10 t niin energiamäärä tuplaantuu, eli on noin 400 kJ/viinalitraekvivalentti. Jos edelleen jakelureitti onkin mutkikkaampi, eli liikennevaloihin pysähdellään ja pudotellaan rullakoita useampiin myymälöihin, niin havaitaan että erittäin nopeasti kaljan logistiikan aiheuttama energiankulutus ylittää viinantislauksen vastaavan. Jo kymmenellä stopilla tämä toteutuu, eikä vieläkään huomioida edes jakeluauton jatkuvan tasavauhdin ylläpitämisen energiankulutusta joka on verrannollinen kuljettuun matkaan, ja joka on toisaalta myös ihan merkittävä summa.

Alumiinin kierrätys tosiaan on vielä yksi aspekti verrattuna viinan lasi- ja muovipulloihin. Lasipullon kierrätyshän on erittäin ekotehokasta, mutta paljonko niitä sitten oikeasti kiertää ja paljonko päätyy sirpaleina rantakiville huomioiden alkopullojen surkeat pantit versus massa. Pullonkerääjätkin tuntuvat nirsoilevan lasisten viinaputelien suhteen.

Summa summarum, ilman tarkkoja laskuja, suuntaa-antavan laskelman ja päättelyn perusteella väittäisin, että viina on huomattavasti ekotehokkaampi juoma.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673
CE-hyväksytty
Kosh

Summa summarum, ilman tarkkoja laskuja, suuntaa-antavan laskelman ja päättelyn perusteella väittäisin, että viina on huomattavasti ekotehokkaampi juoma.

Niin mäkin oon räknännyt mielessäni.



No, jos tykkää muiden panotuotteista nauttia.

Jos taas panee itse, se on hyvin ekologista (ja kuten sanottua, mukavaa), verrattuna mäskin jatkojalostamiseen.

[size=50:xmbsr98w]Aika karmeita mielikuvia mieli osaakin tahtomatta muodostaa. [/size:xmbsr98w]

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9536
Vatkain
Paljonko viljaa tarvitaan litraan viinaa ja paljonko kaljaan? Jos ajatellaan, että pellot ovat tehtaan vieressä ja tehtaat kuluttajien, niin yhtälöön jää raaka-aineen tuottaminen ja jalostus. Lienee helppoa laskea hiilijalanjälki?

En tiedä.

Viinaa kylläkin voi keitellä vaikka paskasta. Ei siihen viljaa tarvita.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
EV+
Oluttölkin hinnasta noin 2-3 snt tulee raaka-aineista, siis ohramaltaasta ja humalasta. Loppu menee panijalle ja ennenkaikkea tukkurille ja kauppiaalle.

Paljoko menee kuljetusfirmojen kautta öljy-yhtiöille? Siis prosenttia per keskikokoisen miehen perjantaikänni?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat