Seuraa 
Viestejä45973

Eli miten lasketaan:

ääniaallot tulevat veteen 12 asteen kulmassa, mikä ääniaaltojen taitekulma.

ja toinen kysymys miten lasketaan ilmasta veteen tulevan äänen kokonaisheijjastumisen rajapinta?

Kiitos jo etukäteen teille jotka jaksatte auttaa...

Kommentit (11)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Ei liity mitenkään aiheeseen, mutta e uuttakaan viittinyt perustaa.

Eli haihtuuko vesi nopeammin, jos se kiehuu tyhjiössä, kuin kiehumalla normaalissa ilmanpaineessa 100 asteisena? Vaikuttaako haihtumiseen kiehuessa kosketuspinta-ala ilman kanssa? Koska eikös kiehuessa haihtumista tapahdu koko aineessa, eikä vain ilman ja veden rajapinnassa?

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081
ipee
Ei liity mitenkään aiheeseen, mutta e uuttakaan viittinyt perustaa.

Eli haihtuuko vesi nopeammin, jos se kiehuu tyhjiössä, kuin kiehumalla normaalissa ilmanpaineessa 100 asteisena? Vaikuttaako haihtumiseen kiehuessa kosketuspinta-ala ilman kanssa? Koska eikös kiehuessa haihtumista tapahdu koko aineessa, eikä vain ilman ja veden rajapinnassa?




Muutama testi, mitä on tehty:

-Kun astronautti pukuaan testatessa joutui teknisen vian vuoksi normaali huoneenlämmössä tyhjiöön (puku vuoti), huomasi tämä että juuri ennen tajunnan menetystä alkoi suussa oleva sylki kiehumaan.

-Jälkimmäisen voit itse kokeilla kiehuttamalla vettä kahvipannussa ja avoimessa kattilassa. Kummassa luulet nesteen nopeammin katoavan?

Itse kysyisin vastakysymyksen: Minkäs kouluasteen kotitehtäviä tässä nyt kysellään?

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

Jorma
Seuraa 
Viestejä2351
ipee
Ei liity mitenkään aiheeseen, mutta e uuttakaan viittinyt perustaa.

Eli haihtuuko vesi nopeammin, jos se kiehuu tyhjiössä, kuin kiehumalla normaalissa ilmanpaineessa 100 asteisena? Vaikuttaako haihtumiseen kiehuessa kosketuspinta-ala ilman kanssa? Koska eikös kiehuessa haihtumista tapahdu koko aineessa, eikä vain ilman ja veden rajapinnassa?


Vastaus riippuu siitä, mitä tarkoitat kysymyksellä.
Jos vesi on lämmitetty kiehumispisteeseen kahdessa eri paineessa, ja lämpöenergiaa tuodaan sen jälkeen kumpaankin yhtä nopeasti, niin korkeammassa paineessa oleva vesi höyrystyy jonkin verran nopeammin.

Ei kysellä minkäänlaisia koulutehtäviä vaikka taso vähän samaa luokkaa onkin.

Sen tiesin, että vesi tyjiössä kiehuu matalassa lämmössä. Tuohon kahvipannu testiin nyt uskoisin kokeilemattakin tietäväni vastauksen.

- Vesi haihtuu panusta hitaammin sen tiivistyessä pannu yläosassa.

Mutta tässä tapauksessa vettä kiehautettaisiin tyhjiössä, jossa alipaine pumppu imee koko ajan höyryn pois ja pitää alipaineen. Nykysillä pumpuilla vesi saadaan kiehautettua vaikka 0 asteisena ainakin, jos veden faasikaaviota oikein tulkitsin.

Jorma ymmärsi juurikin oikein eli lämmittämiseen (tai riittävän alipaineen luomiseen) kuluvaa aikaa ei lasketa. Jorman vastaus aikapitkälti vastasikin kysymykseeni, mutta miksi vesi korkeammassa paineessa nopeammin höyrystyy?

Wikipedian mukaan veden höyrystyslämpö pienenee paineen kasvaessa mikä tuntuu kyllä oudolta. Luulisi vesimolekyylin irtoavan pienemmällä energialla pienempään paineeseen. Tyhjössä luulisi veden höyrystyvän tai kiehuvan hetkessä, mutta samalla se myös jäähtyy nopeasti. Eroa on alkunopeudessa tyhjön hyväksi.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2351
korant
Wikipedian mukaan veden höyrystyslämpö pienenee paineen kasvaessa mikä tuntuu kyllä oudolta. Luulisi vesimolekyylin irtoavan pienemmällä energialla pienempään paineeseen. Tyhjössä luulisi veden höyrystyvän tai kiehuvan hetkessä, mutta samalla se myös jäähtyy nopeasti. Eroa on alkunopeudessa tyhjön hyväksi.

Sähköt olleet poikki, tai oileastaan vain yksi vaihe poissa. Vaimo kyllästyi lopulta odottamaan ja veti roikan keittiöstä. Minäkin pääsen taas vastaamaan.
Höyryn ominaislämpö on pienempi kuin veden. Meillä on nolla-asteista vettä ja teemme siitä 100 asteista höyryä, jonka paine on normaali ilmanpaine. Teemmepä sen minkä mutkan kautta tahansa, niin yhtä paljon energiaa siihen kuluu. Tämä saa sen vaikuttamaan ainakin luonnolliselta, vaikka ei selitäkään seuraavaa esiin nousevaa kysymystä. Miksi näin?

Jatketaampas kyselyä:

Jos minulla on traktori, joka kuluttaa tunnissa n. 40 litraa moottoripolttoöljyä, jonka lämpöarvo on 42,7MJ/kg ja tiheys 0.9kg/dm3. Joten traktorin moottori kuluttaman polttoainee energia sisältö on 42,7*0,9=38,43kg/h eli tunnissa kulutettu energia on 42,7MJ/kg*38,43kg/h=1640,96MJ/h

Tästä energiasta n. 20% siirtyy isoissa dieselmoottoreissa jäähdytysnesteseen (auto.car kirja) eli 1640,96MJ/h*0,2= 328,192MJ/h

Vesi tarvitsee höyrystyäkseen 2260kJ/kg energiaa, joka on noin 5 kertaa energia määrä, joka tarvitaan veden lämmittämiseksi 0 °C lämpötilasta 100 °C lämpötilaan.

Joten kysymy kuuluu: Jos yritän alipaineella höyrystää vettä, johon johdan traktorin tuottamaa hukkalämpöä, kuinka monta litraa voin tunnissa höyrystää? Höyryn sisältämä energia kierrätettäisiin uudelleen lämmittämään höyrystettävää vettä. Veden lämpötila aloitettaessa n. 10 astetta celciusta.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat