Seuraa 
Viestejä78

Kuvitellaan Schrödingerin kissa -paradoksi siten, että laatikko jossa kissa on täysin eristetty(ajatusleikki) ympäristöstä, jottei dekoherenssi pilaisi koetta. Kun laatikko avataan nähdään elävä tai kuollut kissa, koska kissan aaltofunktio romahtaa. Onko nyt ongelma, että kissalla on kaksi vaihtoehtoista historiaa. Vastaus ei ole koska, jos kissa on avatteassa kuollut, on sillä kuolleen kissan historia ja jos kissa on avattaessa elävä on sillä elävän kissan historia. Lopputilanne on täysin arkijärjen mukainen.

Korvataan edellisessä esimerkissä eristäminen siten, että valitaan kaksi paikkaa riittävän kaukana toisistaan. Siis tutkitaan lomittumista. Valitaan mittauspaikat A ja B. Jos matka paikkojen välillä on s, nopein vuorovaikutus paikkojen välillä voi tapahtua ajassa t=s/c, jossa c on valon nopeus. Jos tehdään mittaus llomittuneen hiukkasen spin paikassa B, voi esimrkiksi mittauslaitteen tila olla superpositiossa(vastaten mittauksen tiloja spin ylös spin alas) vähintään ajan t (jonka aikana dekoherenssi ei ehdi vaikuttaa) suhteessa paikkaan A. Kun vuorovaikutus syntyy paikan A ja B välillä romahtaa mittalaitteen B superpositio ja mittaus B saa saa säilymislakien mukaisen spin arvon (eri vastakkainen spin kuin A:ssa).

Johtopäätös: kvanttifysiikan lomittuminen ei edellytä maagista hetkessä (valoa nopeammin) siirtyvä kaukovaikutusta.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat