Seuraa 
Viestejä45973

Eräällä tuttavistani on nyt sellainen vaihe, että kaikki täytyy teetättää ammatti-ihmisillä. Ikkunanpesu, pyörähuolto, sisustussuunnittelu, vain muutaman esimerkin mainitakseni. Jopa urheilu on ulkoistettu kuntosaleille ja niiden personal trainereille. Kaupassa voi hädin tuskin käydä ilman tapaamista ravintoasiantuntijan kanssa.

Yritin jäsennellä mielessäni, onko tällainen toiminta sosialismin nimissä hyvää vai pahaa. Otetaan pari näkökohtaa.

1) Mikäli kaikki osaisivat tehdä kaikkea, ulkoisia palveluita ei enää tarvittaisi mihinkään. Tämä on huono asia, sillä esimerkiksi tulevaisuudessa (ehkä?) käyttökelpoinen resurssitalous perustuu sille, että valtaosa omista toiminnoista ulkoistetaan muille. Korjaa sä meidän katto, niin mä opetan sun lapsille neljä tuntia kemiaa. Sitä paitsi asioita ei saisi sosialismin nimissä yksityistää liikaa. On parempi, että instituutiot omaavat puhtaan, absoluuttisen tiedon, kuin että yksityishenkilöt keräävät itselleen laajan määrän elämänkokemuksia empiirisen havaintojoukon pohjalta.

2) Palveluiden käyttö työllistää ihmisiä, ja kuten hyvin tiedetään, sosialismin kulta-aikoina päästiin melko täyteen työllisyyteen. Tämä vihjaisi siihen, että piilevätkin kyvyt täytyy yhteiskunnassa ottaa täydellä todella käyttöön, jotta systeemi tarjoaisi kaikille työtä ja mahdollisuuksia kehittyä ja toteuttaa itseään.

3) Toisaalta: jos tieto ja tietotaito kertyvät vain tietyille ammatti-ihmisille ja uusavuttomuus lisääntyy, joudutaan yhteiskunnassa hyvinkin epätasa-arvoiseen asemaan. Peruskoulun alkuperäinen idea on taata samat sivistykselliset lähtökohdat kaikille. Palvelu-yhteiskunnan tehostuminen johtaisi taas tilanteeseen, jossa osa omistaa taidon, osa taas ei.

4) Palveluiden osto edellyttää rahaa. Raha edellyttää rikkautta ja rikkaus on kytköksissä riistokapitalismiin. Köyhällä ei ole varaa ostaa huonoa, ja köyhällä ei ole varaa ostaa palveluita. Köyhä tekee asiat itse.

5) Luontonäkökulma: instituutioiden toimintaa on helpompi kontrolloida kuin yksityishenkilöiden. Leipomot ja pesulat voivat esimerkiksi hankkia ISO-sertifikaatin osoitukseksi ympäristöystävällisyydestään. Tällöin toimintojen keskittyminen kokonaisuuksiin olisi parempi, kuin niiden hajauttaminen yleiseksi pääomaksi. Markkinatalous ja kapitalismi taas eivät yleisesti ottaen anna sijaa luontoarvoille.

6) Vaihdantanäkökulma: Bisnes pyörii rahalla; raha on bisnestä ja raha on kapitalismia. Jos rahasta halutaan eroon, täytyy epävirallisen sektorin osuutta lisätä. Ja mikäs sen tehokkaampaa epävirallisen sektorin osuuden lisäämistä kuin suosia yksityistä tai korkeintaankin pienten yhteisöiden sisäistä toimintaa - käskeä ihmisiä pesemään yhdessä taloyhtiön kesken pyykit, hoitamaan naapurin kakaroita aina kun tarvitaan jne.

7) Mutta auttaminen muuttuisi aika helposti yksityisyrittämiseen, jonka taas täytyy olla hyvin kontrolloitua sosialistisessa yhteiskunnassa.

Toisaalta jos kaikki pitäisivät huolta vain omista asioistaan, pesisivät omat pyykkinsä, joudutaan tätäkin kautta liberalistiseen yhteiskuntaan, joka ei nyt kerta kaikkiaan sovi, sillä se luo epätasa-arvoa.

Olen sekaisin. Mitä toveri Marx tai toveri Engels sanoisivat? Onko sosialistisessa yhteiskunnassa sijaa palveluille, entä saako omaa tekemistä ulkoistaa?

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat