Seuraa 
Viestejä16844

Saa äänestää niin montaa kuin oikeasti olisi valmis edesauttamaan sillä tavalla että kuolee mieluummin itse kyseisen henkilön puolesta. Jos haluat tuoda esiin vielä muita ihmisiä, kerro kommenteissasi heistä.

Sivut

Kommentit (51)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä31338

Lapsenlapsista on vaikea sanoa, kun ei ole kokemusta. Mutta voi olla, että siinä vaiheessa ajattelisi että vanha joutaa kuolla lapsenlapsenkin puolesta. Kyllä ne tuntuvat olevan isovanhemmille rakkaampia kuin omat aikanaan (no, ei kai, mutta siltä se näyttää kun he eivät ota kasvatusvastuuta ja ovat vain kivoja).

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31338
FLC
En kenenkään puolesta. Sorry vaan kaikille niille, jotka ovat turvautuneet tuohon vaihtoehtoon tosipaikan tullessa



Mitä vikaa siinä kohtalossa on verrattuna siihen, että katkeroituu loppuikänsä sitä miettiessä, että toisin valitsemalla olisi voinut pelastaa rakkaansa. Parempi kuolema kuin onneton elämä.

Kanga
Seuraa 
Viestejä1327

Vähän vaikea kuvitella konkreettiseti sellaista tilannetta, jossa voisi asettua toisen tilalle kuolemaan. Ainakaan sellaista, jossa oikeasti olisi aikaa ajatella uhrautuvansa.

Voisin tietenkin kuvitella uhrautuvani eräitten minulle tärkeitten (sukulais)ihmisten puolesta, mutta riittäisikö tosipaikan tullen oikeasti rohkeus siihen... Luoja, tai mikä tahansa korkeampi voima, minua moiselta valintatilanteelta varjelkoon.

Riso abundat in ore stultorum

Neutroni
FLC
En kenenkään puolesta. Sorry vaan kaikille niille, jotka ovat turvautuneet tuohon vaihtoehtoon tosipaikan tullessa



Mitä vikaa siinä kohtalossa on verrattuna siihen, että katkeroituu loppuikänsä sitä miettiessä, että toisin valitsemalla olisi voinut pelastaa rakkaansa. Parempi kuolema kuin onneton elämä.



Katkeroituuko joku niinkin luonnollisesta tapahtumasta kuin kuolema, jos siihen liitetään joku asianosaiselle tärkeä ihminen? Siis jos oletetaan että omalla kuolemalla sen olisi voinut estää? Minä en ainakaan ajatellut katkeroitua sellaisessakaan tilanteessa. Jokainen lähtee ajallaan, that's the way the story goes.

Ja mikä muuten estää sitä "pelastettua rakasta" katkeroitumasta siitä, että jäi henkiin sinun itsesi taas kuollessa? On siinäkin kärsimystä sitten kerrakseen loppuelämäksi ja syyllisyydentuskia.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31338
FLC
Katkeroituuko joku niinkin luonnollisesta tapahtumasta kuin kuolema, jos siihen liitetään joku asianosaiselle tärkeä ihminen?



Todennäköisesti, jos siihen liittyy syyllisyydentunteita tapahtumasta. Tai ei ehkä katekroidu vaan ennemminkin masentuu.

Ja mikä muuten estää sitä "pelastettua rakasta" katkeroitumasta siitä, että jäi henkiin sinun itsesi taas kuollessa? On siinäkin kärsimystä sitten kerrakseen loppuelämäksi ja syyllisyydentuskia.



Ei mikään. Minähän kirjoitin ensimmäisessä vastauksessa, että se olisi ainakin minulle nimenomaan itsekäs ratkaisu. Vapauttaisin itseni kärsimästä ja muiluttaisin sen taakan jollekin muulle.

En kenenkään puolesta. Lapsia voi aina tehdä lisää, jos entiset kuolevat. Naisia on aina lisää, jos entiset kuolevat. Ihmisiä on aina lisää, jos entiset kuolevat.

Pitää olla köyhä mieli, jos masentuisi loppuelämäksi jonkun akan tai kakaran kuoleman takia.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31338
Ihminen
Pitää olla köyhä mieli, jos masentuisi loppuelämäksi jonkun akan tai kakaran kuoleman takia.



Kyllä läheisen kuolemasta päsee yleensä ainakin jossain määrin yli, jos siihen ei liity syyllisyyttä. Mutta jos tosiaan tilanne olisi sellainen, että joutuisin valitsemaan pelastanko vaikka lapseni ja kuolen itse vai pelastanko itseni ja jätän lapsen kuolemaan ja valitsisin jälkimmäisen (sitä ei tietysti voi etukäteen tietää mitä paniikissa tekisi, kun ei ole koskaan sellaisessa tilanteessa ollut, en todellakaan ole varma, että osoittaisin mitään sankaruutta), en varmasti pääsisi yli siitä syyllisyydentunteesta, että minulla olisi ollut mahdollisuus pelastaa lapsi mutta olin pelkurimainen raukkapaska enkä siihen pystynyt. Mahdollisesti ajatuisin syyllisyyskriisiin siinäkin tapauksessa, että minulla ei olisi todellisia mahdollisuuksia pelastaa lapsia, jos vain mieleni keksisi jälkiviisaana jonkun hyvin epävarmankin tavan.

Jos nyt tosiaan olet sitä mieltä, että ihmiset ovat massaa joka on korvattavissa aina toisella, älä tee lapsia. Et pysty hoitamaan ja kasvattamaan niitä. Mikään ei ole sen ärsyttävämpi kuin oma lapsi kokeilemassa vanhempien hermoja. Jos ei siinä koe mitään erityisyyttä, niin lapsen antaa pois (tai tekee jotain vielä ikävämpää).

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844

Tällä erää kysymys omalla kohdallani on tietenkin teoreettinen osaksi ja tulee olemaan teoreettinen pysyvästi joiltain osin. Valitsin lapsenlapsen, lapsen, kumppanin, hyvän ystävän ja ihailemani henkilön. Jos siis tällaisia olisi, niin ehkä olisin valmis kuolemaan heidän puolestaan.

Varsinkin itseäni nuoremman henkilön kohdalla voisin järkeillä että tällä olisi enemmän elettävää edessään.

Mutta pidän mahdollisena että saisin jonkun hysteerisen kohtauksen niin että en pystyisi tekemään yhtään mitään. Ehkä se olisi jopa todennäköistä. Ja toisaalta jos ajatellaan sitä että tilanne olisi sellainen täysin älytön että joku hirviö sanoo että tapan sinut tai lapsen, saa valita, niin mikä sen takaa että hän jättää lapsen henkiin sitten kun minä olen kuollut?

Oikeastaan halusinkin äänestyksellä tarkistaa että kuinka vahvasti prosentit viettävät siihen suuntaan että omien jälkeläisten edestä annetaan oma henkikin.

Jos olisi joku jota ihailee, tietenkin haluaisi että hänen hyvä työnsä tms. aikaansaannos jatkuu. Jos äänestettäviä kohtia olisi saanut valita lisää, olisin laittanut mukaan vielä kansakunnan päämiehen/naisen; tämä tosin voi sisältyä kohtaan ihailtu henkilö. Itse en tosin presidentin puolesta luotia ottaisi...

Neutroni
Mitä vikaa siinä kohtalossa on verrattuna siihen, että katkeroituu loppuikänsä sitä miettiessä, että toisin valitsemalla olisi voinut pelastaa rakkaansa. Parempi kuolema kuin onneton elämä.



Kuolleena ei voi murehtia, miksi tuli uhrattua itsensä jonkun muun vuoksi. Siksi vaihtoehtoja on vain yksi.

Joku jonka vuoksi sitten kuolisi, olisi asiasta kiitollinen sen hetken, mutta hemmo olisi jo viimeistään viikon päästä ryyppäämässä ja sikailemassa ja koko uhraus olisi unohdettu jo siinä vaiheessa.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat