Sivut

Kommentit (99)

Joku oli täällä ihan hyvin sanonutkin, että keskustelun aloituksella oli tarkoitus kertoa, että miltä jokin asia tuntuu...

Minulle juuri tämä tunne on hyvin tärkeä asia, koska ei ole ihmistä ilman tunnetta. Me käytämme ja näytämme tunteitamme eri tavalla, mutta tärkeintä minusta on se pohjimmainen tunne, joka jää ihmisestä. Monet ihmiset tuntuvat pelkäävän selkeästi keskivertoa älykkäämpää ihmistä. Olen pohtinut, että mihin se liittyy...

Älykyyteen liitetään usein ylimielisyys ja tietynlainen ulkomuoto. Lisäksi lähtökohtainen oletus on, että ihmisellä on akateeminen koulutus. Aika usein myös kuulen, että älykkäällä ihmisellä ei ole myöskään näkyvää tunne-elämää. Tuo jälkimmäinen on siinä mielessä totta, koska useimmiten älykkäät ihmiset ovat kokemuksien kautta todenneet, että riitely on turhaa. Miksi riidellä, kun asian eteneminen ei yhtään nopeudu?

Yhtä asiaa olen vain miettinyt, että kuinka moni voi hyväksyä ystäväksi tai jopa kumppaniksi älykkäämmän ihmisen? Sanonta hulluuden ja nerouden raja on häilyvä, mutta toisaalta älykäs ihminen pystyy antamaan avoimelle ihmiselle todella paljon.

Miksi joku haluaa, että keskustelusta toinen kritisoi puhetta? Siihen on moniakin syitä, mutta ainakin itse ajattelen silloin, että toinen on kuunnellut ja mahdollisesti ymmärtänyt mitä olen puhunut. Ei ole ensimmäinen kerta, kun seuraan vierestä keskustelua, jossa toinen ihminen pitää yhden miehen monologiaa ja toinen nuokkuu. Kyllä sen näkee toisesta, jos toinen ei kuuntele. Onhan siinäkin keskustelutapa, mutta ei minusta mitenkään mielekäs tai hedelmällinen.

suolakaivos
Seuraa 
Viestejä520

" Miltä tuntuu tavata älykkäämpi ihminen?"

Johtaisi todennäköisesti ajatukseen: "Millähän perusteella tuotakin ihmistä pidetään muka älykkäänä? Toistaa vain muiden viisauksia esitellen niitä ominaan."

"En ymmärrä tätä herkkänahkaisuutta kaasun käytöstä...Kannatan jyrkästi myrkkykaasujen käyttöä sivistymättömiä heimoja vastaan....voidaan käyttää myös kaasuja jotka ovat epämiellyttäviä ja levittävät kauhua.."

- Winston Churchill (1919)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Tokihan luonne vaikuttaa kuinka kukin tuo älykkyyttään esille. Paljon yleistietoa omaava besserwisseri, matemaattisesti lahjakas autisti tai sanavalmis sofistinen henkilö ei ole mielestäni tae älykkyydestä. Muutama älykkyyden merkki omasta mielestäni; terve väittelykyky, selkeä argumentointi, tilannetaju, näkökulmien analysointi. Älykkyys on kuitenkin subjektiivinen ja laaja käsite, jonka merkitys varmasti muuttuu itsellekin ajan kuluessa.

DedMoroz
Seuraa 
Viestejä18433
suolakaivos
" Miltä tuntuu tavata älykkäämpi ihminen?"

Johtaisi todennäköisesti ajatukseen: "Millähän perusteella tuotakin ihmistä pidetään muka älykkäänä? Toistaa vain muiden viisauksia esitellen niitä ominaan."


Joka noin ajattelisi, tuskin kovin syvällisesti ymmärtäisi sitä, kuinka vaikea on esittää (älykäs tahi järkevä) ajatus, jota joku ei olisi jo joskus esittänyt.

Mun äiti on aika älykäs ja viisas ja oppinut. Isä oli vielä älykkäämpi, mutta ei ihan yhtä viisas tai oppinut.

Kun on vanhempiaan joutunu koko ikänsä katteleen, niin ei se mitenkään erityiseltä tunnu, mutta aika lailla herätteli, varsinkin nuorempana, pätemisentarvetta. Hävisin niille aina sata nolla, ja näin vanhemmiten asian tilan on vain ensin oppinut sietämään ja lopulta hyväksymään. Ei pudonnut puun juureen tämä hetelmä, mutta ei se tee mua murheelliseksi

I usually give people more chances than they deserve but once I'm done, I'm done.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Tumetsu
Mikäli haluaa välttää omaa tyhmentymistä niin tässä lista muutamasta asiasta, jotka ilmeisesti laskevat IQ:ta, harmi vain että muutama on lapsuuden aikaisia, joten on ehkä myöhäistä...
http://www.cracked.com/article_19910_5- ... umber.html

Listalla tapaamiset/ryhmätyöskentely, jetlagi, piiskaaminen lapsena, roskaruoka ja kaupungissa eläminen.




Ryhmätyöskentely tyhmätyöskentelyä? Luulisi siinä jotain valmiuksia kehittyvän ja täten älyllisen potentiaalinkin pääsevän oikeuksiinsa, jos ei se sitten ole sellaista (kuten se aikoinaan oli) että yksi tai kaksi tyttöstä tuhertaa sitä työtä ja muut nököttävät tumput suorana tai pelleilevät aikansa kuluksi.

Sinänsä kyllä jotenkin lohdullista mikäli tiimiintyminen ei olekaan autuuden tae.

Mutta hiihoo... Nyt se selvisi minkä takia lapsena hakatuksi tulleet puolustelevat lyömistä kasvatusmenetelmänä. Tyhmiä kun ovat niin tottakai.

Luulisi olevan aika vaikeaa elämässä tehdä "päivittäisiä asioita" ajatellen kuka on älykkäämpi kuin itse.
Älykkäätkin ihmiset tekevät suuria virheitä.

Älykkyyttä on vaikeaa mitata, soon vähän kun kaksiulotteisen objektin käsitys kolmannesta ulottuvuudesta. Eli suomeks; Ei myö tiietä näistä.

Pitäisi ensin määritellä mitä älykkyys on, se mielestäni ei esimerkiksi ainoastaan jakaannu vallalla olevan teorian kriteereiden mukaisesti määrättyihin muotteihin.

Älykkyyttä arvioidaan pois-sulkevilla kriteereillä. Esim. matemaattinen lahjakkuus, kielellinen, jne.

Monet näistä voidaan oppia ulkoa helpostikin ja toistaa kaavamaisesti, mutta kehityksen kannalta on täysin turhaa pitää samaa kaavaa toistavia robotteja painamassa samaa nappulaa. Älykkyys asuu luovuudessa ja kyvyssä soveltaa.

Täten. Luovien ja omaperäisten ihmisten tapaaminen on aina virkistävää.

MooM
Seuraa 
Viestejä9154

Onhan älykkyyttä määritelty, mutta ei psykologiassa ole yhtä oikeaa määritelmää jollekin ihmisen piirteelle. Siksi, kun jostain halutaan puhua/mitata, on hyvä ensin kertoa, mitä käsitteellä tarkoitetaan. tai kertoa, mitä on mitattu.

Helpoiten mitattava älykkyyden laji on matemaattis-looginen älykkyys, eli se mensa-äly. SIksi se on saanut sen aseman, joka sillä on. Testi mittaa sitä mitä mittaa ja tulokseen vaikuttaa moni asia, mm. harjoittelu, mutta ei testejä pidä väheksyä sinänsä. Toisaalta joku sosiaalinen äly, tunneäly tms. on ihan varmasti olemassa oleva asia ja yksilö vahvuus/heikkous, mutta onko se älyä vai lahjakkuutta ko. alueella?

Itse olen testatusti keskivertoa merkittävästi mensa-älykkäämpi ja aika harvoin tulee sen suhteen selkeästi fiksumpia vastaan. Toisaalta esim. työyhteisössämme (ja mm. puolisoni mukaanlukien) ilmeisesti hyvin samantasoisia on paljon, eli en tunne erottuvani mitenkään. Muutama henkilö on elämän varrella tullut vastaan, joiden rinnalla tuntee itsensä hyvin hidasälyiseksi ja tyhmäksi. Näillä ihmisillä on ollut erittäin hyvä yleistietämys vähän kaikesta ja todella nopea päättelykyky ja käsitys merkityksistä ja syy-yhteyksistä.

Yleensä älykkään vaikutelman antaa henkilö, jolla on hyvät perustiedot monesta asiasta, hyvä päättelykyky, nopeutta ja notkeutta ajattelussa ja lisäksi sen verran sosiaalinen persoonallisuus, että älykkyys tulee ilmi. Paremmin tutustuessa moni hiljaisempikin paljastuu älykkääksi (tai tyhmäksi , mutta heistä ei saa sellaista välitöntä nokkeluuden vaikutelmaa.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Ei kai miltään. Enemmän tapaamisessa ratkaisee tavattavan tyypin sosiaalisuus ja toisaalta taas tapaamisen konteksti. Itse pystyn keskustelemaan lähes mistä vaan, siis yleistietämys on kaiketi ihan ok tasolla. Kummastuttaa jotkut, joilla ÄO on minua korkeampi (siis mitatusti) ja silti ovat niin yksipuolisia, keskustelevat kyllä mahdottoman laajasti ja syvällisesti omasta osaamisalueestaan, mutta muista asioista ihan keskiverrosti, siten että minä tylsistyn.

Hyvänä esimerkkinä oli yksikin jenkkimatemaatikko, joka kyllä matematiikkaa puhui niin, että taatusti putosin minäkin kärryiltä, mutta jo säästä puhuminen oli tökkivää. Toki ei kaikki älykkäät ole hyviä keskustelijoita, en minä sillä, mutta kun ketjun aiheena oli miltä tuntuu tavata älykkäämpi ihminen niin tosiaan sanoisin, että ei yleensä miltään. Ei sitä älykkyyttä tavallisesti huomaa tai osaa ajatella. Sitten jos tietää toisen olevan huippuälykäs niin odottaa jokaisen lauseen olevan jotain mahtavaa. Höpöä, ihmisiä kaikki vain olemme.

Mielenkiintoista minusta on, ettei aloittaja myönnä koskaan puhuneensa ihmisen kanssa, jota olisi ajatellut itseään älykkäämmäksi.

puukasvi

Monet ihmiset tuntuvat pelkäävän selkeästi keskivertoa älykkäämpää ihmistä. Olen pohtinut, että mihin se liittyy...


Ehkä siksi, ettei toisen motiiveita ja intressejä ole niin helppo tajuta. Eli itseään selvästi älykkäämpi ihminen on potentiaalinen manipuloija/hyväksikäyttäjä (jotain tähän suuntaahan sanoi jo PaulM). Riippuu toki siitä.. uh, älykkyyden lajista. Mikähän niistä minulla ja PaulM:llä on mielessä? Koskaan ajatellut, vaikka edellinen tosiasia on ollut minulle mukamas selvää jo pitkän aikaa.

puukasvi

Älykyyteen liitetään usein ylimielisyys ja tietynlainen ulkomuoto. Lisäksi lähtökohtainen oletus on, että ihmisellä on akateeminen koulutus. Aika usein myös kuulen, että älykkäällä ihmisellä ei ole myöskään näkyvää tunne-elämää. Tuo jälkimmäinen on siinä mielessä totta, koska useimmiten älykkäät ihmiset ovat kokemuksien kautta todenneet, että riitely on turhaa. Miksi riidellä, kun asian eteneminen ei yhtään nopeudu?



Tästä en tainnut olla yhdessäkään asiassa samaa mieltä. Kuulostaa lähinnä kasalta hassuja kliseita tjm. No, Itselleni älykkyyden yksi mittari on aina tainnut olla se nopea päättelykyky. Ja jos sitä ei keskustellessa huomaa, niin ihme.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32694
Kosh
Tulipa mieleen sekin, että onkohan älykkyyden ongelma moniulotteisempi kuin itsekään aluksi ajattelin. Nimittäin. Minä puhuin aiemmin lähinnä matemaattis-loogiseen älykkyyteen luokiteltavasta nopeasta ymmäryskyvystä asioiden ja syy-yhteyksien suhteen. Kieltämättä älykäs vaikutelma syntyy juuri nopeasta älystä, koska vaikutelma perustuu kanssakäymiseen toisten kanssa ja siinä on aina kyse reagoinnista toisten sanomisiin/tekemisiin.. Mutta voiko silti älykkyyttä olla myös hidasta sorttia?




Hyvä kysymys. Itse luulen, että tuo syvällisyys on kiinni älykkään ihmisen luonteenpiirteistä. Toiset ovat äkkipikaisempia ja toiset hitaampia ja harkitsevampia. Mutta ehkä se looginen päättelykyky on kuitenkin samaa ja sitä vain käytetään eri tavalla. Nopeat vain tyytyvät ensimmäisiin jokseenkin hyviin ratkaisuihin ja hitaammat jäävät looppiin miettimään täydellistä ratkaisua, jossa kuitenkin käyvät nopealla prosessoinnilla läpi lukuisia vaihtoehtoja. Se shakkivertaus on hyvä.

Minua ihmetyttää älyssä se, miten monet älykkäät ihmiset voivat kytkeä älynsä pois päältä ja tehdä jotain "tyhmää" ja hauskaa. Tehdä asioita hutiloiden ja tyhmiä virheitä tehden, kun eivät jaksa vaivata päätään. Nauttia yksinkertaisesta viihteestä tai puhua silkkaa paskaa (esim. viihteestä). Ja niin edelleen. Mutta eivät he tyhmiä ole, koska tekevät kuitenkin sille päälle sattuessaan älyä ja harkintaa vaativia suorituksia. Oikeastaan olen tuollaisille ihmisille kateellinenkin. Itse en voi kytkeä siirtojeniterointilooppia pienemmälle syvyydelle. Kaikki harrastukseni ovat pikkutarkkaa ajatustyötä vaativia ja yritän harrastaa niitä täydellisesti (niin täydellisesti, ettei mistään tahdo tulla mitään, koska hylkään kaikki ratkaisut täydellistä odotellessa). Änkyräkännissäkin tapaan keskustella jostain luonnontieteellisistä aiheista, jos vain joku kahjo löytyy kaveriksi. Se on toisaalta hyväkin, esimerkiksi morkkista minulla ei ole koskaan ollut kun en kerta kaikkiaan voi toilailla kovin typeriä kännissäkään, mutta toisinaan se on aika stressaavaa pingottaa koko ajan ja varmaan lyhentää aika mukavasti elinikää.

En oikein tiedä miltä tuntuu kohdata paljon älykkäämpi ihminen. Varmasti sitä tapaa töissään huippuälykkäitä tyyppejä, mutta ei se sillä tavalla pistä silmään. Sosiaalinen kokemus riippuu aina enemmän minun ja toisen sosiaalisista kyvyistä ja niiden yhteensopivuudesta.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32694
emp
Onko teillä useinkin tapana pohtia toisia ihmisiä siltä pohjalta, missä ja millä tavalla he ovat itseänne parempia, osaavampia, kauniimpia, pätevämpiä, onnistuneempia? Voiko toisen älykkyys tms. olla ilon aihe - vai ainoastaan kateuden? Vai koheneeko oma arvo siitä, että on edes jutellut fiksun kanssa?



Tietenkin muiden ihmisten hyvät ominaisuudet ovat ilon aihe silloin, kun he ovat "samalla puolella". Kyllä sitä tekee paljon mieluummin töitä tai on naimisissa fiksun ihmisen kanssa kuin tyhmän, myös itseä fiksumman. Mutta elämän kilpailutilanteissa sitä toki iloitsee vastustajien huonoudesta, jos asia on tärkeä (esim. työnhakutilanteessa).

Ding Ding
Seuraa 
Viestejä9031

Vaikeahan sitä yleensä on itseään älykkäämpää ihmistä tunnistaa. Jos on itse varma oman loogisen päättelyketjunsa pitävyydestä, mutta joku inttää yhä vastaan, niin idiootti tai trollihan sen täytyy olla. Kuka nyt alkaisi ajatella että "en ymmärrä logiikkaasi, joten sinun täytyy olla minua älykkäämpi"? Silloin tarvitaan vähintään joku puolueeton tuomari selittämään tyhmemmälle, mistä hänellä kiikastaa, mutta sittenkään se ei yleensä mene perille, ainakaan nettifoorumeilla.

Shakissa on sanonta, että kun pelaajien välinen rating-ero on yli 600 pistettä, häviäjä ei ymmärrä miksi hävisi, eikä voittajaa edes kiinnosta. Kun häviäjä alkaa tyypillisesti selittämään häviön syykseen jotain täysin epäoleellista, niin voittajan kannattaa vain nyökytellä ja kiittää pelistä, koska selittäminen olisi turhaa, koska häviäjä ei ymmärrä ymmärtämättömyyttään.

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976

En voi vastata suoraan, koska en ole koskaan tavannut itseäni älykkäämpää ihmistä. Sen sijaan kysymys pitää esittää niille, jotka ovat minut tavanneet. Nimiä täällä ei varmaankaan voi lähteä luettelemaan.

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

"Älykyyteen liitetään usein ylimielisyys ja tietynlainen ulkomuoto. Lisäksi lähtökohtainen oletus on, että ihmisellä on akateeminen koulutus. Aika usein myös kuulen, että älykkäällä ihmisellä ei ole myöskään näkyvää tunne-elämää. Tuo jälkimmäinen on siinä mielessä totta, koska useimmiten älykkäät ihmiset ovat kokemuksien kautta todenneet, että riitely on turhaa. Miksi riidellä, kun asian eteneminen ei yhtään nopeudu?"

Ehkä muotoilusta voikin päätellä, että en ole oikeastaan mistään itsekään samaa mieltä. Kunhan luettelin yleisiä kliseita, joita olen elämäni varrella kuunnellut. Olen hyvin vaitelias sosiaalissa tilanteissa, joten minulla on jäänyt aikaa kuunnella eri ihmisten mielipiteitä. En voi muiden ihmisten mielipiteitä muuten kommentoida kuin, että onhan se näkemyskin. Itse en osaa olla täysin ehdoton minkään suhteen, koska olen huomannut, että opin ja oivallan päivittäin jotain uutta.

Kun tapaan uuden ihmisen, en mieti hänen älykkyyttään. Sitä voin hyvinkin miettiä, miten joku voikin olla hyvin itsepäinen jonkun ajattelumallin suhteen ja olla kuuntelematta toisen ihmisen näkemystä. Minä vain olen sitä mieltä, että kaikkea saa kysyä ja pohtia, jos siltä tuntuu. Jos joku keskustelunaihe tuntuu oudolta, sitä ei tarvitse kuunnella eikä siihen tarvitse osallistua. Esimerkiksi minä en seuraa jääkiekkoa ja useimmiten ohitan tällaiset keskustelunaiheet toteamalla, että olen pahoillani, mutta en seuraa jääkiekko. Toki voit kertoa, mutta ymmärräthän, että en osaa välttämättä kommentoida siihen mitään.

Kiinnostavalta ja turvalliselta, sillä älykkäät ihmiset voivat keksiä hyvän ratkaisun maailmanlaajuiseen taloussotkuun ja sotiin, kuten muihinkin ongelmiin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä32694
pinklin
Kiinnostavalta ja turvalliselta, sillä älykkäät ihmiset voivat keksiä hyvän ratkaisun maailmanlaajuiseen taloussotkuun ja sotiin, kuten muihinkin ongelmiin.



Eivät voi. Kehitysvammainen pikkulapsikin tietää hyvän ratkaisun noihin ongelmiin, se on se että huomioidaan vähän muitakin. Se on moraalinen ongelma eikä vähimmässäkään määrin älyllinen. Mutta äly ja moraali eivät kulje käsi kädessä. Maailmaa hallitsevat loogisesti ja sosiaalisesti älykkäät mutta moraaliltaan roistomaiset ihmiset ja tulevat todennäköisesti aina hallitsemaankin, koska vallantavoittelu motivoi heitä eniten.

Neutroni
pinklin
Kiinnostavalta ja turvalliselta, sillä älykkäät ihmiset voivat keksiä hyvän ratkaisun maailmanlaajuiseen taloussotkuun ja sotiin, kuten muihinkin ongelmiin.



Eivät voi. Kehitysvammainen pikkulapsikin tietää hyvän ratkaisun noihin ongelmiin, se on se että huomioidaan vähän muitakin. Se on moraalinen ongelma eikä vähimmässäkään määrin älyllinen. Mutta äly ja moraali eivät kulje käsi kädessä. Maailmaa hallitsevat loogisesti ja sosiaalisesti älykkäät mutta moraaliltaan roistomaiset ihmiset ja tulevat todennäköisesti aina hallitsemaankin, koska vallantavoittelu motivoi heitä eniten.

Mitä älykkäämpi (sosiaalisesti ja loogisesti) kansanjohtaja, sitä enemmän näkee vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ja välineitä toteuttaa niitä. Voi valita kuinka käyttää, miten ja mihin mitäkin kohdentaa jne. Se mikä minkäkinlaisia ihmisiä motivoi, voi vaihdella kulttuurin mukaan ja älykkäät ihmiset voivat nopeuttaa kulttuurimuutoksia hyväksi katsomaansa suuntaan.
Mutta mitä vähemmän älyä, sitä yksioikoisempaa pitäytymistä siinä mihin on sattunut ajautumaan.

Lis. Pikkulapsia en halua aliarvioida, sillä he ovat erittäin luovia, kunhan kukaan aikuinen ei tuhoa sitä heistä.

eskimo
Seuraa 
Viestejä1521
pinklin
Mitä älykkäämpi (sosiaalisesti ja loogisesti) kansanjohtaja, sitä enemmän näkee vaihtoehtoisia mahdollisuuksia ja välineitä toteuttaa niitä. Voi valita kuinka käyttää, miten ja mihin mitäkin kohdentaa jne. Se mikä minkäkinlaisia ihmisiä motivoi, voi vaihdella kulttuurin mukaan ja älykkäät ihmiset voivat nopeuttaa kulttuurimuutoksia hyväksi katsomaansa suuntaan.
Mutta mitä vähemmän älyä, sitä yksioikoisempaa pitäytymistä siinä mihin on sattunut ajautumaan.



Joo, mutta myöntäisit sinäkin, että arvot ovat niitä, jotka ovat ensisijalla.

Huonollakin toimintasetillä saadaan aikaan edes jotain jos arvot ovat kohdallaan.

Iso ja monipuolinen toimintasetti yhdistettynä huonoon on katastrofaalinen yhdistelmä. Näin etenkin nykyään. Ennen tietyillä arvoilla surmasi vain lähipiirinsä, minkä jälkeen kuoli pois itsekkin.

Nojoo. Kyllähän kunkku sai tuhoa kauempanakin.

Juha Myllärinen, Lappeenranta

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat