Seuraa 
Viestejä8843

[size=85:2vl6n1st](Heinäkuun uutisointi väsymättä jauhaa euro-, pankkijärjestelmä- ja velkakriisistä - Suomenkin valtiojohto puhuu asian vierestä, kuten EU ja kaikki eurooppalaiset päättäjät - tietäen todellisen syyn aivan tarkasti ...)[/size:2vl6n1st]

[ ... arkikansalainen syö kaikkialla EU-euroopassa keskimäärin hyvin, asuu hyvin ja saa hankittua kaikkea sellaista, mistä yli neljä miljardia ihmistä vain uneksii, muualla maailmassa. Euroalueen peruskansalainen huomaa työn menneen vieraille maille, tietäen myös sen, että keskimäärin eurooppalainen jättää suuremman ympäristöjäljen kuin viisi miljardia muuta kuluttajaa toisaalla maapallolla ... ]

Eurooppakriisi on työtä tekemättömyyden kriisi - työttömyys kasvaa. EU-kriisi on kulurakenne- ja ostopäätöksien kriisi. Me kulutamme yksinkertaisesti enemmän, mitä meille eurooppapopulaatiokoon nimissä kuuluisi - per capita. Me Euroopassa ostimme ja ostamme liikaa nk. halpatuottajamaiden jalostustuotteita - aikaansaaden tietämättämme taloushistorian suurimman "kehitysmaa-avustuksen" ostovoimasiirtoina halpatuottajamaiden ahkerille tovereille.

Eurooppalainen rikastui paljolti muiden ansioista

Euroopan uudemman ajan historian pisin jatkumo oli imperialismin ja kolonnialismin aikakausi. Miltei jokaisella maalla piti olla alusmaat, joista sai halpaa työvoimaa, "ilmaisia" raaka-aineita ja paljon korkeamman asteen työtehtäviä piristämään emämaan taloutta ja vaurautta. Eurooppa söi alusmaidensa riisikupeista puoliryöstäen jalostukseensa tarvittavat raaka-aineet, ja näin osaltansa luoden mittavat työtehtävät omillensa, täällä Euroopassa.

Rikastumisen tie ei jatku loputtomiin

Söimme yli vyötärömme ja kulutimme yli keskimääräisen ympäristökestävyyden, kun keskiarvo lasketaan koko yhteisestä maapallosta. Me yksinkertaisesti kasvatimme kasvuhuuman mittoihin, joiden yhteismitallisuus karkasi kestämättömän korkealle, verrattuna muun, lähinnä kehitysmaa maailman mittoihin. Kaltaisemme kulutusjuhlinta on nyt tiensä päässä.

Kilpailukyky

Eurooppa oli kilpailun tyyssija ja nykykaltaisen markkinatalouden airut, välittämättä populaatiosuhteiden määrällisestä tasapainosta, kun katselemme muualle maailmaan - esimerkiksi Afrikkaan ja Aasiaan (poislukien Japani). Eurooppa nousi valtiaaksi, joka sumeilematta söi kehitysmaatoverin eväitä - mm. raaka-ainetuontina pilkkahinnoin Eurooppaan. Palkkamme nousivat ja erityisesti ostovoima kasvoi. Kehitysmaatoverit ostivat jalosteitamme ja toivat meille raaka-aineita. Meidän kilpailukyky oli huipussaan, kun muualta ei kilpailua syntynyt - me estimme sen erilaisin, osin arveluttavin konstein.

Kilpailu kiristyy

Hinta-ahneuksissamme ostimme halpatuontimaiden tavaroita 'nurkat ja komerot väärälleen' - kaatopaikat museoituivat elintasokohokkaiden näyteikkunoiksi. Ei kannattanut korjata, vaan ostaa uusia itämaiden tuotteita. Samalla emme enää kelpuuttaneet "alempiarvoisia" työtehtäviä - siivoojat haimme halvempien tovereiden maista - syntyi suuret vähemmistöt, joita ollaan nyt laivaamassa takaisin kotiin, kun huomasimme, että ahkerat ja tummemmat kädet veivät työmme.

Velka

Kerskassamme huomasimme velan olevan oiva keino tyydyttää loputonta tavaramaniaamme - puhutaankin 'leikkimökin kokoisista pihagrilleistä ja heinäladon mittaisista citymaastureista'. Velkaa sai, kun oli näennäisvarallisuutta - asuntojen hinnatkin kipusivat korkeuksiin ja niiden vakuusarvot myös - pankit iloitsivat, kun kauppa kävi. Me Euroopassa söimme yli tuotoskykymme. Elimme ja elämme edelleen näyttö- ja vertailutaloudessa.

Eurooppalainen kriisi

Kiina on noussut maailman jättiläiseksi, koska amerikkalaiset ostivat itsensä turpeiksi kiinalaisten 'kaikenmaailman' tavaroista - kiinalaiset osasivat kutitella läntisen kulutusihmisen ostohermoja vimpaimilla, jotka olivat huomattavasti halvempia kuin omamme, jos niitä nyt sattui olemaan.
...

Kiinalainen markkinointi loi tarpeita yli sen mikä oli tarpeen
[size=85:2vl6n1st](Kiina on päättänyt jo kiinalaisen vauraustalouden käynnistäjän Deng Xiaoping´in käskystä ottaa osansa tästä maapallosta - "menkää ja rikastukaa" -Deng kehotti *]) [/size:2vl6n1st]

Ja me ostimme - samalla siirsimme ostovoimaamme, työtehtäviämme ja lopulta työpaikkojamme maihin, joissa toveri teki halvemmalla hyödykkeitä, jotka me ostimme itsellemme. Näin aikaansaimme historiallisen kehitysmaa-avustuksen, vapaaehtoisesti - ymmärtämättämme.

Nyt niitämme sitä, mitä viljelimme

Kiina on noussut maailman talousveturiksi. Kiinan 3600 miljardin US-dollarin valuuttavaranto syntyi lähinnä Japanista, EU-euroopasta ja erityisesti USA:sta. Me nostimme Kiinan nykyiseen asemaan. Kiina on tekemällä tehty "uhka" ja suuri mahdollisuus. Kiina voi rahoittaa tänään mitä tahansa, mutta se rahoittaa kuitenkin omaa kansaa, koska palkkaerot ovat maaseudun ja kaupunkien välillä liian suuret. Kiinassa työ on arvossaan ja yrittäjiksi haluaa yli puolet miesvaltaisesta nuorisista. Kiinan valtio tukee työtä, täysillä - me Euroopassa emme.

Laiskan pulleat?

Emme Euroopassa ole laiskoja, olemme maittain aina maan tapojen mukaisesti sopivan työteliäitä, mutta se ei enää riitä. "Meidän pitää tuottaa enemmän ja kuluttaa enemmän" - näin huudetaan, ymmärtämättä, ettemme voi enää "kasvaa". Maapallo on yhteinen varanto, ja sen resurssit tulevat jakaantumaan populaatioiden ja biosfäärin lajimassojen suhteessa - siispä meille eurooppalaisille ei jää enää niin paljon - vaan alkaa entiseen nähden "niukkuus" ja vähennysohjelma.

Eurooppakriisi

Meidän kriisi on idän ja amerikkalaisjohteisen Naton uhka. Idästä kumpuaa uusi aikakausi, he ottavat rajallisista maapallovarannoista nyt osansa, jonka vuosisatojen ajan me söimme suurelta osin nykyiseen niukkuuteen. Ravintoniukkuus kohtaa meidät jo ylihuomenna, kun intialaisetkin oppivat syömään lihaa. Kiinalaiset kahdeksankertaistivat lihansyöntinsä kymmenessä vuodessa.

Meidän kriisi on aikaansaannoksiimme nähden liian korkeat palkat - meidän on alennettava palkkojamme noin 33 prosenttia - tämän verran syömme yli tarpeemme ja osuutemme.

Eurooppakriisi voidaan korjata asemoitumalla kokomme mukaisesti maapalloresursseihin - tarkoittaen esimerkiksi kiinalaisten osuudeksi noin 1,34/7 ja meille jääden EU väkiluku/7 tai esimerkiksi Saksalle 0,083/7. Amerikkalaisille jää 0,3/7 ja meille suomalaisille noin 0,0054/7 - näin karkeasti ottaen.

Ilman varantojen rehellisempää ja oikeudenmukaisempaa jakoa syntyy se paljon puhuttu III Maailmansota - sillä ilman puhdasta vettä ja riittävän ravinnollista ateriaa emme tule toimeen, missään. Valitettavasti ihmiskuntakin vaatii aika-ajoin sotansa.

Mitä teemme?

Perinteellisesti ajatellen yhdistämme Euroopassa voimamme - se tarkoittaisi liittovaltioita; Saksan johdolla. Tätä äänekäs vähemmistö ei halua. Herää kysymys, miksi Suomenkin johto puhuu aidan seipäistä, eikä näe metsää puilta. Me emme ole valuutta- emmekä velkakriisissä - me olemme maailmanlaajuisessa työ uudelleen jaon taistelussa.

Meidän osuus on ollut ylisuuri - ja se tulee vääjäämättä laskemaan, kun kiinalaiset haluavat ainakin yhtä paljon autoja, veneitä, kesämökkejä, ravintoa, herkkuja, kerskaa ja näyttötaloutta kuin mekin. Tähän menoon ei meidän yhteinen maapallo riitä -

En ole vielä kuullut, että kiinalaiset olisivat rakentamassa toista ja kolmatta maapalloa nykyisen viereen, jotta kaikille, nykytavoillamme riittäisi saman verran.
...

[size=85:2vl6n1st]JK
Kansalaiset arvostaisivat valitsemiaan poliitikkoja enemmän, jos he puhuisivat oikeilla sanoilla suoraan ja avoimesti. Euroopassa puhumme työnteon kriisistä, työttömyyskriisistä, luottamuskriisistä ja anteeksiantamattomuuden kriisistä - [/size:2vl6n1st]

...muistamme oman suomi-kriisimme 1990 -luvun alusta, kun olimme hyvin likellä selvitystilaa - valuuttamme olivat lopussa ja eräpäivät olivat jo 'huomenna'. Emme olisi selvinneet ilman Saksaa - "eräänä perjantaiaamuna Helsingin pörssisaleissa kuului helpottunut huuto: Saksan suuri Otto on tullut apuun" - tuolloin Saksan Pankki pelasti Suomen - ei huudeltu mediassa, ei vaadittu vakuuksia, ei räkytetty saksalaisten taholta ... - suomalaiset maksoivat Saksalle myöhemmin velkansa - ajallaan ja sovittujen korkojen kera. Piste.

....
*]
[size=85:2vl6n1st]Mitä lopultakin Deng Xiaoping tarkoitti lauseella "menkää ja rikastukaa" - ei meille, eikä kiinalaisillekaan ole avautunt täysin. Rikastumista on monen laatuista - on myös henkistä rikastumista ymmärtää, että kaikkea ei riitä kaikille ja että vähääkin voi jakaa tasaisemmin. --- Ehkä Deng näki läntisen lisääntyvään kulutukseen perustuvan talouden olevan lopulta mahdoton yhtälö, ja osaltaan halusi, että Kiinan kansa maistaa tätä "läntisen maailman lääkettä", ja lopulta huomaa kungfutselaisuuden perusperiaatteet itselleen paremmiksi - sittemmin Kiina on valinnut tiekseen meille toistaiseksi avautumattoman uuskungfutselaisuuden.[/size:2vl6n1st]

...

Ilkka Luoma

[size=50:2vl6n1st][11593/642570][/size:2vl6n1st]

Ilkka Luoma

"Sanat ovat vaillinaisuutta, mutta yritettävä on ~ kunnes kuvat aukeavat mieliin harmonisena jatkumona. Tajunnanvirta on ajallista vilinää sielun peilissä - silmissä, mutta jäikö yhteys ymmärrykseen ja mieleen saavuttamatta? ..."

Kommentit (5)

taucalm
Seuraa 
Viestejä7047

pitäisi olla palkkakatto, tai kulutuskatto hillitsemässä tätä. 1% 300m sisäuima-altaineen kuluttaa ties kuinka monen pieni- ja keskituloisen edestä yhteisiä luonnonvaroja.

"Everything is backwards; everything is upside down. Doctors destroy health, lawyers destroy justice, universities destroy knowledge, governments destroy freedom, the major media destroy information and religions destroy spirituality."

Kiitos Ilkka loistavasta kirjoituksesta. On ilo havaita, että on muitakin, jotka ajattelevat tämän kriisin juurisyistä samoin. Kirjoitus oli sen verran pitkä, etten puutu kuin yhteen asiaan:

"Hinta-ahneuksissamme ostimme halpatuontimaiden tavaroita 'nurkat ja komerot väärälleen' - kaatopaikat museoituivat elintasokohokkaiden näyteikkunoiksi. Ei kannattanut korjata, vaan ostaa uusia itämaiden tuotteita."

"Meidän osuus on ollut ylisuuri - ja se tulee vääjäämättä laskemaan, kun kiinalaiset haluavat ainakin yhtä paljon autoja, veneitä, kesämökkejä, ravintoa, herkkuja, kerskaa ja näyttötaloutta kuin mekin. Tähän menoon ei meidän yhteinen maapallo riitä - "

Itse olen sitä mieltä, että ihmisessä itsessään on selkeä virhe. Homo Sapiens on "ohjelmoitu" sellaiseksi, että se ei koskaan voi olla tyytyväinen. Kun yksi tarve tyydytetään, on kolme uutta tarvetta jo seuraavana rivissä. Tähän "ohjelmointivirheeseen" kun vielä lisätään kapitalistinen jäjestelmä, joka vielä yllyttää ihmistä tällaiseen tuhoisaan käyttäytymiseen, on peli rajallisella pallollamme varmasti hävitty. Kyllä yhteiskuntajärjestelmän pitäisi olla sellainen, että se suitsisi tällaisia ihmisen luontaisia vahingollisia käyttäytymismalleja, ei propagoisi niihin. Näinhän uskonnotkin parhaimmillaan toimivat.

On jotenkin surkuhupaisaa miten kyseenalaistamatonta on tämä mantra talouskasvun tärkeydestä. Siis samaan aikaan kun suurin osa ihmisten sairauksista jo johtuvat liian hyvästä elintasosta. On ylipainoa, alkoholismia, tupakointia, humeiden ongelmakäyttöä jne...

No, voi olla, että meni jo liian syville vesille, mutta mielestäni juurisyy kriisiin tosiaan löytyy sekä ihmisestä itsestään, että vallitsevasta yhteiskuntajärjestelmästä. Ainoastaan jälkimmäinen tosin on muutettavissa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aslak
Seuraa 
Viestejä9177

Nykyista taloutta jos seuraa pikkusenki tarkemmin, niin ei yksinkertaisesti voi olla
huomaamatta sitä , että valtiot velkaantuvat kaikkialla , ehkä kiinaa lukuunottamatta.
Mutta velkarahaa on saatavilla !!
Niin tosiaankin rahaa , elikkä tehdyn työn arvoa on , joillakin vaikka millä mitalla.

Ainoa oikea johtopäätös tuosta kaikesta on se ,että yheiskunnissamme työn tuotto ei
ei jakaannu oikeudenmukaisesti.
Ensiksikkin valtioille on pantu painolastiksi, yhteiskuntien huono-osaisista huolehtiminen , sitten
valtion on kyettävä puolustamaan kaikilla tavoin omaa aluettaan. Koulutus on myöskin valtioitten järjestettävä, sosiaalihuolto terveydenhuolto , sekä monet muut asiat.

Mutta kaikissa länsimaisissa yhteiskunnissa, on valtioitten mahdotonta harrastaa tuottavaa
yritystoimintaa , rahoittaakseen menonsa. Eikä länsimaissa kukaan halua maksaa valtioille veroa.
Etelä-Euroopan maissa tuo on hyvin tavanomaista kaikkien ihmisten keskuudessa.
Valtioitten kassat ammottavat tyhjyyttään useissa maissa, niin meilläkin.

Eurooppakriisi aiheutuu mielestäni suurimmalta osin siittä, että omistava luokka kuorii hyvin pitkälle " kerman päältä ", yhteiskuntiemme tuloista.
Sitten juuri nuita " päältäkuorittuja " varoja lainataan pankeille , pienemmille yrityksille, sekä valtioille kohtalaisella voittomarginaalilla.

Tällainen markkinatalous- yhteiskunta , jossa työläisillä, sekä yleensä tavallisen kansan enemmistöllä ei riitä varallisuus kohtalaiseen elintasoon , ei menesty.
Yksinkertaisesti yhteiskunnan pyöriminen vaattii sitä , että tavallisilla ihmisilläkin on käytettävissään riittävästi pääomia kulutukseen. Jos niitä ei ole , niin tapahtuu " kapitalismin kannalta " katsoen pahin mahdollinen, kulutus hidastuu, ja kauppa lamaantuu, yhteiskunnan rattaat lopettavat pyörimisensä.
Tällaisessa tapauksessa astuu kuvioon suursijoittajat , jotka omilla toimillaan ovat ahmineet
itselleen yhteiskuntien tuloja , enempi kuin itse tarvitsevat , jotta koko yhteiskunta ei pysehdy he lainaavat loputtomasta kassastaan ihmisille , pankeille ja valtioille pääomia , jotta yhteiskunta pyörisi edelleen.
Mutta kun yhteiskuntien rakenteissa ei ole tapahtunut mitään muutoksia , jatkuu meno entisellään , pääomat kertyvät yksiin "taskuihin " yksityiset , pankit , yritykset, sekä valtiot
eivät kykene maksamaan velkojaan, joten kriisit syvenevät kerta kerran jälkeen, mutta
suursijoittajien potti kasvaa kasvamistaan , lainarahan korkojen summat huomioiden.
Eikä kyseessä ole mitkään pienet summat, korot satojen miljardien lainoista muodostavat mahtavan potin , lainanantaneille tahoille.

On ihan turha luulo, että tällaisissa olosuhteissa voisi tapahtua taloudellista kasvua, ja
jos sitä tapahtuukin, niin se pohjautuu aina nuilta "pääomapiireiltä lainatulla rahalla ".
Pitää muistaa, että lainatut rahat on maksettava korkoineen takaisin, sehän on kertakaikkiaan mahdoton yhtälö, jos huomioidaan kaikkien yhteiskunnallisten asioitten vaikutukset.

Aikakautemme on röyhkeitten ja ahneitten aikakausi , lukekaa kirja Rosvoparoonien paluu !

Niin tosiaankin lukekaa, ootellessanne kunnollista romahdusta, joka väistämättä seuraa
nykyistä menoa.

Ateisti Kakkonen
Seuraa 
Viestejä1918

http://www.worldmapper.org/display.php?selected=183
Alikehittynyttä sanitaatiota on pääasiassa kehitys- ja kehittyvissä maissa.

http://www.worldmapper.org/display.php?selected=144
Työttömiä on pääasiassa vain teollistuneissa länsimaissa.

En nyt ole mikään talousnero, mutta voisiko esim. sanitaation rakentamisessa ja suunnittelussa olla eräs keino vähentää työttömyyttä Länsimaissa? Vieläpä kun innovaatiot suojataan patenteilla? Siis pöntöt rakentaan pönttöjä Itään???

Hyvä aloitus Ilkalta.. Monipuolinen ja kohtalaisen hyvin jäsennelty ja johdonmukainen ajatuksen lento..

-

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat