Seuraa 
Viestejä45973

Minulla on vähän aiemmin ollut kutina, että salama ei iskisi enää sitten kun rankempi sade tulee ukkosen myötä. Rupesin oikein seuraamaan tätä havaintoani hiljattain kun sattui ukonilma kohdille. Ja näin tosiaan kävi tälläkin kertaa. Ukkonen lähestyi kaukaisen jyrinän kera. Vielä ei satanut pisaraakaan. sitten alkoi tulla muutamia tippoja vettä. Katselin taivaalla olevaa pilveä ja ajattelin että kohta rävähtää. Ja niin rävähtikin, todella kova ääni, että oikein säikähdin. nopeasti sen jälkeen alkoi rankka sade, eikä enää rävähdellyt ihan lähellä. Toki kauempana tapahtui, mutta välimatkaa oli kuitenkin jo n. 10 sekuntia välähdyksen ja äänen välillä, äänen ollessa matalampaa kumua.

Mitä mieltä olette? iskeekö salama enää siinä kohdassa missä sataa rankasti?

Sivut

Kommentit (26)

Piha6
Seuraa 
Viestejä925
Phony
Iskee. Ei tutkimustietoa, ihan oma kokemus.

Juu, iskee se - Ihan omia kokemuksia täälläkin. Lisäisin vielä että aika varmoja sellaisia. Viimeisin muutama vuosi sitten, kun juuri kaikkein rajuimman saderyöpyn aikaan täräytti 300m päässä ison kuusen säpäleiksi.

Mutta kyllä noissa aloittajan huomioissakin vinha perä on. Usein ukkonen on juuri sadealueen etureunassa ja menee nopeasti menojaan. Sitten vain sataa ropisee ja kumu kuuluu kauempaa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Topi77
Seuraa 
Viestejä710

Samaa mieltä muiden vastaajien kanssa. On hyvinkin yleistä että kuuron etureunassa on ukkoset, mutta yleensä myös rankimmat sateet, sitten sade tasoittuu. Muistan vallan hyvin useita tapauksia joissa vettä on tullut aivan järjettömästi ja samalla päällä välähtänyt. Kun sade on hyvin voimakasta, se osittain vaimentaa lähellä iskeneen salaman jyrinää.

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670

Enimmäkseen iskee juuri sateella. Jos tulee rakeita, niin sitten on vaaraa jo enemmänkin.

Salama voi iskeä myös kirkkaalta taivaalta - salama voi kiemurrella toistakymmentäkin kilometria ennen maahan osumistaan. Tämmöisestä on itselläkin kokemusta kun kilometrien päässä oleva lähestyvä ukkosrintama paukautti noin 40 m:n päähän höyrystäen ranteenpaksuisen lepän.

Piha6
Seuraa 
Viestejä925
Topi77
... Kun sade on hyvin voimakasta, se osittain vaimentaa lähellä iskeneen salaman jyrinää.

Hyvä pointti. Olen havainnut usein just tuon saman. Kun sade todella kohisee/jyrisee, siinä ukkosen jyrinätkin osin peittyy.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Pentti Takola
Minulla on vähän aiemmin ollut kutina, että salama ei iskisi enää sitten kun rankempi sade tulee ukkosen myötä. Rupesin oikein seuraamaan tätä havaintoani hiljattain kun sattui ukonilma kohdille. Ja näin tosiaan kävi tälläkin kertaa. Ukkonen lähestyi kaukaisen jyrinän kera. Vielä ei satanut pisaraakaan. sitten alkoi tulla muutamia tippoja vettä. Katselin taivaalla olevaa pilveä ja ajattelin että kohta rävähtää. Ja niin rävähtikin, todella kova ääni, että oikein säikähdin. nopeasti sen jälkeen alkoi rankka sade, eikä enää rävähdellyt ihan lähellä. Toki kauempana tapahtui, mutta välimatkaa oli kuitenkin jo n. 10 sekuntia välähdyksen ja äänen välillä, äänen ollessa matalampaa kumua.

Ihan samoja havaintoja minullakin, eli kovan salamaniskun jälkeen alkaa sataa rankasti kymmenien sekuntien sisällä.

Ennen sadetta pilven ja maanpinnan välille on kertynyt suuria potentiaalieroja, mutta pilvet ovat sen verran korkealla, ettei kuivassa ilmassa läpilöntejä tapahdu.

Sadepisaran terminaalinopeus on kuitenkin melko alhainen (5-10 m/s) ja on lähtenyt putoamaan kauan ennen osumistaan maahan. Eiköhän pisaralla ole suunnilleen sama potentiaali kuin pilven alareunassa, joten saderyöpyn lähestyessä maanpintaa, kenttävoimakkuus tietenkin nousee ja ennemmin tai myöhemmin tapahtuu koronapurkauksia ja läpilyöntejä.

Voi myös spekuloida, mikä on kuivan ilman pölyn ja saasteiden vaikutus, kun ensimmäiset vesipisarat putoavat sen lävitse. Vaikka sadepisara on periaatteessa tislattua vettä ja siten huono sähköjohde, mutta mitä vaikuttavat pisaraan takertuneet epäpuhtaudet ja siten kunnollisen salamavirran syntyyn ?


Mitä mieltä olette? iskeekö salama enää siinä kohdassa missä sataa rankasti?

Kun laajalla alueella sataa rankasti, syntyykö enää suuria paikallisia kenttävoimakkuuksia, josta ensin voisi syntyä koronapurkauksia, josta voisi kasvaa kunnollinen salamapurkaus. Sateen jatkuttua jonkin aikaa, ilman epäpuhtaudet ovat tulleet alas, eivät siten ole kasvattamassa ilman johtavuutta, mutta vaikuttaako tämä enää, jos tarvittavia potentiaalieroja ei enää ole.

pmk
Pentti Takola
Minulla on vähän aiemmin ollut kutina, että salama ei iskisi enää sitten kun rankempi sade tulee ukkosen myötä. Rupesin oikein seuraamaan tätä havaintoani hiljattain kun sattui ukonilma kohdille. Ja näin tosiaan kävi tälläkin kertaa. Ukkonen lähestyi kaukaisen jyrinän kera. Vielä ei satanut pisaraakaan. sitten alkoi tulla muutamia tippoja vettä. Katselin taivaalla olevaa pilveä ja ajattelin että kohta rävähtää. Ja niin rävähtikin, todella kova ääni, että oikein säikähdin. nopeasti sen jälkeen alkoi rankka sade, eikä enää rävähdellyt ihan lähellä. Toki kauempana tapahtui, mutta välimatkaa oli kuitenkin jo n. 10 sekuntia välähdyksen ja äänen välillä, äänen ollessa matalampaa kumua.

Ihan samoja havaintoja minullakin, eli kovan salamaniskun jälkeen alkaa sataa rankasti kymmenien sekuntien sisällä.

Ennen sadetta pilven ja maanpinnan välille on kertynyt suuria potentiaalieroja, mutta pilvet ovat sen verran korkealla, ettei kuivassa ilmassa läpilöntejä tapahdu.

Sadepisaran terminaalinopeus on kuitenkin melko alhainen (5-10 m/s) ja on lähtenyt putoamaan kauan ennen osumistaan maahan. Eiköhän pisaralla ole suunnilleen sama potentiaali kuin pilven alareunassa, joten saderyöpyn lähestyessä maanpintaa, kenttävoimakkuus tietenkin nousee ja ennemmin tai myöhemmin tapahtuu koronapurkauksia ja läpilyöntejä.

Voi myös spekuloida, mikä on kuivan ilman pölyn ja saasteiden vaikutus, kun ensimmäiset vesipisarat putoavat sen lävitse. Vaikka sadepisara on periaatteessa tislattua vettä ja siten huono sähköjohde, mutta mitä vaikuttavat pisaraan takertuneet epäpuhtaudet ja siten kunnollisen salamavirran syntyyn ?


Mitä mieltä olette? iskeekö salama enää siinä kohdassa missä sataa rankasti?

Kun laajalla alueella sataa rankasti, syntyykö enää suuria paikallisia kenttävoimakkuuksia, josta ensin voisi syntyä koronapurkauksia, josta voisi kasvaa kunnollinen salamapurkaus. Sateen jatkuttua jonkin aikaa, ilman epäpuhtaudet ovat tulleet alas, eivät siten ole kasvattamassa ilman johtavuutta, mutta vaikuttaako tämä enää, jos tarvittavia potentiaalieroja ei enää ole.




Jotain tämäntapaista teoriaa minäkin olen päissäni hautonut, tosin en näin syvällisesti. Olen vain ajatellut, että kun sataa, sade purkaa kaikki salaman syntymiseen vaikuttavat potentiaalierot. Mutta kuten huomattiin, vastakkaisiakin mielipiteitä löytyi. Niitä kunnioittaen hiukkasen epäilen juuri tuota ajoitusta. Eli yhdistävätkö he kuitenkin mahdollisen voimakkaan sateen ja salamaniskun virheellisesti samaan hetkeen? Näin saattaisi käydä, jos asian seuraamiseen ei tässä mielessä ole silloin ollut mielenkiintoa.

Tulevia ukkosia odotellen.

Asiassa minun kohdallani ei ole mitään tulkinnan tai eregtymisen varaa/vaaraa.

Asun Raumalla ja silloin kun ukkonen jaksaa tänne mereltä nousta on leikki kaukana. Näin tapahtuu kuitenkin vain muutaman kerran vuosikymmenessä. Viimeksi kuutisen vuotta sitten.

Vettä tulee kuin aisaa ja ukkonen yölläkin leiskuu niin, että sen valossa pystyy kirjaa lukemaan. Olen kokeillut. Salamointi on jatkuvaa ja erittäin voimakasta ja nopeatahtista.

Sade ja salamointi on yhtäaikainen tapahtuma.

Phony
Asiassa minun kohdallani ei ole mitään tulkinnan tai eregtymisen varaa/vaaraa.

Asun Raumalla ja silloin kun ukkonen jaksaa tänne mereltä nousta on leikki kaukana. Näin tapahtuu kuitenkin vain muutaman kerran vuosikymmenessä. Viimeksi kuutisen vuotta sitten.

Vettä tulee kuin aisaa ja ukkonen yölläkin leiskuu niin, että sen valossa pystyy kirjaa lukemaan. Olen kokeillut. Salamointi on jatkuvaa ja erittäin voimakasta ja nopeatahtista.

Sade ja salamointi on yhtäaikainen tapahtuma.




Siis tarkennan vielä. Sade ja salamointi voi olla minunkin havaintojen mukaan samanaikaista. Salamat kun näkyvät kymmenien kilometrien päähän. Epäilin vain että siellä missä salama iskee maahan, siellä ei sada kaatamalla.

Asiallahan ei sinänsä ole kummempaa merkitystä. Tämä tuli lähinnä mieleen kun olisi ollut tarvetta käyttää tietokonetta mahdollisimman pian ukkosen jälkeen. Ajattelin omien havaintojen perusteella että vaara on ohi nyt, kun sataa kaatamalla.

Pentti Takola
Siis tarkennan vielä. Sade ja salamointi voi olla minunkin havaintojen mukaan samanaikaista. Salamat kun näkyvät kymmenien kilometrien päähän. Epäilin vain että siellä missä salama iskee maahan, siellä ei sada kaatamalla.



Tarkennetaan sitten vielä. Noissa äskeisissä myrskyissä, joista puhui, salamointi on juuri ihan päällä, ei kymmenien kilometrien päässä. Siksi kirjoitin, että silloin on leikki kaukana. Samalla kun leiskahtaa samalla pamahtaa ja koko ajan sataa kaatamalla, siis todella kaatamalla. Ja pamahdus on niin terävä, että salama on iskenyt noin 300 metrin säteellä. Tiedän, mistä puhun ja tiedän miten kaukana kulloinkin salama iskee. Osaan laskea kolmeen, mutta myrskyssä ei ehdi laskea edes yhteen!

Phony
Pentti Takola
Siis tarkennan vielä. Sade ja salamointi voi olla minunkin havaintojen mukaan samanaikaista. Salamat kun näkyvät kymmenien kilometrien päähän. Epäilin vain että siellä missä salama iskee maahan, siellä ei sada kaatamalla.



Tarkennetaan sitten vielä. Noissa äskeisissä myrskyissä, joista puhui, salamointi on juuri ihan päällä, ei kymmenien kilometrien päässä. Siksi kirjoitin, että silloin on leikki kaukana. Samalla kun leiskahtaa samalla pamahtaa ja koko ajan sataa kaatamalla, siis todella kaatamalla. Ja pamahdus on niin terävä, että salama on iskenyt noin 300 metrin säteellä. Tiedän, mistä puhun ja tiedän miten kaukana kulloinkin salama iskee. Osaan laskea kolmeen, mutta myrskyssä ei ehdi laskea edes yhteen!



Okei.

Muokkasin aiempaa viestini, jossa kerroin miksi tämä asia kiinnosti minua.

Piha6
Seuraa 
Viestejä925
Pentti Takola
... Olen vain ajatellut, että kun sataa, sade purkaa kaikki salaman syntymiseen vaikuttavat potentiaalierot. Mutta kuten huomattiin, vastakkaisiakin mielipiteitä löytyi. Niitä kunnioittaen hiukkasen epäilen juuri tuota ajoitusta. Eli yhdistävätkö he kuitenkin mahdollisen voimakkaan sateen ja salamaniskun virheellisesti samaan hetkeen? Näin saattaisi käydä, jos asian seuraamiseen ei tässä mielessä ole silloin ollut mielenkiintoa.

Tulevia ukkosia odotellen.


En tee tuonkaltaisia virhearvioita. Tähän aivan lyhyesti, että olen koko ikäni ollut kiinnostunut ukkosista ja sääjutuista muutenkin.

Tulipa aikoinaan harrastettua myrskybongaustakin, vaikkei tuolloin vielä nykyistä nimitystä käytetty. Autolla vain mentiin ukkosjahtiin.

Phonyn kuvailema superukkonen oli täällä viimeksi heinäkuussa 1996, yöllä. Eli ei niitä kovin usein satu. Silloin salamointi oli todella valtavaa, kun useasta vieri vieressä olevasta ukkossolusta aina joku väläytti.

On myös syytä huomioida että samaa salamakanavaa pitkin voi tapahtua kymmeniä iskuja peräkkäin. Jokainen joka on ukonilmaa tarkkaillut, on varmaan havainnut kuinka joskus salama "kestää pitkään". Kun tällaisia sitten sattuu taivaalla lukuisten nopeiden iskujen lisäksi, niin johan alkaa olla sysiyökin valoisaa.

No tänään, klo 15 jälkeen, vettä tuli kaatamalla, oli tullut jo hyvän aikaa. Ukkonen oli aiemmin jyrähtänyt muutaman kerran jossain kaukana. Sitten välähti tosi kirkkaasti. Pari sekuntia ja PAM. Jyrinä salaman kaukaisemmilta osin kuului pamauksen perään.

Ei riittänyt se kova sade sähköjohdoksi.

Seuraavan linkin sivulla on selitetty ukkosjuttuja mielestäni varsin mukavasti.

http://dev.space.fmi.fi/~makelaa/ilmasahkosanasto.html

Juuri luin tässä muutama päivä sitten Tapio Tuomen Ukkonen ja Salamat-kirjan PDF-versiota ja siellä todetaan sateesta ukonilmalla muun muassa seuraavaa:

"Moni on varmaan havainnut, että lähelle osuvaan salamaniskuun liittyy usein voimakas saderyöppy, joka erottuu selvästi vallitsevasta tasaisemmasta sateesta. Yleisesti hyväksyttyä selitystä sille ei ei ole vielä löydetty" (Sivulla 19). Tuon jälkeen tarjoillaan teoriaa aiheeseen liittyen. (En jaksa kirjoittaa tähän, koska skannattu kirja josta ei voi kopioida muuta kuin naputtelemalla itse ja mä olen laiska )

Muutenkin kelpo teos, jos/kun ukonilman ja salamoiden sielunelämä kiinnostaa syvemmin.

https://helda.helsinki.fi/handle/10138/1203

Katselin tuossa salamankuvia googlen kuvapalvelusta. Kaikissa kuvissa joista sai selvästi kuvan pilvistä, salama näytti lyövän vähemmän tummasta pilven osasta tai pilven reuna-alueelta. Mistähän tämä johtuu?

Pentti Takola
Katselin tuossa salamankuvia googlen kuvapalvelusta. Kaikissa kuvissa joista sai selvästi kuvan pilvistä, salama näytti lyövän vähemmän tummasta pilven osasta tai pilven reuna-alueelta. Mistähän tämä johtuu?



Yksi hyvin todennäköinen syy on se, että julkaistavaksi on valittu parhaimmalta näyttävät kuvat.

salai
Seuraa 
Viestejä7839

Muistaakseni ainakin 3 kertaa 1950 - 60 luvuilla samannäköinen salama iski preerialla [prairie] sateen tullessa/tultua pilvestä maahan. Ainakin kerran se oli televisiosarja Wagon Trainissa [Wagon train], toiset kai jossain muissa lännenelokuvissa. Käsittääkseni aina oli seurauksena karjalauman villiintyminen [stampede].

Kummallista kyllä, en juuri noita samoja salamoita ole koskaan myöhemmin nähnyt värifilmeissä kuvattuna enää. Lienevät värifilmit hitaampia reagoimaan välähdyksiin taivaalla?

Musiikkia teemaan: Burl Ives - The original recording of Ghost Riders In The Sky [YouTube].

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Phony
Pentti Takola
Katselin tuossa salamankuvia googlen kuvapalvelusta. Kaikissa kuvissa joista sai selvästi kuvan pilvistä, salama näytti lyövän vähemmän tummasta pilven osasta tai pilven reuna-alueelta. Mistähän tämä johtuu?



Yksi hyvin todennäköinen syy on se, että julkaistavaksi on valittu parhaimmalta näyttävät kuvat.



Minulle tulee mieleen että taitaa olla hyvin tyypillinen tilanne.

Phony
Pentti Takola
Katselin tuossa salamankuvia googlen kuvapalvelusta. Kaikissa kuvissa joista sai selvästi kuvan pilvistä, salama näytti lyövän vähemmän tummasta pilven osasta tai pilven reuna-alueelta. Mistähän tämä johtuu?



Yksi hyvin todennäköinen syy on se, että julkaistavaksi on valittu parhaimmalta näyttävät kuvat.



Luulisin ihan samaa. Näyttävimmät salamien purkauskanavat kun on helpompi saada sellaisilta ukkossolun tai suuremman ukkossysteemin alueilta, joilla ei sada kaatamalla. Näitä ovat yleensä juuri etureuna tai sivustat, ja toisaalta takaosassa sataa taas sen verran vähän, että onnistuu. Salaman iskiessä rankan sateen seassa myös ympäristön sadepisarat valaistuvat ja tuloksena on yleensä enemmän tai vähemmän puhkipalanut läiskä, josta itse purkauskanava ei erotu kunnolla. Tuohon voi vielä lisätä, että yksi oleellinen tekijä on, kuinka paljon sadetta mahtuu kuvaajan ja salaman väliin...

Ainakin itse heitän sellaiset sekundakuvat roskiin, joista ei kunnolla saa selvää, mitä oikein tapahtuu. Vaikkei niitä salameita nyt niin usein onnistu kennolle saamaan, paitsi yöaikaan.

Maalaisjärki
Seuraa 
Viestejä1310
Pentti Takola
Katselin tuossa salamankuvia googlen kuvapalvelusta. Kaikissa kuvissa joista sai selvästi kuvan pilvistä, salama näytti lyövän vähemmän tummasta pilven osasta tai pilven reuna-alueelta. Mistähän tämä johtuu?



Salama valaisee ympäristöään tehokkaasti. Oisko siinä selitystä tarpeeksi?

Savor, Olkoon sielusi kevyt kuin mielesi tuote.
- Maalaisjärki

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Piha6

On myös syytä huomioida että samaa salamakanavaa pitkin voi tapahtua kymmeniä iskuja peräkkäin. Jokainen joka on ukonilmaa tarkkaillut, on varmaan havainnut kuinka joskus salama "kestää pitkään". Kun tällaisia sitten sattuu taivaalla lukuisten nopeiden iskujen lisäksi, niin johan alkaa olla sysiyökin valoisaa.

Kysehän on vain valtavasta relaksatio-oskillaattorista (jännitelhde, sarjavastus, rinnakkaiskondensaattori ja hohtolamppu).

Maan ja pilven väliseen kapasitanssiin kertyy varausta, jolloin pilven potentiaali nousee (jopa 100 MV tasolle). Jännitteen noustessa riittävän korkealle tapahtuu läpilyönti, jolloin valokaaressa purkautuu paljon varausta. Tämän seurauksena pilven potentiaali putoaa ja siten valokaaren virta pikkuhiljaa (kymmeniä mikrosekunteja) pienenee, kunnes virta on pudonnut niin alas, ettei se riitä ylläpitämään riittävää ionisaatiota purkauskanavassa.

On huomattava, että valokaaren syttymiseen tarvitaan huomattavasti suurempi jännite kuin valokaaren ylläpitämiseen.

Kun valokaari on sammunut, purkauskanavan yläpäähän kertyy pikkuhiljaa (satoja millisekunteja) varausta ympäröivästä pilvestä, nostaen purkauskanavan potentiaalia riittävästi, jotta edelleen kuumassa purkauskanavassa tapahtuu uusi läpilyönti.

Näitä peräkkäisiä välähdyksiä jatkuu niin kauan, kun purkauskanavan yläpäähän ehtii kerääntymään uutta varausta, ennen kuin purkauskanava ehtii jäähtyä tai hajota tuulen vaikutuksesta.


Seuraavan linkin sivulla on selitetty ukkosjuttuja mielestäni varsin mukavasti.

http://dev.space.fmi.fi/~makelaa/ilmasahkosanasto.html


läpilyönti kohdasta

Kuivan ilman läpilyöntikynnys (sähkökenttä) on 3000 kV/m, mutta esim. ukkospilvessä sadepisarat tai jääkiteet voimistavat paikallista kenttää niin, että niiden ympärillä vallitseva kenttä aiheuttaa läpilyönnin hiukkasten pinnassa jo arvolla 400-500 kV/m. Salamapurkaus alkaakin yleensä kohdasta, jossa on tällaisia vesi- tai jäähiukkasia.

Eikös tämä varsin hyvin selitä, miksi sade alkaa varsin pian maasalaman jälkeen.

Kauniin ilman aikana ennen ukkospilven saapumista, ilman aikana läpilyöntikynnys on hyvin suuri (3 MV/m), joten vaikka satamattoman pilven potentiaali olisi vaikka 100 MV, ei kovin kummoista ilmaväliä tarvita pitämään varauksia erillään.

Kun sade alkaa tai satava pilvi ajautuu sopivan korkean maastokohdan yläpuolelle, putoava vesi ja epäpuhtaudet pudottavat ilman jännitekeston noin kymmenesosaan kauniin ilman jännitekestosta. Mitä alemmas tai lähemmäksi maastohtaa tämä "huonolaatuisempi" sadepitoinen ilma tulee, sitä suurempi kenttävoimakkuus kohdistuu jäljellä olevaan ilmaan, kunnes sekin antaa periksi ja salama iskee. Jyrinän päätyttyä alas vellovat vesimassatkin ovat saavuttaneet maanpinnan.

Jotta maasalamat voisivat jatkua pitkään jatkuneen rankkasateen aikana, täytyisi uutta varausta syntyä pilvessä esim. pystyvirtausten seurauksena.

Rauman tilanne vaikuttaa omituiselta. Toisaalta, ukkosen lähestyessä aavalta mereltä, salamointia on tietysti paljon pilven sisällä, mutta tasaisella merellä ei korkeita kohteita ole, johon salamat mieluiten iskisi, joten meren ja pilven välille saattaa kertyä erityisen paljon varausta ja siten korkeita potentiaaleja.

Kun pilvi sitten ajautuu mantereen yläpuolelle, jossa on teräviä kohteita houkuttelemassa salamaa, tämä (yli)varaus sitten purkautuu lukuisina salamina.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat