Seuraa 
Viestejä45973

Ukkonen pamautti eilen lähelle ja taas tuli vahinkoja, nyt 500 euron edestä. Vintillä on n. 10 metrin antennikaapeli ja sen perässä antenni. Signaali menee antennivahvistimelle ja siitä USB-digiboksille. Antennivahvistin on suojattu paitsi UPSilla, myös ennen UPSia olevalla ylijännitesuojalla, joita on kaikissa pistorasiossa. UPSissa oli kiinni mutakin laitetta (kaksi WLAN-reititintä yms) ja mikään muu ei mennyt rikki kuin se antennivahvistin ja kaikki tietokoneen päässä. Digi-USB sananmukaisesti räjähti.

Riesanani ovat olleet antennin kautta tulevat induktiopaukut, joille en ole löytänyt mitään suojautumiskeinoa. APC:n antennisuojaus ei auta mitään ja paukut tulevat läpi jopa ostamani galvaanisen erottimen läpi, sen kipinäväli ei näy riittävän. TV-laitteiston ukkossuojana toimii nyt halpa Tokmannin antennnivahvistin, joita menee kesässä 1-2 kpl. Myös tämä antennivahvistin on suojattu APC:n UPSilla (eri paikka ja eri UPS) ja vielä varmuuden vuoksi APC:n ylijännitesuojalla. Ylijännite ei ihan oikeasti voi tulla enää mistään muualta, ainoa rikki menevä laite kun on aina tuo antennivahvistin. Kun sitten antennpiuhan ottaa irti, salamoita saa olla vaikka 20 minuutissa, vahvistinloota verkossa eikä mitään vaurioita tule koskaan.

Ja sähköverkon maadoitukset ovat taatusti kunnossa. Ai niin, ja menihän tässä viikko sitten myös viritinvahvistin, siihen kun olin erehtynyt kytkemään FM-antennin samanlaisella pitkällä johdolla. Kaikki rikki menneet laitteet ovat aina olleet kiinni antennikaapelissa.

Kysymys onkin: tietääkö joku jonkin ihan oikeasti toimivan antennin ylijännitesuojauksen. Itseltä alkavat loppua ideat kesken.

Sivut

Kommentit (33)

ovolo
Seuraa 
Viestejä6596

No, se antennimastoputki pitäisi kunnolla maadottaa. Antenni on luultavasti metallia, joten antennikin maadottuu samalla. sen voi yhdistää vaikka sähköverkon maadotukseen.

sinnipirtti
Seuraa 
Viestejä5161

faradyn-häkki on kova sana ukkoselta suojautumiselta.

miten lienee sitten antennin kanssa varistoreiden kanssa pelleily? voivat kyllä vaikuttaa antennin vastaanottokykyyn ja lisäävät häiriöitä.

toisen polven pilkkuvirhe

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ovolo
Seuraa 
Viestejä6596

Jos asuu jossain järven rannalla sähkölinjan päässä, niin kesäisin ukkonen rikkoo lähes kaikki elektroniikan. Yksi kaveri asuu sellaisessa paikassa ja ukkoskesänä kyllä korjattavaa riittää.

Kiitokset kahdesta ensimmäisestä vastauksesta. Pari selvennystä ja yksi kysymys lisää.

Ensinnäkin: Faradayn häkki ei ymmärtääkseni suojaa induktiolta ollenkaan. Esimerkiksi auton elektroniikka saattaa tuhoutua lähelle iskeneen salaman induktiovaikutuksen vuoksi aivan totaalisesti. Tästähän nähtiin useitakin esimerkkejä muutaman vuoden takaa Espoossa, kun salama iski parkkipaikan koivuun. Suoralta iskulta häkki sen sijaan suojaa hyvin.

Toiseksi: Varistoreihinhan nuo antennisuojaukset perustuvat ja ne eivät todistetusti toimi, eikä toimi edes mainitsemani galvaaninen erotin eivätkä nämä kaksi yhdessäkään. Testattu monta kertaa.

Ja se kysymys: Auttaako maadoittaminen todellakin myös induktiopaukkuihin. Minulle kun kertoi eräs asentaja, että ei auta yhtään, vaan pitää joko suojata muilla avuilla tai sitten nyppiä kaapelit irti. Hänen mukaansa maadoituksella suojataan lähinnä suoria iskuja, joista yritetään ohjata Isot Virrat maan uumeniin.

Vintissä irrallaan olevan antennin maadoittaminen on niin veemäinen homma, että en siihen ryhdy ennen täysin täysin varmaa tietoa. Oma fysiikan tietoni perustuu 40 vuoden takaiseen keskikoulun ja lukion oppimäärään ja runsaaseen käytännön kokemukseen täällä hiivatin korvessa

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Kyllä tuo minusta antennin/koksin maadotukseen viittaa. Mistä ne menee maihin? Naapurilla oli paloportaissa antenni kiinni joskus ja maadoitti sitä kautta. Pari kertaa ukkonen rikkoi käytännössä kaiken viihde-elektroniikan.

Olin ennen jakeluverkon päätepisteessä ja yksinään oman muuntajan takana. Silloin hajosi paljon laitteita. Kun jakeluverkkoa jatkettiin muutaman kilometriä eteenpäin ja sinne tuli pari uutta muuntajaa ja liittymiä niin loppui se pistorasioiden leiskuminen. Kerran räjäytti posliiniset tulppasulakkeen pidikkeetkin pirstaksi ukkosella.

- Ubi bene, ibi patria -

pmk
Seuraa 
Viestejä1855

Muutama yleinen havainto antennivahvistimista ja ukkosesta.

Salaman spektri on pääasiassa hyvin matalilla taajuuksilla (alle 1 MHz), joskin jonkin verran tehoa löytyy yli 100 MHz taajuuksilla. Toisaalta VHF/UHF antenniinkin indusoituu joku pieni prosenttiosuus noista alle 1 MHz voimakkaista kentistä.

Tiedetään tapauksia, että jotkut antennivahvistimet hajoavat kymmenien kilometrien päässä olevista salamista tai joidenkin herkkyys huononee vuosien kuluessa saamistaan ylijännitepiikeistä. Tällöin kyse on yleensä suunnitteluvirheestä.

Ensin on syytä selvittää tarvitaanko antennivahvistusta ULA/VHF III/ UHF alueella, vai riittäisikö se, että antennivahvistusta on vain UHF alueella kompensoimassa pitkän alastulokaapelin vaimennusta.

Pahin tilanne on se, että mastossa on sekä UHF antenni ja ULA antenni (ja mahdolinen VHF antenni HDTVtä varten) ja mastossa on yhdyssuodin, joka yhdistää näiden antennien signaalit samaan alastulojohtoon, jossa on sitten hyvin laajakaistainen antenni/linja/jakovahvistin. Tällöin suurikokoiseen ULA dipoliin indusoituu prosentuaalisesti paljon enemmän alle 1 MHz ukkospiikin jännitteitä kuin UHF antennin pieneen dipoliin. Jos tuon kaapelin perässä on 47-860 MHz (tai peräti 0-860 MHz) vahvistin, nuo alle 1 MHz ukkospiikit tulevat hyvin voimakkaina itse vahvistimeen, mahdollisesti polttaen sen.

Jos vahvistusta tarvitaan vain UHF kanavia varten, antennivahvistin kannattaa sijoittaa antennimastoon heti UHF antennin perään (1-3 m) ennen yhdyssuodatinta ja antennivahvistimeksi kannattaa valita sellainen, joka vahvistaa ainoastaan UHF kanavia (470-860 MHz). UHF antenni sieppaa vähemmän alle 1 MHz signaalia pienen kokonsa takia ja UHF antennivahvistimella pitää olla ylipäästösuodatin, hoka vaimentaa 47-230 MHz ULA/VHF lähetyksiä, mutta samalla se vaimentaa erittäin tehokkaasti alle 1 MHz ukkospiikkejä.

Mastovahvistimen sähkönsyöttö on yleensä järjestetty samaa alastulokaapelia pitkin, jolloin kaapelin alapäässä on suodin, jonka kautta alastulojohtoon ja mastovahvistimelle syötetään esim. +12 Vdc tasajännite.

Monia antennivahvistimia on hajonnut sen takia, että tämän +12 Vdc syötön päällä on tullut sähköverkon ylijännitepiikkejä. Yksi tapa välttää näitä ylijännitepiikkejä on syöttää antennivahvistinta 12 V akusta, jota puolestaan ladataan sähköverkosta sopivalla laturilla. Laturin toisiopuolen ja akun pitää olla täysin kelluvia, eikä siihen saa kytkeä muita laitteita, jonka kautta saattaisi syntyä esim. galvaaninen yhteys "maihin".
----
>"Maadoitukset kunnossa"

Jos sähkömiehen mukaan maadoitukset ovat kunnossa, tuohan tarkoittaa vain sitä, että sähköturvallisuusmääräysten mukainen potentiaalitasaus on toteutettu, toisin sanoen, ettei esim. sähköverkon suojamaan (ja siten metallikuoristen sähkölaitteiden) ja vaikka vesihanan välille pääse syntymään ihmiselle vaarallisia potentiaalieroja. Tuo ei paljoakaan kerro esim. maadoituselektrodin hyvyydestä (maadoitusresistanssi saattaa olla varsin suuri) ja lisäksi potentiaaliero voi olla kymmeniä voltteja ja lyhytaikaisesti jopa enemmän. Tämähän ei vielä ihmistä tapa, mutta herkkä elektroniikka on ajat sitten päästänyt toimintasavut pihalle .

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Pacanus Rusticanus

Olin ennen jakeluverkon päätepisteessä ja yksinään oman muuntajan takana. Silloin hajosi paljon laitteita. Kun jakeluverkkoa jatkettiin muutaman kilometriä eteenpäin ja sinne tuli pari uutta muuntajaa ja liittymiä niin loppui se pistorasioiden leiskuminen. Kerran räjäytti posliiniset tulppasulakkeen pidikkeetkin pirstaksi ukkosella.

Kun pilvisalama iskee sähkölinjan kanssa samansuuntaisesti, sähkölinjaan indusoituu sähkömagneettinen kenttä, joka etenee johtimen ja maan välisessä siirtojohdossa, jolla on melko vakio impedanssi. Kun linja sitten päättyy johonkin taloon, tuossa on impedanssin epäjatkuvuuskohta, osa sähkömagneettisesta kentästä heijastuu takaisin, mutta seisovan aallon seurauksena jännite voi olla kaksinkertainen muiden talojen kokemaan jännitteeseen verrattuna.

Kiitokset, PMK.

Alakertaa ruokkiva antenni on reilun 15 deban UHF-antenni. Alkuun välissä ei ollut vahvistinta, mutta kun 500 euron digiboksi posahti ukkosella, ostin vahvistimen sekä vahvistamaan edelleen hiukan huonoa signaalia että toimimaan sulakkeena kalliimmille vehkeille. Tuo vahvistin on laajakaistainen ja äärimmäisen herkkä paukuille. Nuo ovat melkeinpä sataprosenttisen varmasti induktiotällejä, sillä tuon kombinaation suojaus on ollut vuosia sekä ylijännitesuojan että UPSin takana.

Yläkerran huoneissa irallaan olevat kaksi antennia (UHF+VHF ja FM) ovat oma juttunsa. Niillä ruokitaan työ/vierashuoneen digitv ja radio. Niiden maadoittaminen on hankalaa, mutta toki mahdollista. Pari metriä TV-antennin perässä oli testaamani Königin mastovahvistin, joka tuhoutui. Siitä sitten jatkui jännitteen reitti tietokoneen DVB-T -vastaanottimeen.

En voi tietenkään olla sataprosenttisen varma sitä, oliko eilen kyseessä verkon kautta tullut paukku vaiko induktion aikaansaannos. Antennivahvistin kuitenkin kärähti, vaikka se oli kaksinkertaisen suojauksen takana ja ylijännitteen reitti kulki koaksiaalia pitkin tietokoneelle.

Edelleen haluaisin kommentteja siihen, auttaako antennin maadoitus noihin indusoituviin virtoihin. Talon sähköpuolen maadoitus on todellakin kunnossa, sillä kuparia on syvällä maassa 30 metriä, itse asentelin salaojan viereen. Lisäksi se pistettiin vielä kiinni vanhaan ainakin 30 metriä pitkään galvanoituun vesiputkeen, joka jäi tarpeettomaksi.

Kokeilen seuraavaksi viritystä, jossa joutava 12V akku ruokkii invertteriä, josta otan sitten virran antennivahvistimelle. Akkua pistän sitten ruokkimaan C-Tekin älylaturin. Jos tuo ei auta, nostan kädet pystyyn ja lopetan television katselun touko-syyskuun välisenä aikana.

Monta vuotta tässä on saanut ollakin ukkoselta rauhassa kun Sonera keräsi johdot pois, mutta tämä kesä näyttää korvaavan kaiken menetetyn riemun. Mielenkiintoista on muuten, että käyttämättömän savupiipun sisällä katolle 3G-antenniin menevän Ecoflex 10 -jöötin kautta ei ole mennyt rikki yksikään 3G-modeemi vielä.

ovolo
Seuraa 
Viestejä6596

Kyllähän se antenniputken maadoitus auttaa siihen, ettei antennin (+ siinä olevien roippeiden) ja suojamaan välille muodostu suuria potentiaalieroja. Myös antennin alastulokaapeli kannattaa vaipan osalta maadoittaa, jos antennin syöttöelementin rakenne on sellainen, ettei liitoskaapeli maadoitu antennin syöttöelementistä runkoputkeen.

Laitteiden rikkoontumiseen riittää myös se, jos sähkökaapeli ja antennikaapeli kulkee rinnakkain pidempiä matkoja esim. samassa asennusputkessa.

Pitkän asentajakokemukseni mukaan mastossa oleva antennivahvistin ei ole arka rikkoontumaan ukonilmalla ja muutenkin se suojaa antennivahvistimen perässä olevia laitteita ukonilman aiheuttamilta tuhoilta. Tuntuu siltä, että jostain syystä siellä on nyt poikkeukselliset olosuhteet, kun kerran rikkoontumisia tulee paljon ja usein.

Jotenkin minusta tuntuu siltä, että rikkoontumisen aiheuttava ylijännite tulee kuitenkin sähköverkosta. Mahdollisesti myös sähkökaapelit ja antennikaapelit kulkevat jossain kohti vierekkäin.

Antennikaapeli ja sähkönsyöttö ovat niin kaukana toisistaan kuin voivat olla. Asennusputkia ei 80-vuotiaassa hirsitalossa ole

Ympärillä on metsä ja vieressä melkoinen kukkula ja ukkonen lyö aina silloin tällöin alle 200 m rakennuksesta.

Jos ylijännite tulee verkosta, en enää osaa sanoa, mitä tässä voisi tehdä. Pylväässä on sähkönsiirtäjän ylijännitelautaset ja kaikkien herkkien laitteiden (kunnolla maadotetuissa) pistorasioissa on APC:n ja Ericssonin ylijännitesuojia ja UPSeja. Jääkaappeja tai pakastimia ei ole mennyt rikki yhtään. Talossa on näin suojattuna perstuntumalta
- 4 UPSia (APC)
- 6-7 pöytätietokonetta (pari serveriä, pari työasemaa ja varakoneita)
- Väri- ja mustavalkoisia lasereita, skannereita, musteruiskuja
- 4-5 kytkintä + ainakin 50m CAT5 -kaapeleita
- 2-3 3G-reititintä + näiden antennit Ecoflexilla liitettynä
- Jääkaapit, pakastimet, itsenäiset stereolaitteet (ilman ulk. antennia)

Ainoa, mitä paukahtelee ovat 75 ohmin antennikoksuihin liitetyt laitteet eli televisiot, digiboksit, stereolaitteet, antennivahvistimet.

Kun oma ammatillinen koulutukseni on 35 vuoden takaa ja humanistiselta alalta, ei mielikuvitukseni tahdo riittää enempään johtopäätösten tekoon. Toki kaikenlainen tekniikka on tuttua, vaikka siihen ei varsinaista koulutusta olekaan.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
mkn

Ympärillä on metsä ja vieressä melkoinen kukkula ja ukkonen lyö aina silloin tällöin alle 200 m rakennuksesta.

Tuolloin tosiaan mastoputki, sen rinnalla kulkeva koaksiaali ja talon sisäisen sähköverkon pystysuorat osuudet toimivat aika tehokkaana vertikaaliantennina ja siten antennin huipussa (ja siteen koaksiaalin sisällä) voi olla aikamoinen jännite.

Silti ongelmat haiskahtavat sähköverkon maapotentiaaliongelmilta.

Vaikka viimeisessä pylveessä on jonkinlaiset karkeasuojat, pylvään maadoitusresistanssista ei voi olla kuin valistuneita arvauksia. Onhan talon sähköpääkeskuksessa varmasti kunnolliset ylijännitesuojat ? Niiden pitäisi olla asennettuna suoraan maadoituskiskoon (tai korkeintaan 30 cm johtimilla maadoituskiskoon ja vaiheisiin). Tähän samaan maadoituskiskoon pitäisi sitten olla kytkettynä maadoitussilmukan molemmat päät, antennimaston maadoitus, käyttövesiputkistot ja mahdollinen vesikiertoinen keskuslämmitys. Mitä lähempänä nämä pisteet ovat toisiaan maadoituskiskossa, sen parempi.

Pistorasiakohtaiset suojat ovat varmasti parempi kuin ei mitään, edellyttäen, että syötetään sähkölaitteita, joilla ei ole galvaanisia kytkentöjä (audio, puhelin, ADSL, antenni) muissa pistorasioissa tai muuta kautta maadoitettuja (antennimasto yms.) laitteita.

Kun yksittäinen pistorasiasuoja laukeaa, se dumppaa suuren piikkivirran nolla- ja/tai suojamaajohtimeen, jonka resistanssin ja ennen kaikkia induktanssin takia pistorasian suojamaakoskettimen (ja sitä kautta suojamaadoitetun laitteen runko) nousee varsin korkeaan potentiaaliin. Pistorasianollauksessa potentiaali nousee jo pelkästään vaiheen ja nollan välisen suojan lauetessa. Ongelmia tulee siitä, jos tästä laitteesta on galvaanisesti kytkettyjä signaalijohtoja toisen (laukeamattoman) suojan perässä oleviin laitteisiin tai suoraan maadoitettuihin laitteisiin. Mitä pidemmän matkan nolla/suojamaajohdin kulkee kiinteistön päämaadoituskiskoon, sitä suurempi potentiaaliero voi syntyä.

Tämän takia kunnon suojat suoraan päämaadoituskiskossa antavat parhaan suojan, jos huoneiden välillä kulkee signaalikaapeleita.

Minkälainen tuo antennijohdon galvaaninen eristin oikein on ? Jos se on tarkoitettu vain 50 Hz hurinoiden kulun katkaisuun, sehän voi yksinkertaisesti koostua kahdesta kondensaattorista, toinen kytkee kaapelin vaipat toisiinsa ja toinen kaapeleiden keskijohtimet keskenään. Tällainen erotin on hyödytön suurtaajuisten vaippavirtojen taikka vaippaa pitkin etevien nopeiden piikkien katkaisuun. Erottimen pitää olla muuntajalla toteutettu. Jos tällaista valmista ei löydy, otetaan kaksi 75/300 ohmin symmetrointimuuntajaa. Ensimmäinen kytketään antennista tulevaan koaksiaaliin. 300 ohmin nastat kytketään toisen muuntimen vastaaviin nastoihin ja toisesta muuntimen koaksiaaliportista alas televisiolle.

Koko ketju olisi siten: [list:1s60hic6]
[*:1s60hic6]UHF antenni[/*:m:1s60hic6]
[*:1s60hic6]Vain UHF alueen antennivahvistin (sähkönsyöttö koaksiaalia pitkin)[/*:m:1s60hic6]
[*:1s60hic6]Tasajännitesyöttö koaksiaaliin akusta (ja lataus kelluvasta laturista)[/*:m:1s60hic6]
[*:1s60hic6]Galvaaninen erotin[/*:m:1s60hic6]
[*:1s60hic6]Televisio[/*:m:1s60hic6][/list:u:1s60hic6]

Astronomy
Seuraa 
Viestejä3976

Jos laitteesi tuhoava paukku tulee toisiaan antennin kautta, ei sähköverkon, niin luulen että et löydä mistään sellaista suojaa mikä eliminoi antennipiuhan kautta tulevan iskun turmiollisen vaikutuksen. Paitsi: Estä isku alunperinkin tulemasta sun antenniin... Vedä eli viritä vanhanaikainen ukkosenjohdatin korkeimpaan paikkaan talosi läheisyydessä, muutama sata metriä pois talosta. Itse olen vetänyt ukkosen johdattimen korkeaan mäntyyn mahdollisimman ylös, ja tehnyt maadoituksen paksulla kuparikaapelilla kolmeen suuntaan maahan. Maadoitusojan voit kaivaa lapiolla maanpinnan suuntaisesti, kunhan syvyyttä saat vähintään 30cm. Tietty jos maa on kuivaa kivikkoa niin olet vaikeuksissa maadoituksen kanssa...

"The universe is a big place, perhaps the biggest".
"Those of you who believe in telekinetics, raise my hand".
Kurt Vonnegut
"Voihan fusk." Minä

Kiitokset PMK:lle perusteellisista ja asiantuntevista kommenteista. Noiden pohjalta täytyy ryhtyä tekemään puolustussuunnitelmaa täysin uudelta pohjalta. Edellisen asentajan jäljiltä on sulaketaululta taaksepäin näköjään edetty (tai peruutettu) hyvän tuurin periaatteella. Kävin katselemassa useampia ammattidokumentteja ja näyttää siltä, että koko suojaus on rakennettava täysin uusiksi. Voi hyvin olla, että tuo toissapäiväinen ja pari päivää aikaisempi pamaus ovat todellakin tulleet sähköverkon puolelta.

Katselin Finnparttian hinnastoa http://www.finnparttia.fi/kuvat/fp_hinnasto.pdf ja jos nyt hommaan mittaritaulun päähän salama- ja välisuojan (OBO3, s. 117) , joudun sijoittamaan lystiin reilun 200 eur + ALV. Tällä kertaa "sijoittaminen" lienee oikea verbi, sillä kulut korvautunevat myöhemmin pienemmillä vaurioilla. Tuo lienee ensimmäinen toimenpide ja siitä jatkellaan sitten eteenpäin tutkien asioita yksi kerrallaan.

Ai niin, se galvaaninen erotin, joka on käytössäni: se on suunnilleen tällainen:
http://www.kauppasatama.fi/info.asp?tuote=F3111245 ja tilautin sen paikallisesta sähköasennusmyymälästä, jossa koko termiä ei edes tunnettu. Ammattitaitoa siis piisaa

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
mkn

Katselin Finnparttian hinnastoa http://www.finnparttia.fi/kuvat/fp_hinnasto.pdf ja jos nyt hommaan mittaritaulun päähän salama- ja välisuojan (OBO3, s. 117) , joudun sijoittamaan lystiin reilun 200 eur + ALV. Tällä kertaa "sijoittaminen" lienee oikea verbi, sillä kulut korvautunevat myöhemmin pienemmillä vaurioilla. Tuo lienee ensimmäinen toimenpide ja siitä jatkellaan sitten eteenpäin tutkien asioita yksi kerrallaan.

On tietysti muistettava, ettei mikään suojakomponentti yksin riitä takaamaan turvallisuutta, vaan sen asennusympäristö on yhtä kriittinen asia.

Viimeisessä pylväässä olevat (ilmeisesti valokaarisuojat) tappavat pahimmat piikit ja siten suojaavat sähkölaitoksen omaisuutta olevaa sähkömittaria ja myös suojaavat taloa tulipalolta, mutta suojaako se talon muita sähkölaitteita, onkin sitten eri asia.

Sinänsä tuo tuote vaikutti ihan järkevänkokoiselta tuohon paikkaan ja varsin myyntihenkisestä väli/hienosuojien mainostuksesta huolimatta, nykyiset pistorasiasuojat voisivat selviytyä pidempiäkin aikoja. Nykytilanteessa todennäköisesti pylvään valokaarisuojasta huolimatta, pistorasiasuoja kestää kokeintaan ensimmäisen iskun, ollen sen jälkeen tehoton. Sähköpääkeskuksessa olevan suojan ansiosta pistorasiasuojalle asti tulevat piikit ovat varsin pieniä ja pistorasiasuoja kestää niitä vuosia.

Luettelossa mainitun suojan valmistajalta näyttäisi olevan tarjolla tuoteluettelo [url]catalog.obo-bettermann.com/cps/rde/xbcr/SID-D5DE4F74-75F43DBC/obo-bettermann/download/en-en/TBS_Ueberspannungsschutz-Ableiter-Typ-1u2_en.pdf, jossa pikavilkaisulla näytti olevan aika hyvä informatiivinen osuus. Myös esim. Phoenix Contact yhtiöltä löytyy vastaavia tuotteita.

Joka tapauksessa tuontyyppiset suojat pitäisi asentaa maadoituskiskoon mahdollisimman pian mittarin jälkeen. Lisäksi samaan maadoituskiskoon pitäisi laittaa puhelinverkon/ADSL ja antenniverkon ylijännitesuojat ja kierrättää talon ulkoa tulevat puhelin, data ja antennipiuhat näiden ylijännitesuojien kautta, ennen kuin ne viedään sisään taloon.

Tämän tyyppistä maadoitusikkunan periaatetta käytetään esim. radioasemilla, jossa saman maadoituskiskon kautta tuodaan aseman sähköt, studion puhelinlinjat, lähetusantennin syöttöjohto ja vaikkapa maston lentoestevalot ja aseman maadoituselektrodi. Radiaseman mastoon osuva salama tietysti laukaisee kaikki ylijännitesuojat, mutta lähetys jatkuu taas parin sekunnin kuluttua. Suorassa salamaniskussa koko aseman potentiaali saattaa nousta kymmeniin kilovoltteihin, mutta koska kaikki laitteet ja ihmiset nousevat samanaikaisesti tähän samaan potentiaaliin, mitään haittaa tai ihmisille ei tule.

Sen sijaan että tuijotettaisiin maadoituselektrodin hyvyyteen (tai oikeammin sen huonouteen), kriittisempää on katsoa, että potentiaalitasaus on mahdollisimman hyvä.


Ai niin, se galvaaninen erotin, joka on käytössäni: se on suunnilleen tällainen:
http://www.kauppasatama.fi/info.asp?tuote=F3111245 ja tilautin sen paikallisesta sähköasennusmyymälästä, jossa koko termiä ei edes tunnettu. Ammattitaitoa siis piisaa




Kuvasta päätellen tuo voisi olla kahden kondensaattorin viritelmä, josta tässä yhteydessä ei ole mitään apua.

Pikemminkin kaksi symmetrointimuuntajaa selät vastakkain voisi tulla kyseeseen, tyyliin http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=85_2689&products_id=16841 tai http://www.vekoy.com/product_info.php?cPath=85_2689&products_id=18294 voisi tulla kyseeseen. En ole 100 % varma noiden galvaanisesta erotuksesta, mutta varminta on yleismittarilla mitata IEC rungosta 300 ohmin nastaan, onko välillä johtavuutta vai ei. Tuo jälkimmäinen on siitä mielenkiintoinen, että jos yhdistää vain kahden muuntimen 300 ohmin UHF lapamadot toisiinsa, saadaan samalla suodatettua matalataajuisia (alle 1 MHz) komponentteja entistä tehokkaammin pois.

Nykyisin teollisessa tietoliikenteessä (sarjalinja ja ethernet) pyritään käyttämään mahdollisimman paljon galvaanista erotusta ja/tai optista kuitua, koska ei voida olla varmoja kunkin tehtaan ja/tai maan maadoituskäytännöissä ja kuitenkin järjestelmien on toimittava 24/7 myös tropiikeissa, jossa on päivittäin kovia ukkoskuuroja.

EDIT: Toivottavasti toimivampi URL

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat