Seuraa 
Viestejä45973

Kaikki taivaan kappaleet muodostavat ympärilleen jonkin sortin "montun". Maa kiertää auringosta johtuvaa monttua. Jos jonkin kappaleen massa olisi tarpeeksi suuri, niin se ei taivuttaisi avaruutta, se tekisi siihen reijän.

Esimerkiksi jonkin ison galaksin ympärillä avaruus olisi "ehjää" mutta istse galaksi olisi reijässä. Galaksin vetovoima ei vaikuttaisi muhin galakseihin, vaan kaikki lipuisivat avaruudessa kuin laivat meressä.

Sivut

Kommentit (42)

XLR
Kaikki taivaan kappaleet muodostavat ympärilleen jonkin sortin "montun". Maa kiertää auringosta johtuvaa monttua. Jos jonkin kappaleen massa olisi tarpeeksi suuri, niin se ei taivuttaisi avaruutta, se tekisi siihen reijän.

Esimerkiksi jonkin ison galaksin ympärillä avaruus olisi "ehjää" mutta istse galaksi olisi reijässä. Galaksin vetovoima ei vaikuttaisi muhin galakseihin, vaan kaikki lipuisivat avaruudessa kuin laivat meressä.




Kuvailet yleistä suhteellisuusteoriaa ilmeisesti? Oliko tässä jotain uutta ideaa vai noin yleisesti vaan funtsailet?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jogger
Seuraa 
Viestejä2936
XLR
Galaksin vetovoima ei vaikuttaisi muhin galakseihin, vaan kaikki lipuisivat avaruudessa kuin laivat meressä.

Eiköhän noista törmänneistä galakseista ole jo vino pino kuvia...?

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

Haamu
Seuraa 
Viestejä713
hamppi
Kuinka on mahdollista, galaksien törmätä?
Eikö tän avaruuden ole "määrä" laajeta joka suuntaan?

Kaikki vaan erkanee toisistaan.

Ei ihan näin. Koetetaanpas kuvata asiaa yksinkertaistettuna.

Galaksit samoin kuin kaikki muukin liikkuu jokainen tahollaan eri suuntiin noudattaen painovoiman lakeja. Jos tarkastelemme vain meitä lähellä olevia galakseja, niin emme havaitse laajenemista, vaan kaikki näyttää liikkuvan satunnaisiin suuntiin painovoiman ohjatessa liikkeitä. Kun katsomme paljon kauemmas avaruuteen, kaukaisiin galakseihin, huomaamme niiden etääntyvän meistä. Mitä kauemmas katsomme sitä nopeammin kaikki loittonee. Kuitenkin tuolla kaukana kaikki liikkuu paikallisesti, ihan yhtä joka suuntaan kuin täälläkin. Avaruus välissämme vain kasvaa.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12919
Haamu
Avaruus välissämme vain kasvaa.

Tietysti se "kasvaa", koska kaukaiset kohteet loittonee sitä nopeammin mitä kauempana ovat, aivan kuten "alkupaukku" antaa olettaa. Se "singula" mistä läksimme, tai paremminkin pääsimme liikkeelle laajenee edelleen, väliin jää tilaa, avaruutta. Avaruus ei kasva, vain etäisyys kasvaa..

Minun mielestä noin.

hamppi
Seuraa 
Viestejä148
Goswell
Avaruus ei kasva, vain etäisyys kasvaa..



Voisko tän sitten ymmärtää. Avaruus, tähtien ja galaksien välinen avaruus,
kasvaa kuin pullataikina?

Vaikka itse tähdet ei varsinaisesti etene toisistaan kauemmaksi, avaruus niiden välissä silti kasvaa ja etäisyydet muuttuu entistä suurimmiksi?
Esim. kaksi tähteä kulkee täysin samaan suuntaan ja samaa vauhtia. Etäisyys silti kasvaa. Avaruuden laajetessa.

Silti siä kaaoksessa jotkut galaksit siitä huolimatta lähestyy toisiaan ja enemmin tai myöhemmin törmää?

Mielestäni tässä on jokin ristiriita.
Näiden galaksienhan on tarvinnut lähestyä toisiaan ihan kaiken. Vai voiko niiden suunta muuttua?
Jos nää kaikki galaksit on lähtenyt samasta paikastsa, alkuräjähdyksestä.

hamppi
Goswell
Avaruus ei kasva, vain etäisyys kasvaa..



Voisko tän sitten ymmärtää. Avaruus, tähtien ja galaksien välinen avaruus,
kasvaa kuin pullataikina?

Vaikka itse tähdet ei varsinaisesti etene toisistaan kauemmaksi, avaruus niiden välissä silti kasvaa ja etäisyydet muuttuu entistä suurimmiksi?
Esim. kaksi tähteä kulkee täysin samaan suuntaan ja samaa vauhtia. Etäisyys silti kasvaa. Avaruuden laajetessa.

Silti siä kaaoksessa jotkut galaksit siitä huolimatta lähestyy toisiaan ja enemmin tai myöhemmin törmää?

Mielestäni tässä on jokin ristiriita.
Näiden galaksienhan on tarvinnut lähestyä toisiaan ihan kaiken. Vai voiko niiden suunta muuttua?
Jos nää kaikki galaksit on lähtenyt samasta paikastsa, alkuräjähdyksestä.




Pullataikina laajeneeulos päin jo olemassa olevaan avaruuteen, aivan kuten näkyvä maailmankaikkeuskin ja kaikki siinä konkreettisesti olemassa olevat tihentymät.

Mm. fotoneista ja neutrinoista koostuva laajeneva energiakenttä laajenee tähtien, galaksien ja galaksien muodostamien superjoukkojen välisellä alueella, niin että fotonit ja neutriinot itse ovat laajenevia tihentymiä joista työntyy ulos vielä pienempiä laajenevia tihentymiä joita törmää ympärillä liikkuviin laajeneviin fotoneihin ja neutriinoihin, niin että fotoneissa ja neutriinoissa oleva asia vaihtuu ajan kanssa kokonaan.

Kaikki tämä tapahtuu ikuisessa ja äärettömässä avarudessa joka on ei yhtään ja ei nän ollen laajene tai kaareudu millään tavalla, koska ei omaa kykyä muuttua millään tavalla!

Avaruus on vain paikka joka on ei yhtään mitään, niin että avaruudessa on konkreettista asiaa joka liikkuu erillisinä tihentyminä paikasta toisiin, siirtäen lopulta aina liikkeen johonkin tiheään kohteeseen, niin ettei liike lopu koskaan!

.

Tiheä asia = työtä = liikettä = työntävää voimaa = kyky kohdistaa ulkoinen paine johonkin kohteeseen = tiheämmäksi puristuvaa asiaa = työtä = liikettä joka ei lopu koskaan!

.

Max Kalba
Seuraa 
Viestejä995
s@s

Karkeasti siis positiivinen voima voisi vetää kappaleita puoleensa, kun vastaavasti negatiivinen voima pitäisi niiden välillä tietyt etäisyydet, jolloin aurinkokunnat niputtuvat galaksin painovoimakenttään kuin ilmapallot, jota osaltaan saattaisi tukea galaksin mittakaavassa esimerkiksi Heliosfäärit.




Ilman matematiikkaa tuo ei oikein aukea.
Voisit kehitellä teoriasi mukaisia yhtälöitä ja johtaa ennusteita miten kappaleiden pitäisi käyttäytyä.

jogger
Seuraa 
Viestejä2936
s@s
Asiaa siis voisi testata lähettämällä valtava vetypallo kohti aurinkoa, ja katsoa pääsisikö se perille saakka. Raskaista metalleista valmistettu alushan törmäisi aurinkoon valtavalla nopeudella. Se mikä tuon negatiivisen voiman aiheuttaa, voin siis vain arvailla, voi olla että esim aurinkotuulet, kuumuus, tms, tai sitten tämän karkean esimerkin isotoopit. Siitä olen kuitenkin varma, että negatiivinen vaikutus on olemassa.

Eikös se aurinko koostu juuri siitä vedystä, joten miksi se vety ei voisi päästä perille asti?

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

Max Kalba
Seuraa 
Viestejä995
jogger
s@s
Asiaa siis voisi testata lähettämällä valtava vetypallo kohti aurinkoa, ja katsoa pääsisikö se perille saakka. Raskaista metalleista valmistettu alushan törmäisi aurinkoon valtavalla nopeudella. Se mikä tuon negatiivisen voiman aiheuttaa, voin siis vain arvailla, voi olla että esim aurinkotuulet, kuumuus, tms, tai sitten tämän karkean esimerkin isotoopit. Siitä olen kuitenkin varma, että negatiivinen vaikutus on olemassa.

Eikös se aurinko koostu juuri siitä vedystä, joten miksi se vety ei voisi päästä perille asti?



Aurinkotuuli puhaltaa vetypallon äkkiä ulos aurinkokunnasta.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16949

Julkaisin selityksen gravitaation mekanismiksi:
kemia-fysiikka-ja-matematiikka-f3/gravitaation-integrointi-t57618.html

Kyseessä on siis silkka liikegeometria. Tuon periaatteen mukaan integroiden näen, että tutkimuksiin saadaan uutta potkua. Saa hyödyntää kellä vain on simulaatioon käytössä resursseja ja aikaa...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

On totta että jokainen planeetta "hakeutuu" ulkoisen paineen työntämänä työntymään pois päin Auringosta tietylle etäisyydelle sen mukaan miten tiheästä aineesta se koostuu?

Oleellisin asia joka asiaan vaikuttavat ovat Auringosta ulos työntyvät tihentymät jotka läpäisevät planeetat. Lähinnä neutriinot ja ne tihentymät joita neutriinoista työntyy ulos?

Mitä raskaamman aineen atomeista planeetta koostuu, sitä vähemmän neutriinot vuorovaikuttavat kyseisen aineen atomien ytimien kanssa?

Raskaan aineen atomien ytimissä aine on tiheämmin ja tuo alue ehkä vuorovaikuttaa neutriinojen kanssa voimakkaammin, mutta ovatko raskaan aineen atomien ytimet kauempana toisistansa, jolloin ytimien välisellä alueella on isosti tilaa liikkua ja näin Auringosta peräisin olevia neutriinoja liikkuu paljon esim. Merkuriuksen läpi, ilman että niistä välittyy niin paljon työntävää voimaa pois päin Auringosta?

Vielä oleellisempaa että se että entropia vaikuttaa tietysti myös neutriinoihin eli neutriinoiden tiheys pienenee matkan aikana? Neutriinoiden sisäinen liike / paine saa myös neutriinot laajenemaan ja mitä kauemmaksi ne Auringosta työntyvät, sitä enemmän ne vuorovaikuttavat ympäristönsä kanssa?

Kaasuplaneettojen luona ne siirtävät sisäistä liikettänsä paljon enemmän kaasuplaneettojen atomien ytimiin ja näin kaasuplaneettoihin kohdistuu kovempi työntävä voima pois päin Auringosta?

Jos olettaa että aineessa olevien tihentymien sisäinen paine / liike on sama kuin mikä niihin kohdistuva ulkoinen paine / liike on, niin silloin aine ei laajene, eikä supistu?

Miksi Aurinkokuntaan kohdistuisi isompi ulkoinen paine / liike sen ulko-osiin eli kaasuplaneettoihin kuin kiviplaneettoihin?

Entäpä jos koko näkyvään maailmankaikkeuteen kohdistuu pienempi ulkoinen paine / liike kuin mikä näkyvän maailmankaikkeuden oma sisäinen paine / liike on?

Silloinhan näkyvän maailmankaikkeuden tihentymissä oleva sisäinen liike / paine saisi aineen ja valon laajenemaan, samalla kun laajenevat tihentymät kierrättävät koko ajan itsessään olevaa asiaa, jolloin laajeneviin tihentymiin kyllä kohdistuisi jonkun tasoinen ulkoinen paine, mutta pienempi kuin tihentymien oma sisäinen paine / liike on?

Näin laajenevat planeetat työntyisivät pois päin laajenevasta Auringosta kaarevalla radalla samassa suhteessa kuin kaikki laajenee?

Eron voisi ehkä huomata tarpeeksi vanhasta valosta ja senkin ehkä.vain siksi että se on liikkunut matkansa loppuosan uudemman valon seurassa ja vuorovaikutus uudemman valon kanssa, on saanut vanhan valon ns. Yleisesti punasiirtymään?

Oletan siis että fotoneillakin on oma sisäinen liike / paine.

Fotonit voisivat siis vuorovaikuttaa toistensa kanssa ja kontrolloida toinen toistensa liikettä, jolloin samaan suuntaan liikkuvat fotonit liikkuisivat aina samalla vauhdilla?

Jos vastaan työntyvä laajeneva valo kihdyttäisi valon laajenemista, tuo fotoneiden laajenemisen kiihtyminen, kiihdyttäisi niiden keskinäistä vuorovaikutusta ja se saisi valon vauhdin kiihtymään samassa suhteessa kuin valo ja aine laajenee?

Seppo_Pietikainen
Seuraa 
Viestejä7615

Savorinen is back! Run like hell!

--
Seppo P.
Kreationismi perustuu tietämättömyyteen, se sikiää tietämättömyydestä ja siitä sikiää tietämättömyyttä. Tietämättömyyden levittäminen on kreationismin elinehto ja tietämättömyydessä rypeminen on kreationistin luonnollinen elämisenmuoto

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat