Seuraa 
Viestejä45973

Tiedättekö, minkälaista on tehdä väitöskirjaa luonnontieteellisellä alalla? Minäpä kerron. Se on sellaista, että tehdään eläimellinen määrä matriisilaskuja ja/tai tietokonekoodia - ja tämän takia väikkärin tekeminen venyy 5-6 vuoteen. Erityisesti tätä prosessia on mahdotonta nopeuttaa itse omilla päätöksillä, koska jos menee omin päin eteen päin Herran*) poissa ollessa, Herra vaatii tekemään kaiken uusiksi omilla merkinnöillään/menetelmillään, ja aikaisempi työ menee hukkaan.

Korostan vielä työmäärän eläimellisyyttä. Esimerkiksi politologi tarvitsee yhtä tieteellistä artikkelia varten noin suunnilleen 18 havaintoa, joille lasketaan korrelaatiokerroin. (Minä pystyn tekemään tämän 1,8 sekunnissa. Korrelaatiokertoimen tilastollisen merkitsevyyden testaamiseen menee ehkä 18 sekuntia.) Politologin ei siis tarvitse esim. estimoida 18 positiividefiniittiä matriisia. Toisilla aloilla on tietysti teoreettinen perusta, joka tutkijan on hallittava - sitähän luonnontieteissä ei ole .

Joten nuoret: Fiksuja koulutusvalintoja ovat
[size=150:21i6xvk3]LÄÄKIS, OIKIS JA KAUPPIS[/size:21i6xvk3]
täysin riippumatta siitä mitä OPO sanoo. Jos näette TV:ssä näitä dokumentteja, joissa Dawkins tai joku muu vanha kauraparta kertoo, että yhteiskunta tarvitsee luonnontieteilijöitä, älkää uskoko. Jos yhteiskunta tosiaan tarvitsisi luonnontieteilijöitä, se osoittaisi jonkinlaista arvostusta meitä kohtaan. Esimerkiksi maksamalla enemmän, kuin kouluttamattoman rakennustyömiehen palkan.

Nyt teitä on ainakin varoitettu.

[size=85:21i6xvk3]*) Herra tässä yhteydessä ei viittaa Raamatun Jumalaan, vaan tietenkin väitöskirjaohjaajaan, joka on tyypillisesti Professori, Akatemiatutkija, Dosetti tmv.[/size:21i6xvk3]

Sivut

Kommentit (36)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31320
Student
Tiedättekö, minkälaista on tehdä väitöskirjaa luonnontieteellisellä alalla?



Juu.

Joten nuoret: Fiksuja koulutusvalintoja ovat
[size=150:b114jutc]LÄÄKIS, OIKIS JA KAUPPIS[/size:b114jutc]
täysin riippumatta siitä mitä OPO sanoo.



Noihin kouluihin eivät vain kaikki pääse. Tai no kauppikseen kyllä, mutta ilman myyjän lahjoja niillä papereilla ei tee mitään - ei saa myytyä edes itseään töihin. Sikäli kun kaupallisella alalla tarvitaan sosiaalisesti keskinkertaisia nörttejä laskentahommiin, ne palkkaavat matemaatikoita tai fyysikoita, joilla on palkkatoiveet pohjamudissa ja jotka osaavat oikeasti laskea. Sitä kun ei kauppiksessa opeteta.

Esimerkiksi maksamalla enemmän, kuin kouluttamattoman rakennustyömiehen palkan.

Nyt teitä on ainakin varoitettu.




Oletkohan ymmärtänyt jotain oleellista väärin. Kyllä ainakin minulle oli täysin selvää ennen kuin aloin väikkäriä vääntämään, että rahan, maineen, kunnian, naisten tai vallan saamiseksi se on hukkaan heitettyä aikaa. Verrattavissa ehkä linnassa lusimiseen. Jos mainitut asiat viehättävät enemmän, niin aivan varmasti nuo mainitsemasi alat ovat täysin ylivoimaisia luonnontieteisiin verrattuna. Ja jos eivät rahkeet riitä niitä opiskelemaan pääsemiseksi, niin sitten lusii TKK:n ja menee teollisuuteen tuotekehitysuralle, mieluiten johtajajksi tai myyjäksi, jos omaa vähänkin sen suuntaisia lahjoja.

Luonnontieteet ovat nörttejä varten. Tiedät kai sellaisia hulluja, jotka vain haluavat tietää miten maailma toimii ja uhraavat vaikka vauraan elämän tietoa saadakseen.

Herra tässä yhteydessä ei viittaa Raamatun Jumalaan, vaan tietenkin väitöskirjaohjaajaan, joka on tyypillisesti Professori, Akatemiatutkija, Dosetti tmv.[/size]



Kyllä minulla ainakin oli mukava ohjaaja. Tuskin muuten olisin moiseen hommaan ryhtynytkään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Tai no kauppikseen kyllä, mutta ilman myyjän lahjoja niillä papereilla ei tee mitään - ei saa myytyä edes itseään töihin. Sikäli kun kaupallisella alalla tarvitaan sosiaalisesti keskinkertaisia nörttejä laskentahommiin, ne palkkaavat matemaatikoita tai fyysikoita, joilla on palkkatoiveet pohjamudissa ja jotka osaavat oikeasti laskea. Sitä kun ei kauppiksessa opeteta.



Huomaa, että sinulla ei ole kauppakorkeakoulu(je)n (tai mitä yliopistoja ne nykyään ovatkaan) opetustarjonnasta mitään käsitystä.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31320
Carloz
Huomaa, että sinulla ei ole kauppakorkeakoulu(je)n (tai mitä yliopistoja ne nykyään ovatkaan) opetustarjonnasta mitään käsitystä.



En ole henkilökohtaisesti suorittanut ainoatakaan kurssia kauppakorkeassa, mutta opiskelukaverit ovat, koska niillä sai helppoja opintoviikkoja. Niille naureskeltiin laajasti, sen kun opetteli jotain joutavaa länkytystä ja muutaman yksinkertaisen hatusta vedetyn kaavan ulkoa ja sai nopat puolella siitä työstä kuin omilla kursseilla. Ja ne näyttivät vielä hyvältä työnantajien silmissä, ellei aivan nörttiuralle aikonut.

Ja mikä pahinta, koko koulun epävirallinen linja tuntui olevan, että älkää kyselkö, älkää yrittäkö ymmärtää vaan opetelkaa oppimateriaali ja soveltakaa sitä. Opettajat eivät tienneet tai halunneet opettaa. Kaikessa paistoi vain se, että tavoitellaan hyötysuorituksia minimipanoksella eikä syvällistä ymmärtämistä. Voi tietysti olla, että se perustuu osin siihen, että kauppatiede on luonteeltaan humanistisempaa ja sen totuudet ovat vain tilastollisia ja kokemusperäisiä asioita eivätkä johdettavissa mistään eksaktista teoriasta, mutta kyllä kai sekin on tiedossa ja pitäisi olla opetuksessa perusteltavissa.

Useampikin opiskelukaveri lähti talousalalle ilman mitään kursseja alalta. Niille vain sanottiin, että riittää kun osaa matematiikkaa ja ohjelmointia, ja TKK:n ja yliopiston oppeja tosiaan arvostettiin niissä hommissa enemmän.

Neutroni
Carloz
Huomaa, että sinulla ei ole kauppakorkeakoulu(je)n (tai mitä yliopistoja ne nykyään ovatkaan) opetustarjonnasta mitään käsitystä.



En ole henkilökohtaisesti suorittanut ainoatakaan kurssia kauppakorkeassa, mutta opiskelukaverit ovat, koska niillä sai helppoja opintoviikkoja. Niille naureskeltiin laajasti, sen kun opetteli jotain joutavaa länkytystä ja muutaman yksinkertaisen hatusta vedetyn kaavan ulkoa ja sai nopat puolella siitä työstä kuin omilla kursseilla. Ja ne näyttivät vielä hyvältä työnantajien silmissä, ellei aivan nörttiuralle aikonut.



Kuten jokaisessa yliopistossa, myös kauppakorkeakouluissa ja kauppatieteellisissä tiedekunnissa voi päästä helpolla niin halutessaan. Mutta niissä voi oikeasti opiskella myös todella vaativia kursseja. Monet tietysti menevät sieltä, missä aita on matalin.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31320
Carloz
Kuten jokaisessa yliopistossa, myös kauppakorkeakouluissa ja kauppatieteellisissä tiedekunnissa voi päästä helpolla niin halutessaan. Mutta niissä voi oikeasti opiskella myös todella vaativia kursseja. Monet tietysti menevät sieltä, missä aita on matalin.



Ainakin joillain aloilla ero oli siinä, että kauppakorkeakoulun opiskelukultturi rohkaisi menemään siitä matalan aidan yli. Sitä pidettiin fiksuimpana ratkaisuna opettajia myöten. Ilmeisesti sinne sitten hakeutuu sellainen aines, jota kiinnostaa ennen kaikkea se, mitä hyötyä (ja mielellään nopeaa) jonkin asian osaamisesta on. Toki sitä porukkaa on TKK:llakin enemmistö, mutta joukossa on paljon myös sellaisia, jotka haluavat osata osaamisen tähden ja sellainen aines valikoituu luonnollisesti opettamaan (kaikilla tasoilla proffasta assariin). Pakkohan sielläkin on päästää massat läpi helpolla, että saadaan rahat valtiolta, mutta jos joku osoittaa halua ymmärtää syvällisemmin, sitä kannustetaan ja kunnioitetaan ja matalimman aidan ylittämistä pidetään jonkinlaisena luuserin tai ahneen pyrkyrin ratkaisuna.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Carloz
Neutroni
Carloz
Huomaa, että sinulla ei ole kauppakorkeakoulu(je)n (tai mitä yliopistoja ne nykyään ovatkaan) opetustarjonnasta mitään käsitystä.



En ole henkilökohtaisesti suorittanut ainoatakaan kurssia kauppakorkeassa, mutta opiskelukaverit ovat, koska niillä sai helppoja opintoviikkoja. Niille naureskeltiin laajasti, sen kun opetteli jotain joutavaa länkytystä ja muutaman yksinkertaisen hatusta vedetyn kaavan ulkoa ja sai nopat puolella siitä työstä kuin omilla kursseilla. Ja ne näyttivät vielä hyvältä työnantajien silmissä, ellei aivan nörttiuralle aikonut.



Kuten jokaisessa yliopistossa, myös kauppakorkeakouluissa ja kauppatieteellisissä tiedekunnissa voi päästä helpolla niin halutessaan. Mutta niissä voi oikeasti opiskella myös todella vaativia kursseja. Monet tietysti menevät sieltä, missä aita on matalin.



Edellä oli puhe nimenomaan laskemisesta. Sitä ei taatusti kauppiksessa yhdelläkään kurssilla viedä sille vaativuustasolle jota se on matematiikan tai fysiikan pakollisilla alkeiskursseilla tai monien teknisten ja luonnontieteellisten alojen vaativammilla ammattiainekursseilla. Vaativuus tarkoittanee nyt vähän eri asiaa. Se voi tarkoittaa esimerkiksi työläyttä, eli siis pitkäveteisiä ja toistoa vaativia rutiineja, tai se voi tarkoittaa runsaasti ulkoaopettelua.

Mutta tietysti asiasta kertoo hyvin paljon se, kun verrataan kauppiksen ja muiden alojen keskimääräisiä valmistumisaikoja. Mistä tahansa aiheesta ja alasta voi halutessaan yleensä tehdä ainakin itselleen todella haastavan, jos sisua tai masokismia löytyy. Oleellisempaa on kuitenkin tarkastella kahta asiaa: minimivaatimustasoa sekä käytännön toteutunutta tasoa, jotka useimmiten ovat yllättävän lähellä toisiaan. Kauniista puheista huolimatta varsin harvassa on kaikenlaisten ulkopuolisten paineiden varassa keikkuva opiskelija joka ehdoin tahdoin pitkittää ja/tai hankaloittaa omia opintojaan. Lähinnä se on nörttien piirre, joita työelämään siirtymisen yms. sijaan kiinnostaa todellakin itse aihe tieteellisellä tasolla yli kaiken ja jotka tavoittelevat ensisijaisesti jatko-opintopaikaka ja tutkijanuraa.

Omassa yliopistossani oli tekninen ja kauppatieteellinen tiedekunta ja kyllähän sen eron huomasi. Teekkareilla opiskelu oli kuin elämäntapa siinä missä kylterit käväisivät vain kävelemässä koulun läpi, kompastuen matkalla oppikirjoihin ja saaden paprut kouraan. Siis kylterit tulivat ja menivät ihan silminnähden hirmuista vauhtia. Vasta fuksit olivat pian jo valmistuneita ekonomeja kun teekkarivuosikurssit vaan tahkosivat niitä pakollisia peruskurssejaan ties monettako kertaa. Koska sijaitsimme saman katon alla, oli myös tavanomaista käydä kursseja ristiin ja erilaisia kauppatieteen sivuainekokonaisuuksia monikin suoritti teknisellä puolella, päinvastaista tosin tapahtui varsin harvoin tietääkseni. Kommentit ja kokemukset olivat hyvin samanlaisia kuin Neutronin kuvauskessa. normaali kylteri opiskeli jotain 3-4 vuotta ja saalisti siis luokkaa 25-30 opintoviikkoa per lukukausi siinä missä teekkarille yleensä 15 oli jo erittäin hyvä keskimääräinen tulos, vaatien täyden kalenteriviikon työmäärää. Stereotyyppinen perusero oli siinä, että kylterit lukivat kirjoja ja tenttivät siis niiden ulkoaopeteltuja tärppejä siinä missä teekkarit joutuivat opettelemaan oikeat tavat laskea ne tärppitehtävänsä. Valitettavasti laskutaitoa harva kykenee hankkimaan muulla kuin vankkojen pakaralihasten tuella. Toki oli paljon opiskelumuotoja joissa ääripäät lähenivät toisiaan neutraalille keskisektorille, eli siis joissa luennoilla ja esimerkiksi esseetehtävillä oli painoa. Sellainen kurssijärjestely tarkoitti kylterille normaalia työläämpää ja teekkarille normaalia helpompaa kurssia. Mutta noin peruserona homma meni niin, että kylterillä kului kurssin suorittamiseen kirjan lukemiseen ja kertaamiseen kuluva aika plus tenttitapahtuman aika. Teekkarilla nuo molemmat tietysti olivat aina kunkin kurssin perustana, mutta päälle tuli vielä 2-4 tuntia viikoittaisia laskuharjoituksia, niihin valmistautuminen ennalta kotona toisen mokoman tuntimäärän verran aj useimmiten myös harjoitustyö joka sisälsi jonkin konkreettisen käytännön osuuden, eli ohjelmointia, raportointia, suunnittelutyökalujen ammattimaista käyttöä, laboratoriotöitä kokeellisine ja/tai valmistustöineen jne. Tietenkin osana palettia olivat sitten varsin vahva matematiikan ja fysiikan peruskurssitus.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239
Neutroni
Carloz
Kuten jokaisessa yliopistossa, myös kauppakorkeakouluissa ja kauppatieteellisissä tiedekunnissa voi päästä helpolla niin halutessaan. Mutta niissä voi oikeasti opiskella myös todella vaativia kursseja. Monet tietysti menevät sieltä, missä aita on matalin.



Ainakin joillain aloilla ero oli siinä, että kauppakorkeakoulun opiskelukultturi rohkaisi menemään siitä matalan aidan yli. Sitä pidettiin fiksuimpana ratkaisuna opettajia myöten. Ilmeisesti sinne sitten hakeutuu sellainen aines, jota kiinnostaa ennen kaikkea se, mitä hyötyä (ja mielellään nopeaa) jonkin asian osaamisesta on. Toki sitä porukkaa on TKK:llakin enemmistö, mutta joukossa on paljon myös sellaisia, jotka haluavat osata osaamisen tähden ja sellainen aines valikoituu luonnollisesti opettamaan (kaikilla tasoilla proffasta assariin). Pakkohan sielläkin on päästää massat läpi helpolla, että saadaan rahat valtiolta, mutta jos joku osoittaa halua ymmärtää syvällisemmin, sitä kannustetaan ja kunnioitetaan ja matalimman aidan ylittämistä pidetään jonkinlaisena luuserin tai ahneen pyrkyrin ratkaisuna.



Erään villin huhun mukaan jossain suomalaisessa toisen asteen kauppiksessa oppilaat olisivat yllättäneet opettajan pohtimalla jotain sellaista, että jos se oma pankki on jossain Tampereella niin mistä pankkiautomaatti turussa tietää antaa rahaa oikealta tililta. Voi tietysti olla puhdas legenda, mutta ei noiden juttujenne perusteella kuitenkaan mahdotonta.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Student, harmi että olet joutunut tuohon tilanteeseen. Olet jo niin pitkällä että lopettaa ei kehtaa. Lueppa tuolta lisää demotivaatiota:

http://www.economist.com/node/17723223

Akateemisten työttömyys on Suomessakin kasvava ongelma. Kun saat ne tohtorin paperit niin jos haluat jatkaa tutkimusta niin se on yleensä tervemenoa ulkomaille yrittämään ja mitä pidemmäs etenet, sitä epävarmemmaksi ura käy. Virkamieheksi voit päästä valtiolle tai kunnalle...

On annettu harhakäsitystä että tohtorit ovat tulevaisuuden työelämän osaajia, vaikea uskoa. Itse jätin leikin kesken jo ennen gradua, koska sain mukavan kesätyön ja sinne jäin! Tunnustan että olin onnekas, valokaapeleiden kanssa nykyään touhuan. Kyseessä ei ollut mikään oppisopimus, mutta eka kesänä tehtiin selväksi että voin jäädä töihin, opin asiat töitä tekemällä, gradusta ja väikkäristä ei mitään lisäarvoa makseta. 8 vuoden aikana olen oppinut hirmuisesti erilaisia taitoja mitä ei oppikirjoista löydy.

Muistelen vielä 90 lukua kun opiskelin, silloinhan nokia rekrytoi ekan ja tokan vuoden opiskelijoita, tänäpäivänä he ovat kovia osaajia ja taitoa löytyy mitä yliopistossa ei todellakaan opeteta.

Kyllä minuakin kiinostaa fysiikan fundamentaali tutkimus, mutta pakko se on itsensä elättää ja laskut maksaa...

Hyvää keskustelua, ja hyvä että herättää huomiota. Tietenkään sanomani asiat eivät ole absoluuttisia totuuksia, vaan sinne päin. Jokaisen täytyy verrata niitä omiin kokemuksiinsa ja "preferensseihinsä".

Pari sanaa: tietoisesti jätin TKK:n pois noista, juuri siksi, että kauppiksesta saa imho samat taidot ja meriitit ½ työmäärällä.

Tottakai tieto tiedon takia on tavoiteltava päämäärä. Ongelma vain on, että käytännön luonnontieteellisessä työssä harvoin pääsee katselemaan mitään kovin kummoisia totuuksia. Käytännssä pelataan sillä, miten saa koodin toimimaan. Miksi 1+1 ei olekaan 2 vaan 2.00013e00, ja sitä rataa. Yksittäisistä numeroista ja koodinpätkistä. Luulisin, että tilintarkastajan tai kirjanpitäjän työ on lähinnä vastaavaa?

Mitä minuun tulee, olen tosiaankin jo niin pätkällä, että en enää kehtaa lopettaa. Vuoden päästä minun pitäisi päästä jo johonkin lämpimään. Eikä asiaa paljon haittaa huonot palkat, pätkätyöt jne., koska olen jo päättänyt luopua ns. keskiuokkaisesta elämästä, eli perheen perustamisesta ja talon rakentamisesta.

Student

Mitä minuun tulee, olen tosiaankin jo niin pätkällä, että en enää kehtaa lopettaa. Vuoden päästä minun pitäisi päästä jo johonkin lämpimään. Eikä asiaa paljon haittaa huonot palkat, pätkätyöt jne., koska olen jo päättänyt luopua ns. keskiuokkaisesta elämästä, eli perheen perustamisesta ja talon rakentamisesta.



Toivotan vilpittömästi onnea pätkäputken kasaamisessa! Sinulla on varmasta paljon enemmän alan tuttuja kuin meikäläisellä ja realistisempi näkemys tilanteeseen. Itse pidän yhteyttä enään yhteen jatko-opiskelijaan ja yhteen tohtoriin. Heidän mukaansa jopa pätkätyöputki on nykyään vaikeasti saavutettava, saatat saada 4kk sopparin ja sen jälkeen ei mitään.... Tai haet 40 post-doc paikkaan, yhteen saat hyväksytyn, olet siellä 2 vuotta ja pöytä siivotaan uudelle yrittäjälle. Tässä vaiheessa haet rahaa säätiöiltä(?), joihin tulvii hakemuksia 10 kertaa enemmän kuin on jaettavaa...

Eipä omakaan elämä kovin keskiluokkaista ole, saatanan kallista asua Helsingissä Vanhalla autolla ajelen, lasken paljonko voin tankata kuukaudessa, sammuttelen valoja ison sähkölaskun pelossa ja lasken paljonko viikossa kehtaan laittaa ruokaan... Olisi perkele pitänyt ostaa asunto 8 vuotta sitten kun kaikki pelottelivat että on iso kupla Nyt on asuntojen hinnat karanneet täysin käsistä...

Mutta olen iloinen vakiduunista, samaten työssä on tutustunut valtavasti yhteistyöfirmojen toimintaan, uskon että tarvittaessa löytyy osaamista siirtyä muihinkin yrityksiin töihin, onneksi.

Student
Mutta jos nyt olisin abiturientti tai vaikkapa 20-vuotias, varmaan valitsisin toisin.



Word, kuten otsikkosi sanoi, varoituksen sana nuorille. Tosin kaikuu kuuroille korville, siellä on abeissa suuria matemaatikkoja, fyysikkoja, kemistejä, tietokoneneroa. Pettymys on kova kun luulee olevansa suuri matemaatikko ja kuulee että 2/3 osaa päättyykin opettajiksi... Tosin itse voisin tykätä opettamisesta, mutta tuskin noilla matematiikan alottajilla oli opettaminen mielessä kun leikkiin ryhtyivät.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31320
Student
Mutta jos nyt olisin abiturientti tai vaikkapa 20-vuotias, varmaan valitsisin toisin.



Mitä sitten tekisit? Oletetaan nyt, että sinulla olisi oma kiinnostus- ja lahjakkuusprofiilisi. Olisitko päässyt lääkikseen tai oikeustieteelliseen? Olisitko pystynyt motivoimaan itsesi opiskelemaan niitä eritäin rankkoja ja tylsiä aloja motivaattorina vain raha? Olisiko sosiaalinen lahjakkuutesi riittänyt vaikkapa asianajajan uralle vai olisitko sittenkin jumiutunut johonkin käräjäoikeuden pikkuvirkaan? Jos olisi, niin eiköhän tuo riittäisi ihmisten vakuuttamiseen omasta asiastasi teollisuuden johto- ja myyntitehtävissäkin, joissa tienaa kanssa ihan mukavasti.

Vai olisitko lähtenyt maisteritason opintojen jälkeen työelämään? Se kai onnistuu vieläkin. Kyllä jatko-opinnoista lähtee jonkun verran porukkaa aidan vihreämmälle puolelle.

Tuskin itse valitsisin paljoakaan toisin. Minulla ei kuitenkaan ole niitä lahjoja ja sellaista riskinottokykyä, joita vaaditaan menestymiseen ja nyt tietäisin sen vielä paljon paremmin kuin nuorena. Kun tulee paremmin toimeen koneiden kanssa kuin ihmisten, niin eipä sitä oikein ole kuin nörttiura valittavana.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat