Seuraa 
Viestejä1628

EROEI-luku kuvaa sitä, kuinka paljon energiaa saadaan enemmän kuin mitä on käytetty. Jos suhde on 1:1 niin kyseinen tuotantotapa ei kannata, koska silloin sama määrä energiaa käytetään energian tuotantoon kuin mitä siitä saadaan.

Eri EROEI lukuja:

Polttoaineet (suluissa vaihteluvälejä)
Puu 30:1
Hiili 65:1 (50-85)
Öljy 1930-luvulla 100:1
Öljy 1970-luvulla 25:1
Öljy 1990-luvulla 15:1
Maakaasu 15:1 (10-20)
Biopolttonesteet 1:1 (0,5 - 2)

Sähköntuotanto
Vesivoima 12:1 (6-40)
Tuulivoima 18:1 (5-30)
Aurinkosähköpaneeli 8:1 (1-15)
Hiilivoima 8:1 (5-11)
Ydinvoima 7:1 (1-10)

http://fi.wikipedia.org/wiki/EROEI

Vähän on epäselvää minulle, että miten nämä luvut lasketaan? Otetaanko esim. ydinvoiman tuotantolukuun mukaan esim. koulutusta mitä voimalaitoksen työntekijät tarvitsevat jne. Muutenkin ydinvoima ihmetyttää, koska vaihteluvälinä on 1-10. Eli alimmillaan 1:1! Siinähän ei olisi täten mitään järkeä. Onhan tuota Olkiluodonkin voimalaa rakennettu hirveän kauan isolla porukalla ja eikös se ollut 10:n kalleimman rakennelman listallakin. Liekö siinä menee EROEI jopa alle yhden eli siihen olisi käytetty resursseja enemmän kuin se ikinä tulee tuottamaan? Ja joka tapauksessa, eikö olisi voitu suosia kotimaista polttoainetta, puuta? Vai liekö siitäkään ratkaisemaan kasvavaa energian tarvettamme? Ainakin teoriassahan sillä olisi samalla investointimäärällä saatavissa 20 kertainen hyöty jos vertaa ydinvoiman korkeimpaankin lukuun.

Biopolttonesteinnostuksen laantumisenkin ymmärtää tuosta EROEI:sta, siinä ei näytä olevan yhtään mitään järkeä. Eipä ihme että sitä pitäisikin valtion taholta tukea... Ei ekoihmisillä ole helppoa, kun aurinkopaneelienkin alin luku on 1:1. Niin se vain on, hankalaa tulee olemaan jos aiotaan olla jostain ideologisista syistä ilman fossiilisia polttoaineita. No ehkäpä väkisilläkin joudutaan jos se öljy oikeasti loppuu niin on muillakin kuin ekoihmisilä vaikeaa.

Kommentit (11)

Zäp
Seuraa 
Viestejä2315

Täältä:

http://www.world-nuclear.org/info/inf11.html

löytyy uuvuttavan pitkä ja yksityiskohtainen selitys ydinvoiman elinkaarianalyyseistä. Ruotsalaiselle Forsmarkin ydinvoimalalle annetaan 40 vuoden käyttöiän energiankulutuksiksi seuraavaa (luvut petajouleissa):

Mining 5.5
Conversion 4.1
Enrichment 23.1
Fuel fabrication 1.2
Plant operation 1.1
Build & decommission plant 4.1
Waste management 4.3
TOTAL 43.4 PJ

Vastaavana aikana laitos on tuottanut energiaa 3226 PJ, eli ERO(E)I-arvoksi saadaan 74.

Ydinvoimalan toiminnalle on ominaista se, että energiantuotanto riippuu voimakkaasti käyttökertoimesta, eli siitä miten suuren osan teoreettisesta maksimistaan voimala tuottaa energiaa tietyllä ajanjaksolla. Forsmarkin kolmelle reaktorille kumulatiiviset käyttökertoimet ovat siellä 80% tienoilla (suomessa ollaan oltu yli 90% 80-luvulta lähtien).

Koko maailman keskimääräinen tilanne ei kuitenkaan ole näin hyvä, ja esim. USA:ssa käyttökertoimet olivat vielä 80-luvulla lähempänä 50% tasoa. Jos keskiarvoon otetaan kaikki maailman ydinvoimalat mukaan 50-luvulta lähtien, niin keskimääräinen EROEI-arvo jää väistämättä paljon huonommaksi. Toinen asia on sitten se, että maailmalta löytyy paljon ydinvoimaloita joiden rakentaminen on jäänyt 90-luvulla kesken. Jos nämä ainuttakaan kilowattituntia tuottamattomat laitokset lasketaan mukaan, niin tulos saadaan näyttämään vieläkin huonommalta.

Edit:

Toinen merkittävä historiallinen tekijä on väkevöintiteknologian kehittyminen. Nykyisin pääosa uraanista väkevöidään sentrifugimenetelmällä, joka on n. 50 kertaa vanhempaa kaasudiffuusiomenetelmää energiatehokkaampaa.

Beta
Seuraa 
Viestejä40

Stuttgartin yliopisto (IER) on tehnyt tutkimuksen eri sähköenergian tuotantomuodoista. Siinä on vertailtu eri tuotantolaitosten elinkaaren aikana tuottaman energian hintoja keskenään. Tuotantokustannuksiin on laskettu mukaan rakentamiseen liittyvät energia- ja materiaalikustannukset, käyttökustannukset, onnettomuuskustannukset, päästöoikeuksien osto etc.
Tutkimuksen mukaan ydinvoima on edullisin. Jos muita tuotantomuotoja verrataan ydinvoimaan, niin saadaan tuotetun sähkön vertailuhinnoiksi:

Ydinvoima 1
Kivihiili 1,5
Tuulivoima maalla 2,3
Tuulivoima merellä 3,2
Aurinkokennot 6,2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Talvivaaran kaivos tuottaa teoriassa "Suomen verran" uraania sivutuotteena tuotannon päästyä täyteen vauhtiin ja luvituksen valmistuttua.

Tämä nostanee osaltaan hiukan ydinvoiman lukua. Lisäkustannuksiahan ei juurikaan synny uraanin talteenotosta Talvivaaran tapauksessa. Taitaa olla päinvastoin.

Aikamoinen konsensus on sijoittajapuolella siitä, että voimakas kampanjointi ja mustamaalaus yhtiötä vastaan mm. Hyysärissä, Vihreässä langassa, jne. on taustaltaan paljolti uraanin talteenoton vastustamista ideologisista syistä. Syystä että.

Jos/kun saadaan käytännön kokemusta ja tietoa uraanin tuottamisesta Talvivaaran tekniikalla ja homma toimii kuten kaavailtu, se pitkälti romuttaa ydinvoiman vastustajien yhden pääargumentin (minkä pitäisi loogisesti olla hyvä asia, mutta ydinvoimavastaisten idealistien mielestä se on paha asia).

- Ubi bene, ibi patria -

Niin eikös noissa EROEI-laskuissa ole vähän se hankaluus että tuota energy investediä ei ole määritelty kunnolla.

Käytännössä tilanne lienee se, että jokainen laskee siihen mukaan enemmän tai vähemmän mitä haluaa.

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845
eikiinnostayhtaan
Niin eikös noissa EROEI-laskuissa ole vähän se hankaluus että tuota energy investediä ei ole määritelty kunnolla.

Käytännössä tilanne lienee se, että jokainen laskee siihen mukaan enemmän tai vähemmän mitä haluaa.




Tässä piile se syy miksi en omista Neste Oyj.tä.

Kun laskelmia tehdään värillisten lasien kanssa on poliittinen riski liian iso. Toinen taho laskee aivan eri suhteet kuin toinen, eikä edes niin, että vaaka jäisi samalle puolelle vaan se voi päivänä minä hyvänsä keikahtaa laskentatavan muututtua vastakkaiselle puolelle, eli etumerkki vaihtuu.

Kun kaikkien investointien kannattavuus melko pitkältä aikaväliltä ovat kiinni etumerkistä joka taas on hämäräperäisen poliittisen saastunnan vaivaaman laskukaavan & markkinaväen lobbauksen tulos, sanoisin, että "jätä väliin".

Tämä nyt vain oli eräs esimerkki miten voi ihminen mieltää käytännössä nuo ekotossunkuvien matemaattisluonteiset mallit. Semminkin kun tämän esimerkin Yhtiön toiminnan taustalla on tuon kuormitusmallin lisäksi vielä Mannin lätkämailajoukkuekin.

- Ubi bene, ibi patria -

MAK
Seuraa 
Viestejä2692
Beta
Stuttgartin yliopisto (IER) on tehnyt tutkimuksen eri sähköenergian tuotantomuodoista. Siinä on vertailtu eri tuotantolaitosten elinkaaren aikana tuottaman energian hintoja keskenään. Tuotantokustannuksiin on laskettu mukaan rakentamiseen liittyvät energia- ja materiaalikustannukset, käyttökustannukset, onnettomuuskustannukset, päästöoikeuksien osto etc.
Tutkimuksen mukaan ydinvoima on edullisin. Jos muita tuotantomuotoja verrataan ydinvoimaan, niin saadaan tuotetun sähkön vertailuhinnoiksi:

Ydinvoima 1
Kivihiili 1,5
Tuulivoima maalla 2,3
Tuulivoima merellä 3,2
Aurinkokennot 6,2


Nuo tuulivoiman luvut ovat epäilyttävän hyvät. Olikohan tutkimuksessa huomioitu tuulivoiman kustannuksissa kaikkea sitä lauhdevoimaa, joka joudutaan pitämään lämpimänä siltä varalta, että tuuli yhtäkkiä loppuisi?

Aurinkokennojen osalta voisi sanoa, että ainoa oikea luku on ääretön - auringolla kun et tuota yöllä yhtään mitään.

Tuotantotapoja vertailtaessa pitäisi huomioida myös niiden kyky tuottaa sitä sähköä jatkuvasti ilman muita niitä tukevia tuotantotapoja.

MAK
Nuo tuulivoiman luvut ovat epäilyttävän hyvät. Olikohan tutkimuksessa huomioitu tuulivoiman kustannuksissa kaikkea sitä lauhdevoimaa, joka joudutaan pitämään lämpimänä siltä varalta, että tuuli yhtäkkiä loppuisi?



Veikkaisin, että varavoiman ongelma liittyy erityisesti perusvoiman isoihin yksiköihin, eli ydinvoimaloihin. Tuulivoimalla voidaan täyttää vesialtaita tai korvata kaalliimpaa lahdetta ja kaasua. Sillä ei ole tarkoituskaan olla perusvoimaa.

Esimerkiksi OL3 tulee tarvitsemaan noin 1500 megawattia varavoimaa, josta osan on kaavailtu tulevan nopeassa valmiudessa olevasta hiililauhteesta (ns hidas reservi). Sitä ennne se tarvitsee kuitenkin ns nopeaa reserviä, joka täytyy vapauttaa mahdollisimman nopeasti, koska pahimassa tapauksessa voi kaksi yksikköä pysähtyä samanaikaisesti, yhteensä 2500 megawattia suurimmillaan.

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä3379

Heittäisin keskusteluun kaksi teknologiaa
1. Öljyä ilmasta,"New Scientist"-lehdessä oli artikkeli brittifirmasta, joka oli saanut rahoituksen koelaitokseen, joka tuotti 0.5 litraa dieselia päivässä ilman hiilidioksidista, kaupallisen toteutuksen epäiltiin artikkelissakin olevan jonkun vuoden päässä
2. Öljyä oljesta. Nesteellä on n. 8 milj euroa maksanut koelaitos, josta olisi ihan mielenkiinnosta mukava saada laskelmia tästä EROEI:sta

MAK
Seuraa 
Viestejä2692
konsta

Veikkaisin, että varavoiman ongelma liittyy erityisesti perusvoiman isoihin yksiköihin, eli ydinvoimaloihin. Tuulivoimalla voidaan täyttää vesialtaita tai korvata kaalliimpaa lahdetta ja kaasua. Sillä ei ole tarkoituskaan olla perusvoimaa.

Jos näin olisikin, ei tuulivoimasta olisi niin suurta haittaa kun nyt on. Nyt síllä on yritetty korvata perusvoimaa kaikkialla, jossa se on käytössä - ja aivan erityisesti Saksassa ja Tanskassa.

Saksassa lisäksi tukiaispolitiikka on johtanut siihen, ettei pumppulaitosten käyttäminen yöllä halvalla sähköllä ole enää kannattavaa. Koska tuulisähkön hintaa ei makseta sähköpörssissä vaan EEG-maksuna, on sähkö päivällä näennäisesti halpaa - jopa halvempaa kuin yöllä. Siksi sikäläisiä pumppulaitoksia ollaankin ajamassa kannattamattomana alas.

Isot yksiköt toki vaativat vastaavan määrän varavoimaa, mutta toisin kun tuulivoimassa ei varavoiman käyttökuluilla ole varsinaisesti merkitystä. Voidaankin rakentaa runsaasti käyttökuluiltaan kalliita, mutta investoinneiltaan halpoja kaasuturbiinilaitoksia. Lisäksi vesivoimaa voidaan vesitilanteesta huolimatta aina ajaa hätätilanteessa täydelle teholle - optio, joka ei ole käytettävissä tuulivoiman kanssa, koska tuulivoiman päivänkin sisällä suuri tuotantovaihtelu on sen ominaisuus - ei vikatilanne.

konsta

Esimerkiksi OL3 tulee tarvitsemaan noin 1500 megawattia varavoimaa, josta osan on kaavailtu tulevan nopeassa valmiudessa olevasta hiililauhteesta (ns hidas reservi). Sitä ennne se tarvitsee kuitenkin ns nopeaa reserviä, joka täytyy vapauttaa mahdollisimman nopeasti, koska pahimassa tapauksessa voi kaksi yksikköä pysähtyä samanaikaisesti, yhteensä 2500 megawattia suurimmillaan.

Sen todennäköisyys, että kaksi 1500 MW ydinvoimalaa tippuisi yhtä aikaa verkosta, on niin pieni ettei sellaiseen tarvitse edes varautua. Jos näin tapahtuisi, on verkkoyhtiöllä aina valmiina suunnitelmat miten kuormaa tiputetaan hallitusti pois verkosta.

NytRiitti
Seuraa 
Viestejä3379

Metso rakentaa Fortumille Joensuun voimalaitoksen yhteyteen bioöljyä tuottamaan demonstraatiolaitoksen,joka hyödyntää hukkalämpöä?? ja josta lisäksi saadaan kaasua ja koksia voimalaitoksen sähkön- ja kaukolämmöntuotantoon, kuvittelisi aika hyvän hyötysuhteen vai mitä?
Kun bioöljyllä korvataan raskasta polttoöljyä Fortumin muissa voimalaitoksissa niin ainakin laskelmissa rikki- ja CO2-päästöt pienenevät ja ehkä tässä ennakoidaan EU:n tulevia tiukentuvia päästömääräyksiä,jotka ymmärtääkseni tarkoittavat mittavia investointeja.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat