Seuraa 
Viestejä45973

Törmäsin eräässä ristikossa sanapariin ajattelua -> käsite. Vihjeenä oli siis ajattelua ja ratkaisuna käsite.

Kuulin selityksen, että kyseessä on sama asia kuin Savoa -> Iisalmi. Minusta analogia ontuu. Käsite on tietenkin ajattelua, mutta ei minusta toisinpäin.

Mitä nykypsykologia sanoo asiasta. Wiki ei minua auttanut, enkä jaksaa alkaa kaivaa kauempaa. Opiskeluajoistani on jo liian kauan ja muistan vain, että Jean Piaget kognitivismiin ja tähänkin asiaan liittyy, mutta hänenkin ajatuksensa lienevät jo vanhentuneet.

Sivut

Kommentit (19)

Vierailija

Tieteen parissa käsitteetön ajattelu ei ole kauhean kovassa buumissa kun kukaan ei tiedä miten asiaa oikeen tulisi lähestyä.

Buddhalaisuudessa taas käytetään pitkälti paraabeleja joiden avulla pyritään nousemaan käsitteellisen ajattelun yläpuolelle. Voisipa sitä sanoa maanläheisemmin johtajamentaliteetiksi.
(Periaatteessa siis surreaalilogiikkaa; "Pienempi kuin/Suurempi kuin". Esim. Kala. Kala on pienempi kuin/Suurempi kuin, mutta se tuntuu kovin järjettömältä kun kuitenkin hauki on kala.
Filosofiassa nyt muutenkin esim. Berkeley ja historioitsija Hume ovat tätä kausaliteettia tutkineet. Nytkin tuolla on ketju jossa ihmetellään miten suhtis selittää "väärinpäin" sijaitsevat fotoneitten aaltokuviot, kun se ei selitä, vaan sallii sen. Koko käännös on sinänsä virheellinen, koska se vain peittää valon aaltoluonteen ilmeistä ominaisuutta. Käsitteellisesti meidän on vain helpompaa ajatella, että kun puu kaatuu, siitä kuuluu ääni vaikkei kukaan olisikaan sitä kuulemassa.)

Esim: Kafkan "before the law" on eräs tällainen rakennelma.
http://www.herzogbr.net/kafka/beforethelaw.htm

Anteeksi siis normaali ajattelu on surreaalilogiikkaa. Esim: Girardin teoria tekee sen hyvin selväksi. (Samoin aksonipotentiaali jne. jos ei halua turvautua itse pohtimaan asioita.)
http://www.teoblogi.fi/2009/02/33-mimeettinen-halu/
https://jyx.jyu.fi/dspace/bitstream/han ... sequence=1
"Priorisoida" "Asiat tärkeysjärjestykseen" jne. on vain obsessio.

Ongelma onkin pyrkiä toimimaan loogisesti korkeammalla tasolla kuin oma pääkoppa.
Mahdotonta se ei ole, kuten älykkäät ihmiset meille jatkuvasti opettavat, mutta onko se edes järkevää, kun kukaan ei ymmärrä sitä, eikä siten kykene toimimaan yhtään sen järkevämmin.

Esimerkiksi tämä persujen loputon närkästys ideologioita kohtaan. Ei ole järkeä ei, mutta ei se tee periaatteesta vielä huonoa. Se tekee siitä vain pahimmillaan haihattelua. Sitä on myös ne arvot joihin pitäisi palata. Toisaalta taas ainahan sitä on kuilu ylitettävänä.

Vierailija

Ei sovi myöskään unohtaa Kierkegaardia, mutta kaikki kolme ovat enemmän mindfuckia, kuin definiittiä filosofiaa (en uskalla sanoa eksaktia) ihan kuten Kafkan paraabelitkin.

Ihmiset vain ahdistuu kun heillä menee rationaalinen ja irrationaalinen väärinpäin pohtiessaan metaetiikkaa. ..tai ylipäätään meta-asteella.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Phonyn kysymys toi mieleeni Hallin mietteet abstraktiosta ja yläkäsitteistä. Esimerkkinä on vaikkapa huonekalu. Kukaan ei ole koskaan nähnyt yhtään huonekalua vaan ainoastaan esimerkkejä tyyliin pöydän, tuolin, sohvan, lampun. Oppiaksemme käyttämään sanaa huonekalu "oikein", tarvitsemme joukon referenssejä eli tiedon siitä, minkä sorttisia esineitä yläkäsitteen huonekalu alle kuuluu.

Huonekalu on käsitteenä varsin konkreettinen ja suorastaan yksiselitteinen verrattuna moniin psykologian käsitteisiin verrattuna. Filosofiasta nyt puhumattakaan. Ajatellaan sellaista käsitettä kuin vaikkapa vapaa tahto. Ihmisten referenssikokemukset voivat olla sen suhteen melkein mitä tahansa.

Jos keskustelemme siitä, kuuluuko haarukka huonekaluihin, voimme aina ottaa haarukan käteen tai ainakin näyttää haarukan kuvan, jolloin riski siitä, että keskustelisimme eri asiasta vähenee. Sanalla haarukka voidaan näet viitata vaikkapa hintahaarukkaan. Haarukka kädessä voimme ryhtyä kiistelemään siitä, kuuluuko haarukka aterimiin vai huonekaluihin. Ja voimme saavuttaa yksimielisyyden siitä, että huonekalut ja aterimet kuuluvat kodin kalustoon.

Psykologisessa keskustelussa hankaluutta tuottaa se, että esimeriksi huonoa itsetuntoa tai vapaata tahtoa ei voi ottaa haarukan tavoin konkreettisesti kaikkien katsottavaksi. Jonkinlainen likiarvo voidaan saavuttaa metaforien kautta. Niinpä keskustelemme viimekädessä käsitteen henkilökohtaisista operationalisoinneista käsin.

Keskustelu on harvoin hedelmällinen ellemme ensin määritä sitä, mitä kukin tarkkaan ottaen tarkoittaa milläkin käsitteellä. Eli mitkä ovat hänen referenssikokemuksensa kyseisestä aiheesta tyyliin missä tilanteissa tai elämänvaiheissa minulla on ollut hyvä itsetunto ja milloin itsetuntemusta puuttuu.

Tarkentavien kysymyksien mieleen juolahtaminen taas vaatii mielen teoriaa. Tai ainakin sen oivaltamista, että joku toinen saattaa ajatella aivan eri tavoin kuin minä. Ja että eri lähtökohdista ajatteleminen on suorastaan oletusarvo. Koska psykologiset käsitteet ovat yhtä aikaa abstrakteja ja epäkonkreettisia, se johtaa siihen, että psykologinen ajattelu on erilaista kuin vaikkapa luonnontieteissä, jossa ei ole niin suurta tarvetta turvautua metaforiin.

Ja juuri tästä syystä psykologia on perhanan mielenkiintoista. Joka päivä löytyy uusia ajatusmaailmoja. Mutta tuskin koskaan lopullisia totuuksia.

Phony
Törmäsin eräässä ristikossa sanapariin ajattelua -> käsite. Vihjeenä oli siis ajattelua ja ratkaisuna käsite.

Kuulin selityksen, että kyseessä on sama asia kuin Savoa -> Iisalmi. Minusta analogia ontuu. Käsite on tietenkin ajattelua, mutta ei minusta toisinpäin.
.




Jos tuossa tarkoitat ettei ajattelu olisi käsitteellistä, niin mietipä vaikka aata joka sekin on tunnistettava, että voidaan kasata kirjoituksia muodostaa lauseita jotka myös pääasiassa kosstuvat yleiskäsitteistä.

Abstraktio, eli yleiskäsite on tiedon pirstaleista koottu hieman isompi yleistys. Yleiskäsitteitä ovat kaikki matemaattiset, ja kielelliset määritteet.

Vierailija
fata morgana
Jos tuossa tarkoitat ettei ajattelu olisi käsitteellistä, niin mietipä vaikka aata joka sekin on tunnistettava, että voidaan kasata kirjoituksia muodostaa lauseita jotka myös pääasiassa kosstuvat yleiskäsitteistä.

Abstraktio, eli yleiskäsite on tiedon pirstaleista koottu hieman isompi yleistys. Yleiskäsitteitä ovat kaikki matemaattiset, ja kielelliset määritteet.




Jos nyt tarkoitat että ihmiselle on opetettava ajattelun alkeet, niin se ei pidä paikkansa.

Kun ihminen näkee kuvan jostain todella söpöstä, se aktivoi aivoissa idean jostain herkästä ja särkyvästä, jostain arvokkaasta, josta pitää pitää hyvää huolta, Harvardin yliopiston tutkimuksen johtaja Gary Sherman kertoo.

- Suloisia kuvia voi käyttää tunteiden herättelyyn, joka puolestaan parantaa huolellisuutta tietyissä tilanteissa, esimerkiksi ajaessa tai toimistotyössä, Hiroshiman yliopiston tutkimuksessa kerrotaan.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art- ... 06293.html

Ite just mietin miten kahta kvanttikaivoa moduloimalla samassa kentässä voisi synnyttää "uusia ajatuksia" Prossun ei tarvitsisi edes olla suuri, kunhan toimisi perinteisen ohessa tavallaan testaten hypoteeseja oppimisen ja erehdyksen sijaan. Toki sitäkin tietoa tarvitaan, mutta se toimisi semanttisen käsitteistön rinnalla defragmentoiden tietoa. Kvanttikaivo vain toimii metatasolla opettaen oppimista.

Lähtökohtaisesti siis kubitti vangitsee itsensä, eli karsii prosessissa oman vapautensa opetellessaan kerta kerran jälkeen moduloimaan syötteeseen nähden optimaalisesti, mutta toimii indeterministisesti.

jees
fata morgana
Jos tuossa tarkoitat ettei ajattelu olisi käsitteellistä, niin mietipä vaikka aata joka sekin on tunnistettava, että voidaan kasata kirjoituksia muodostaa lauseita jotka myös pääasiassa kosstuvat yleiskäsitteistä.

Abstraktio, eli yleiskäsite on tiedon pirstaleista koottu hieman isompi yleistys. Yleiskäsitteitä ovat kaikki matemaattiset, ja kielelliset määritteet.




Jos nyt tarkoitat että ihmiselle on opetettava ajattelun alkeet, niin se ei pidä paikkansa.

Kun ihminen näkee kuvan jostain todella söpöstä, se aktivoi aivoissa idean jostain herkästä ja särkyvästä, jostain arvokkaasta, josta pitää pitää hyvää huolta, Harvardin yliopiston tutkimuksen johtaja Gary Sherman kertoo.

- Suloisia kuvia voi käyttää tunteiden herättelyyn, joka puolestaan parantaa huolellisuutta tietyissä tilanteissa, esimerkiksi ajaessa tai toimistotyössä, Hiroshiman yliopiston tutkimuksessa kerrotaan.
http://www.iltasanomat.fi/tyoelama/art- ... 06293.html




Tarkoitan, että ajattelu on työtä, eikä pelkästään muistamista.
Usein vain tyydytään siihen mitä ensimmäiseksi muisti tarjoilee vastaukseksi.

Ihmisessä on luonnostaan kielelliset valmiudet ajatteluun, ei kuitenkaan ilman kokemuksen kartuttamaa sisältöä, lapsesta astihan näitä opetellaan.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46308
Phony
Törmäsin eräässä ristikossa sanapariin ajattelua -> käsite. Vihjeenä oli siis ajattelua ja ratkaisuna käsite.

Kuulin selityksen, että kyseessä on sama asia kuin Savoa -> Iisalmi. Minusta analogia ontuu. Käsite on tietenkin ajattelua, mutta ei minusta toisinpäin.

Mitä nykypsykologia sanoo asiasta. Wiki ei minua auttanut, enkä jaksaa alkaa kaivaa kauempaa. Opiskeluajoistani on jo liian kauan ja muistan vain, että Jean Piaget kognitivismiin ja tähänkin asiaan liittyy, mutta hänenkin ajatuksensa lienevät jo vanhentuneet.




Olisiko tämä toimiva vertaus ?

Ajattelua -> käsite
Savi -> kahvikuppi

Loppujen lopuksihan käsitteet (ajattelukin on käsite) on sitä mitä sovimme niiden olevan?

Vierailija
fata morgana
Tarkoitan, että ajattelu on työtä, eikä pelkästään muistamista.
Usein vain tyydytään siihen mitä ensimmäiseksi muisti tarjoilee vastaukseksi.

Ihmisessä on luonnostaan kielelliset valmiudet ajatteluun, ei kuitenkaan ilman kokemuksen kartuttamaa sisältöä, lapsesta astihan näitä opetellaan.




Toi Noamin hypoteesi on murtumassa.

jees
fata morgana
Tarkoitan, että ajattelu on työtä, eikä pelkästään muistamista.
Usein vain tyydytään siihen mitä ensimmäiseksi muisti tarjoilee vastaukseksi.

Ihmisessä on luonnostaan kielelliset valmiudet ajatteluun, ei kuitenkaan ilman kokemuksen kartuttamaa sisältöä, lapsesta astihan näitä opetellaan.




Toi Noamin hypoteesi on murtumassa.



En tunne noamin hyboja enkä teesejä, joten en osaa niistä sanoa mitään.
Sensijaan on selvää, että ilman sisältöä, ei ole ajatteluakaan, tai sitten ajatellaan eläinten lailla tunnistetaan äänteitä, murahduksia, sieltä kai ihmisen ajattelukin on lähtöisin. Äänteiden tunnistamista puhekielessäkin tarvitaan.

Eläimetkin tunnistavat lajista riippuen kymmeniä äännähdyksiä, jopa äänensävyerojakin, tietäen mitä niillä tarkoitetaan.

jussipussi
Phony
Törmäsin eräässä ristikossa sanapariin ajattelua -> käsite. Vihjeenä oli siis ajattelua ja ratkaisuna käsite.

Kuulin selityksen, että kyseessä on sama asia kuin Savoa -> Iisalmi. Minusta analogia ontuu. Käsite on tietenkin ajattelua, mutta ei minusta toisinpäin.

Mitä nykypsykologia sanoo asiasta. Wiki ei minua auttanut, enkä jaksaa alkaa kaivaa kauempaa. Opiskeluajoistani on jo liian kauan ja muistan vain, että Jean Piaget kognitivismiin ja tähänkin asiaan liittyy, mutta hänenkin ajatuksensa lienevät jo vanhentuneet.




Olisiko tämä toimiva vertaus ?

Ajattelua -> käsite
Savi -> kahvikuppi

Loppujen lopuksihan käsitteet (ajattelukin on käsite) on sitä mitä sovimme niiden olevan?




Tuossa esimerkissäsi on asian pointti. Jos tuo minun havaitsemani

Ajattelua -> käsite
Savoa -> Iisalmi

toimisi, niin sinun kaksikkosi pitäisi olla

savea -> kahvikuppi.

Ajattelu on ilman muuta käsite. Se vielä ilman muuta on yläkäsite, joka sisältää paljon alakäsitteistä, jotka voivat olla abstrakstisia tai konkreettia.

Mutta minusta ei voi sanoa, että

Ajattelua -> käsite

Vaan toisin päin

Käsite -> ajattelua.

Kiitos muuten hyvistä näkemyksistä ajatteluun.

Edit:
Ehkä merkintätapani hämää. Kyseessä oli siis sanaristikko, ja tuo merkintä pitäisi vissiin matematiikan käsitteistön mukaan olla.

Ajattelua = käsite.

Ja se pitänee lukea, että ajattelua on käsite, eikä ajattelusta seuraa käsite tai ajattelu on käsite. Jalkimmäiset kaksi vaihtoehtoa ovat minustakin oikein, mutta ajattelua on käsite ei ole.

penni
Seuraa 
Viestejä5145
Tuimakka
Phonyn kysymys toi mieleeni Hallin mietteet abstraktiosta ja yläkäsitteistä. Esimerkkinä on vaikkapa huonekalu. Kukaan ei ole koskaan nähnyt yhtään huonekalua vaan ainoastaan esimerkkejä tyyliin pöydän, tuolin, sohvan, lampun. Oppiaksemme käyttämään sanaa huonekalu "oikein", tarvitsemme joukon referenssejä eli tiedon siitä, minkä sorttisia esineitä yläkäsitteen huonekalu alle kuuluu.


Lamppu ei ole huonekalu, huonekalu on esine joka kestää seksuaalisen aktin, ellei kestä se on huono huonekalu.

Vierailija
penni
jees
Ei taas yllätä että Scholarpediassa on vastaava jo valmiina:
http://www.scholarpedia.org/article/Bay ... ning_tasks

Jos vastauksiksi yksinkeraisiin asioihin linkittää tuollaisia harakanvarpaita, niin täytyy sanoa että taisi taas olla hyvä sienisyksy.



Yksinkertaisiin..

Jaksaa naurattaa toi predikaattilogiikka.

Saat esittää yhden toiveen, jos hylkään sen, sinut hirtetään, jos hyväksyn sen, sinut suolestetaan.
Mitä toivot?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat