Seuraa 
Viestejä45

''Autovalmistajat Toyota, Hyundai, Daimler ja Honda ovat yhdistäneet voimansa vetyautojen tuomiseksi markkinoille. Toyota kertoo, että yhtiön ensimmäinen vetyautomalli tulee myyntiin vuoteen 2015 mennessä.

Toyotan mukaan vetyautoteknologia on jo täysin valmista. Haasteena on enää luoda vedyn jakeluverkosto.

Vetyautoissa on polttokenno, joka muuttaa vedyn ja hapen energiaksi. Ainoaksi päästöksi jää vesihöyry.

- Vetyauto on ihanteellinen vaihtoehto silloin, kun tavoitteena on täysin päästötön auto, jonka käyttösäde on pitkä ja tankkausaika lyhyt, kertoo johtaja Christian Mohrdieck Daimlerilta.

Suorituskyvyltään vetyautojen luvataan vastaavan polttomoottoriautoja. Niiden etuna on myös äänettömyys. Autojen toimivuutta on kokeiltu pohjoisissa talvioloissa.

Toyota kertoo kehittäneensä vetyautoja 20 vuoden ajan.''

Selittäkääs asiasta vähemmän tietävälle, miten tuollainen ratkaisu toimisi? Onko todellisuudessa yhtä tehokas ratkaisu nykyiseen tapaan verrattuna? Mitä hyviä ja huonoja puolia?

http://www.iltalehti.fi/autot/2012091316071771_au.shtml

Sivut

Kommentit (22)

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Taas kerran. Ei jaksa kaivaa vanhoja ketjuja ja lainata niistä. Hakekoon joku muu.

Eräs knoppi

2007 esiteltiin messuilla CNH.n vetykenno-säiliö-elektroniikka-sähkömoottori-alennusvaihde moduli joka voitiin asentaa perinteiseen sarjatuotanto dieseltraktoriin dieselmoottorin tilalle. Tuolloin oli ihan tikun nokassa etteivät suuret työkoneiden valmistajat lähteneet vetykennokaluston sarjatuotantoon mutta 07-lopun laskusuhdanne katkaisi kehityksen.

Vetykennokalusto on käytännössä sarjatuotantovalmiina kaikilla suurilla mutta se odottaa, että tekniikka muuttuu taloudellisesti järkeväksi.

CNH.n moduli pystyi hyödyntämään mm. bioreaktoreista saatavan metaanin siinä kuin vedynkin. Se oli eräs sen kantava idea.

- Ubi bene, ibi patria -

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1572

Jälleen huomautan, että vedyn tapauksessa on kyse vain eräästä tavasta varastoida olemassa olevaa energiaa, minkä menetelmän kilpailijana on esimerkiksi akkutekniikka. Primäärienergia vedyn tuotantoon pitää hankkia muulla tavalla.

Tietysti, jos pystytään valmistamaan halvalla vetyä esimerkiksi biologisesti auringonvalosta ja tehokas vedyn jakelu voidaan ratkaista, niin vety on ajoneuvoissa aivan käypäinen ratkaisu.

Vanha jäärä

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372

On vaikea nähdä kuinka vety voisi kilpailla akkutekniikan kanssa. Molempien energiatiheys on noin 4 MJ per litra, mutta akkutekniikassa on paljon enemmän kehittymisen varaa. Esimerkiksi Lithium Air -akut mahdollistavat jopa 20 MJ:n energiathieyden. Lisäksi on huomioitava, että vetyauton hyötysuhde on yli kaksi kertaa heikompi kuin sähköauton, joten käytännössä akkujen energiatiheys voidaan tuplata vetyyn ja triplata bensiiniin verrattuna.

Polttokennot puolestaan eivät voi tulla halvemmaksi jos joudutaan käyttämään platinaa katalyyttinä. Toki tätä tutkitaan ja muutamia lupaavia halpoja teknologioita olisi tarjolla, mutta toistaiseksi ei voida tehdä arvioita kuinka kauan tuotekehitys kestää tai onko esim. nikkelin katalyysiin perustuva teknologia edes taloudellisesti kannattava.

Sen sijaan akkutekniikan kehittyminen on paljon ennustettavampaa. Vaikka Lithium Air -akut ovat epävarma teknologia, akkujen pikalatausta pystytään kuitenkin kehittämään ja painamaan se noin 15-30 minuuttiin per 400 km. Ja erityisesti akkujen hintaa on mahdollista pudottaa, koska litium-akkujen valmistus ei kuluta sellaisia niukkoja resursseja jotka ovat liian kalliita, vaan kyse on lähinnä vain nykyisten toimivien prototyyppien saamisesta sarjavalmistukseen ja hinnan optimoimisesta.

Vetyä on kalliimpaa valmistaa, varastoida ja jaella kuin sähkö. Historiallisesti sähkön hinta on aina laskenut eikä ole mitään syitä että sähkön hinta olisi kääntymässä laskuun lähivuosikymmeninä. Luultavasti jo 20-luvulla aurinkosähkö on halvempaa kuin ydinvoima, ellei sitten neljännen sukupolven reaktoritekniikkaa opita hyödyntämään taloudellisesti.

Ja kaikkein tärkeimpänä ongelmana vetytaloudelle on, ettei öljy ole loppumassa vielä vuosikymmeniin. Senkin jälkeen vaihtoehtona on vetyä paljon helpompi ja jo nykyään paikoitellen paljon käytetty maakaasu, joka tarjoaa mm. noin 4 kertaa suuremman volumetrisen energiatiheyden kuin vety.

Vety on vähän sellaista haihattelua että kuvitellaan että se kilpailisi sähköauton kanssa, mutta verrataan huomisen vetyautoa eilisen sähköautoon, eikä huomata sitä, että akkuteknologia kehittyy tällähetkellä paljon nopeammin kuin polttokennoteknologia.

Vety saattaisi soveltua rahtilaivaliikenteeseen kuitenkin paremmin, koska voidaan hyödyntää vedyn lisäksi myös aurinko- ja tuulienergiaa. Lisäksi voisin arvata, että suuren mittakaavan polttokennot ovat oleellisesti edullisempia tehoyksikköä kohden, koska esimerkiksi painoa ei tarvitse optimoida, eikä vedyn varastoiminen valtaviin tankkeihin ole ongelma. Ja erityisesti sen takia vety olisi tärkeä saada rahtilaivoihin, koska yksi rahtilaiva saastuttaa enemmän kuin 50 miljoonaa henkilöautoa, joten siksikin olisi ympäristön kannalta hyvä asia.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
Puuhevonen
Ja erityisesti sen takia vety olisi tärkeä saada rahtilaivoihin, koska yksi rahtilaiva saastuttaa enemmän kuin 50 miljoonaa henkilöautoa, joten siksikin olisi ympäristön kannalta hyvä asia.



Voiko tämä olla totta? Kuulostaa aika hurjalle.

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372
Volitans
Puuhevonen
Ja erityisesti sen takia vety olisi tärkeä saada rahtilaivoihin, koska yksi rahtilaiva saastuttaa enemmän kuin 50 miljoonaa henkilöautoa, joten siksikin olisi ympäristön kannalta hyvä asia.
Voiko tämä olla totta? Kuulostaa aika hurjalle.

Niin, rahtilaivojen päästöjä ei säädellä, koska rikki- ja muut hiukkaspäästöt saavat haihtua merelle. Mutta kuvittele muutama rahtilaiva huristelemaan helsingin keskustaan siten, että niiden pakoputki olisi katutasolla!

Käytin lähteenä tuota:

Hydrogen Fuel Cells Could Lead To Cleaner Ships
http://gas2.org/2012/09/10/hydrogen-fue ... ner-ships/

Joustavien aurinkokennojen yleistyessä purjelaivat voisivat tehdä comebackin, jos purjekangas pinnoitetaan aurinkokennolla. Näin saataisiin huikea pinta-ala aurinkokennoille, mutta myös tuulipurjeelle. Suotuisissa olosuhteissa pelkästään aurinko ja tuuli olisivat riittävä energian lähde.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Puuhevonen
Volitans
Voiko tämä olla totta? Kuulostaa aika hurjalle.

Niin, rahtilaivojen päästöjä ei säädellä, koska rikki- ja muut hiukkaspäästöt saavat haihtua merelle. Mutta kuvittele muutama rahtilaiva huristelemaan helsingin keskustaan siten, että niiden pakoputki olisi katutasolla!



Puhutaan siis hiukkaspäästöistä? Laivojen kuljetuskapasiteetti kuitenkin aika ylivertainen, ainakin lyhyellä tähtäimellä kuvittelisi voimalaitosteknologian laivoihin hiukkaspäästöjä hillitsemään ennen kuin vedyn.

Vety muutenkin sellaista välimallin haihattelua. Tämä Lappeenrannan kaveri Klemola siitä hyvin vakuuttuneeksi jo vuosia sitten. Ainakin tieliikeenteessä isommassa mittakaavassa siirryttänee suoraan sähköön jo ihan lähitulevaisuudessa.

kurremus
Seuraa 
Viestejä383
finnpower
Ainakin tieliikeenteessä isommassa mittakaavassa siirryttänee suoraan sähköön jo ihan lähitulevaisuudessa.

Lähitulevaisuus, mitä se on,v. 2050 ?




Sinä voit siirtyä siihen jo nyt: Tarvitset vai graphiitti di-oxidia ja laserin!
http://www.youtube.com/watch?v=_oEFwyoWKXo
http://www.youtube.com/watch?v=3O4YV0mrkfQ

Eli super-kondensaattoria kehittelevät!

Tuollaisen kahden yksinkertaisesti valmistetun graphiittilevyn energiatiheys on julkaisijan mukaan 1.36 mWh/cm^3. Onko se paljon? Niitä jotain 100 päällekäin

Vanha jäärä
Seuraa 
Viestejä1572
kurremus

Tuollaisen kahden yksinkertaisesti valmistetun graphiittilevyn energiatiheys on julkaisijan mukaan 1.36 mWh/cm^3. Onko se paljon? Niitä jotain 100 päällekäin

Jos nyt laskin oikein, bensassa tuo vastaava arvo on 9,5 Wh/cm³. On siinä vielä energiatiheydessä eroa, vaikka ottaisi huomioon polttomoottorin huonon hyötysuhteenkin.

Vanha jäärä

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372
Vanha jäärä
kurremus
Tuollaisen kahden yksinkertaisesti valmistetun graphiittilevyn energiatiheys on julkaisijan mukaan 1.36 mWh/cm^3. Onko se paljon? Niitä jotain 100 päällekäin
Jos nyt laskin oikein, bensassa tuo vastaava arvo on 9,5 Wh/cm³. On siinä vielä energiatiheydessä eroa, vaikka ottaisi huomioon polttomoottorin huonon hyötysuhteenkin.

Parhaan laboratoriossa demonstroidun supekapasiittorin energiatiheys on 300 kJ/kg. Kun bensan energiatiheys on n. 45 MJ/kg. Jos huomioidaan hyötysuhde, niin kapasitaattori on 50 kertaa raskaampi energian varastointiväline kuin bensa. Eli kehitysvaraa vielä olisi, koska energiatiheys on vain kuudennes litium-akkuihinkin verrattuna.

En osaa arvioida kuinka nopeasti superkapasiittorien hinta painuu ja kuinka alhaiseksi se voi painua teoreettisesti, mutta tuuli- ja aurinkosähkön varastoimiseksi superkapasiittorit olisivat omiaan, koska lataus/purkusyklejä voi käytännössä olla lähes rajoittamattomasti.

En usko että sähköautoissa tarvitaan kapasiittoreita, koska akkujen tehotiheys on kasvanut niin nopeasti. Busseissa kapasiittorit voisivat olla ihan asiallisia jarrutusenergian ja aurinkoenergian hyödyntämisen vuoksi sekä suurempien tehovaatimuksien vuoksi kiihdytyksissä.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Puuhevonen

... supekapasiittorin ...
... kapasitaattori ...
... superkapasiittorien ...
... superkapasiittorit ...
... kapasiittoreita ...
... kapasiittorit ...

Kielipoliisi tässä moi.
Se on kuule kondensaattori, eikä mikään kapasiittori !!!!!!!!

miilu
Seuraa 
Viestejä803
kuukle
Puuhevonen

... supekapasiittorin ...
... kapasitaattori ...
... superkapasiittorien ...
... superkapasiittorit ...
... kapasiittoreita ...
... kapasiittorit ...

Kielipoliisi tässä moi.
Se on kuule kondensaattori, eikä mikään kapasiittori !!!!!!!!

Ei ehkä kuitenkaan. Tavallaan sitä voisi kutsua akuksi, mutta sillä on huomattavan nopea lataus- ja purkautumiskyky. Sisäinen vastus siis pieni. Kuitenkin paljon huonompi kuin tavallisen kondensaattorin. Kapasitanssi taas on superluokkaa. kapasitaattori tuntuu hyvältä

Puuhevonen
Seuraa 
Viestejä5372
kuukle
Se on kondensaattori, eikä mikään kapasiittori

Kondensaattori on vähän vanhentuneen oloinen sana. Kapasitaattori viittaa siis kapasitanssiin, joten sikäli meni kenties hieman pieleen (osui vain yksi kuudesta). Suomen kieli tuntuisi kulkevan tässä asiassa hieman aikaansa jäljessä, mutta ei kai sille mitään mahda. Mutta onhan toi ihan kiinnostavaa, kun kaikki materiaali mitä lukee on englanniksi, niin sitten ei välttämättä muista asioiden suomenkielisiä nimiä. Pitäisi aina jaksaa muistaa tarkistaa termit, mutta aina ei sitten kuitenkaan jaksa.

»According to the general theory of relativity space without aether is unthinkable.»

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat