maan nopeus ynnämuuta mieleen tullutta

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

mitenkä nopeasti maa liikkuu esim. avaruudessa paikoillaan olevasta kappaleesta poispäin?

Planeetat/tähdet käsitykseni mukaan liikkuvat toisistaan poispäin johtuen ilmeisimmin alkuräjähdyksestä joten kiinnostaisi tietää liikkuuko mitään roinaa meitä kohden(muita planeettoja yms.) en tarkoita meteoriitteja vaan lähinnä jotain aurinkokuntia yms. millä aikavälillä voisivat saavuttaa aurinkokunnan?

Liikkuvatko kaikki tähdet yms. järjestelmällisesti poispäin toisistaan, esim. jos räjäytän kranaatin niin sirpaleet lähtevät joka suuntaan poispäin toisistaan ja räjähdyskohdasta vähän samaan malliin kuin jos tapahtuisi alkuräjähdys, onko löytynyt mitään mikä liikkuisi tämän mallin vastaisesti eli suunta olisi "väärä"? tiedetäänkö edes missäpäin alkuräjähdys olisi tapahtunut ?

Sivut

Kommentit (46)

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Liittynyt16.3.2005
Raivo
mitenkä nopeasti maa liikkuu esim. avaruudessa paikoillaan olevasta kappaleesta poispäin?

Määritelepä ensin "paikoillaan oleva kappale"! Avaruudessa ei ole mitään kiinteää referenssiä, jonka perusteella voitaisiin sanoa jonkin olevan "paikoillaan". Nopeuksia voidaan vain verrata toisiinsa. Maan ratanopeus auringon suhteen on 29,8km/s.

Ymmärtääkseni galaksit etääntyvät toisistaan maailmankaikkeuden laajenemisen seurauksena, mutta yksittäiset tähdet eivät "laajene" mihinkään vaan galaksit ja tähtijoukot pysyvät kasassa painovoiman vaikutuksesta.

Vierailija
Heksu

Määritelepä ensin "paikoillaan oleva kappale"! Avaruudessa ei ole mitään kiinteää referenssiä, jonka perusteella voitaisiin sanoa jonkin olevan "paikoillaan". Nopeuksia voidaan vain verrata toisiinsa. Maan ratanopeus auringon suhteen on 29,8km/s.

tämän määrittelyn jätän itseäni fiksummille, joita tältä palstalta varmasti löytyykin onhan jossain posteissa ratkaistu gravitaatio yms. asiat joten nämä herrat varmasti kertovat tähänkin jumalaisen ratkaisun.

Ymmärtääkseni galaksit etääntyvät toisistaan maailmankaikkeuden laajenemisen seurauksena, mutta yksittäiset tähdet eivät "laajene" mihinkään vaan galaksit ja tähtijoukot pysyvät kasassa painovoiman vaikutuksesta.

pahoittelen ajattelemattomuuttani, eli jospa lukijat vaihtavat mielessän ekassa postauksessa kirjoittamieni tähtien/planeettojen tilalle galaksin niin mitenkäs homma toimii sitten?

Vierailija

Aurinkoon nähden maan nopeus on noin 30 km/s (ratanopeus).

Linnunratamme tähdet puolestaan pyörivät sen keskustan ympäri ja vieläpä differentiaalisesti. Paikallisessa galaksiryhmässämme esim. Linnunrata ja Andromedan galaksit liikkuvat toisiaan kohti ja törmäävät jonkun miljardin vuoden kuluttua.

Avaruuden laajeneminen näkyy vasta hyvin suuressa mittakaavassa, eli galaksijoukkojen ja superjoukkojen välillä. Tätä pienemmässä mittakaavassa gravitaatio on vallitseva voima.

Vierailija
Snaut
Aurinkoon nähden maan nopeus on noin 30 km/s (ratanopeus).

Onko asia näin, vaikka oletetaan maapallon rata ympyräksi? Silloinhan maapallon ja auringon etäisyys pysyisi vakiona, jolloin ne olisivat toistensa suhteen levossa?

bosoni
Seuraa 
Viestejä2704
Liittynyt16.3.2005
msdos464

Onko asia näin, vaikka oletetaan maapallon rata ympyräksi? Silloinhan maapallon ja auringon etäisyys pysyisi vakiona, jolloin ne olisivat toistensa suhteen levossa?

Eivät ne oikeastaan levossa ole. (klassisen tarkastelun puitteissa) Jos olisivat, niin maa tipahtaisi. Suhteellisuusteoria taas mutkistaa asiaa, ja tavallaan kumpikin on levossa, vaikka liikkuvat toistensa suhteen...

Jos sorruin (taas) virheeseen, niin tukka varmaan vain oli silmillä, kuten kuva osoittaa...

Vierailija
msdos464
Snaut
Aurinkoon nähden maan nopeus on noin 30 km/s (ratanopeus).



Onko asia näin, vaikka oletetaan maapallon rata ympyräksi? Silloinhan maapallon ja auringon etäisyys pysyisi vakiona, jolloin ne olisivat toistensa suhteen levossa?

Eihän sen maapallon nopeus voi olla vakio, koska maapallon kiertorata on ovaalinmuotoinen auringon ympäri.

Kun maapallon rata on ovaalinmallinen , joka taas johtuu auringon vetovoimasta .
-Maapallon nopeus täytyy olla suurin silloin kun pallomme on lähinnä aurinkoa, muutenhan Aurinko imaisisi maapallon kitaansa.

No tietenkään mikään ei ole niin yksinkertaista, mutta näin sen olen ajatellut,
Maapallon rata auringon ympäri on siten jopa eripituinen vuosittain.

Vierailija

Maan nopeuden komponentteja eli osatekijöitä 1. kierto Auringon ympäri
tosiaan tuo noin 30 km/s, 2. kierto aurinkunnan mukana Linnunradan ympäri. säde 26 000 valovuotta, kiertoaika 250 miljoonaa vuotta, muistelen laskeneeni, että lähes 200 m/s tulee, ja sitten 3. Linnunradan liike avaruudessa, Andromeda kohdattanee kolmen miljardin vuoden kuluttua.

Sain aikoinani tulokseksi Maan avaruusnopeuden yhdistettynä 300 km/s.
Se lie jo lähes 60 vuotta sitten toistakin tietä. Eräs Bohr oli tehnyt havaintoja atomistaan, ja saanut sille tuon arvon. Vaan on huomattavan ylisuuri. Elektronin 10 miljardia kierrosta/s, nopeus 10 m/s, protonin ratakierrokset muutamia kymmeniä senttejä/s. Bohr oli siis tullut laskeneeksi Maan avaruusnopeuden, vaikka ei sitä itse tiennyt.

Lisäys. Muidenkin suurten massojen nopeudet avaruudessa lie suunnilleen Maan luokkaa. Tässäkin suhteesaa kuiteltuun alkuräjähdykseen pohjaavat suuret nopeudet ovat huomattavaa liioittelua.

Vierailija
ArKos itse
Maan nopeuden komponentteja eli osatekijöitä 1. kierto Auringon ympäri
tosiaan tuo noin 30 km/s, 2. kierto aurinkunnan mukana Linnunradan ympäri. säde 26 000 valovuotta, kiertoaika 250 miljoonaa vuotta, muistelen laskeneeni, että lähes 200 m/s tulee, ja sitten 3. Linnunradan liike avaruudessa, Andromeda kohdattanee kolmen miljardin vuoden kuluttua.

Sain aikoinani tulokseksi Maan avaruusnopeuden yhdistettynä 300 km/s.
Se lie jo lähes 60 vuotta sitten toistakin tietä. Eräs Bohr oli tehnyt havaintoja atomistaan, ja saanut sille tuon arvon. Vaan on huomattavan ylisuuri. Elektronin 10 miljardia kierrosta/s, nopeus 10 m/s, protonin ratakierrokset muutamia kymmeniä senttejä/s. Bohr oli siis tullut laskeneeksi Maan avaruusnopeuden, vaikka ei sitä itse tiennyt.

Lisäys. Muidenkin suurten massojen nopeudet avaruudessa lie suunnilleen Maan luokkaa. Tässäkin suhteesaa kuiteltuun alkuräjähdykseen pohjaavat suuret nopeudet ovat huomattavaa liioittelua.

Tarkistuslisäys. Taisin liioitella omaa osuuttani. Tarkastelin, taisi oll pari vuotta sitten, atomin elektronin nopeudessta esitettyä luku. peräsin Bohrilta. Ja vertailtuiani Maan liikettä koskasviin tietoihin tuli tulokseen, että kyseessä voi olla vain Maan avaruusnopeus.

Vierailija

Maan pyörimisnopeus akselinsa ympäri on noin 0,5km/s ja auringon ympäri n 30km/s. Auringon ja maan nopeus kohti herkuleen tähdistöä n. 20km/s. Aurinko ja lähitähdet kiertävät Linnunradan keskustaa muun Linnunradan massan vetämänä n. 220km/s. Linnunrata taas liikkuu lähigalaksien suhteen n. 300 kilometrin sekuntinopeudella, suunta Andromedaan päin. Linnunrata ja lähigalaksit taas putoavat Neitsyen tähdistöä kohti 500 km sekunnissa.

Vierailija

Aikanaan fysiikan tunneilla muistelen lehtorin kanssa pähkäilleeni, että Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan kappaleen liike voidaan määritellä vain suhteessa johonkin toiseen kappaleeseen ja sen liikkeeseen.
Eli: jos kaikki muut taivaankappaleet maapalloa lukuunottamatta jostain syystä katoaisivat, kukaan ei voisi määritellä sitä, liikkuuko Maa vai pysyykö se paikallaan.

Kaikki on siis suhteellista, myös nopeudet

Vierailija
Tarkkailija
Aikanaan fysiikan tunneilla muistelen lehtorin kanssa pähkäilleeni, että Einsteinin suhteellisuusteorian mukaan kappaleen liike voidaan määritellä vain suhteessa johonkin toiseen kappaleeseen ja sen liikkeeseen.
Eli: jos kaikki muut taivaankappaleet maapalloa lukuunottamatta jostain syystä katoaisivat, kukaan ei voisi määritellä sitä, liikkuuko Maa vai pysyykö se paikallaan.

Kaikki on siis suhteellista, myös nopeudet

HÖPÖ HÖPÖ HÖPÖ

Maan nopeus merkitsee liike-energiaa, joka ilmenee atomeissa saakka.
Kun laksetaan pois atomin osien nopeudet atomin sisäisessä kierrossa, jää jäljelel Maan nopeuden energia. Kuulu Nielss Bohr itse tehdessään alkuperäisintä atomimallia sai osille huomattavan suuria nopeuksia. Minä sain elektronin nopeudeksi 3cmn radio- ja mikroajaksorajan oletuksella 10
m/s. Bohrin mallissa nopeutta atomille tuli 300 km/s. Eli kyseessä olikin
Maan nopeus, sitä luokkaa ainakin.

Linnunratako kovalla nopeudella kohti omaa Neitseyn tähdistöään? - Jos tarkoitat tuolla vain suuntamerkkiä matkatessa kohti kaukaista määränpäätä. Vaan asiassa taitaa olla laitostieteellä itsellään olla jo laskentavaikeuksia. Ehkä arvio on otettu yleisen punasiirtymän oletuksesta, mutta oletus ei ole pätenytkään.

Määrittäen siis atomin liike-energia ja vähentäen pois muut tekijät voidaan saada Man avaruusnopeus. Sen sijaan siitä ei nähdä, mihin suuntaan ollaan menossa.

Absoluuttisen nollapisteen saavuttamien määritellään kaasun nolllapaineen saavuttamisesta. Maassa tämä taphtuu Maan yhä liikkuessa
avaruudessa. Siten energiaakin on yhä, eli nollapaineen saavuttaminen ei merkitsekään reaalien A-0-pisteen saavuttamista. Jos jäähdytettä saadaan mittaaushhjetkellä jotenkin heilahtamaan kulkusuuntaansa vastaan, voidaan 0-paineperustein lämpötilöa alittaa, ja niin on kai tapahtunutkin. Jos määritämme, missä avaruussuunnassa alitus tapahtuu,
saadaan tästä myös selville Maan liikesuunta avaruudessa. Eli jotensakin kuin katsoisi avaruuskompassista. Vastaavasti menosuunnassa ei päästä A-0-pisteeseen. Poikkeuiamine vastakkaisssa suunisa pitäsi olla yhtä suuret.

Vierailija
shat
Maan pyörimisnopeus akselinsa ympäri on noin 0,5km/s ja auringon ympäri n 30km/s. Auringon ja maan nopeus kohti herkuleen tähdistöä n. 20km/s. Aurinko ja lähitähdet kiertävät Linnunradan keskustaa muun Linnunradan massan vetämänä n. 220km/s. Linnunrata taas liikkuu lähigalaksien suhteen n. 300 kilometrin sekuntinopeudella, suunta Andromedaan päin. Linnunrata ja lähigalaksit taas putoavat Neitsyen tähdistöä kohti 500 km sekunnissa.

" lähigalaksien suhteen n. 300 kilometrin sekuntinopeudella" onhan sama arvo jonka sain tiedosta Bohrin atomista. Neitsyen tähdistö käyhän suuntamerkistä, mutta mistä on saatu piste, johon ollaan putoamassa?
Tähdistöt tietääkseni kuuluvat kaikki Linnunrataamme. Olisiko niin, että tuo tähdistö tulee meitä kohti noin nopeaan? Milloinkas törmätään, mikä on valovuosimääränä etäisyys? Nopeus 500 km/s merkitseehän, että
600 vuoden aikana se lähestyisi valovuoden. 5000 valovuoden etäisyys, että kohdataan 3 miljoonan vuoden päästä. Ainakin aurinkokuntamme huristaisi mainitun tähdistön läpi?

Lisäys. Siis tuo tähdistö ei tulekaan meitä kohti, vaan ylipäänsä jotakin pistettä kohti sisemmällä Linunradalla? Minä puolestani olen epäillyt, että aurinkuntamme nopeus olis pysyvän radan nopeudeksi liian suuri, siis aurinkuntamme puolestaan olisi loittonemassa.

Siis ilmeisesti kaikki tähdet, tähdistöt ja pimeät Linnunradassamem eivät suinkaan kierrä harmonisesti kiekon ympäri, vaan on todettu ihan omaperäisiä liikesuuntia poispäin ja myös sisään, varmaan myös poikkeavia kiekon tasosta.

John Carter
Seuraa 
Viestejä7511
Liittynyt17.2.2006

Arkos kirjoitti,että taitaa laitostieteellä itsellään laskenta vaikeuksia olla.

Haluaisin tietää mihin kaavoihin ja funktioihin sinun laskusi perustuvat,sillä tiettääkseni niin Bohr,Plank ja Einsteinkin pohjasivat laskunsa laitostieteen matematiikkaan.

Tosin Einsteinin suhteellisuusteoriakin olisi ollut vielä vaillinaisempi ilman hänen matematiikan professoriansa Hermann Minkowskia,joka laati neliulotteisen matemaattisen mallin tukemaan teoriaaa.

Voisitko esittää herra Arkos muutaman laskun kaavan tai mallin,jolla olet päätynyt toteamiisi nopeuksiin ja tuloksiin niin olisi kiva verrata mitä laitostieteen matematiikka on niistä mieltä.

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

Vierailija
John Carter
Arkos kirjoitti,että taitaa laitostieteellä itsellään laskenta vaikeuksia olla.

Haluaisin tietää mihin kaavoihin ja funktioihin sinun laskusi perustuvat,sillä tiettääkseni niin Bohr,Plank ja Einsteinkin pohjasivat laskunsa laitostieteen matematiikkaan.

Tosin Einsteinin suhteellisuusteoriakin olisi ollut vielä vaillinaisempi ilman hänen matematiikan professoriansa Hermann Minkowskia,joka laati neliulotteisen matemaattisen mallin tukemaan teoriaaa.

Voisitko esittää herra Arkos muutaman laskun kaavan tai mallin,jolla olet päätynyt toteamiisi nopeuksiin ja tuloksiin niin olisi kiva verrata mitä laitostieteen matematiikka on niistä mieltä.

Niin pohjasivat, ja minä pohjasin heihin. Minähän olen sanonut, että minä varsin paljossa nojaan juuri laitostieteen haviantoihin ja tuloksiin.
Sinähän täällä olet kuvtelluut ihan muuta,ja olemme ihmetelleet, mihin
tieteeseen sinä itse oikeastaan nojailet. Raamattuun ja Lakikirjaanko?

Se oli josku viime vuonna, tartuin täällä jostakin syystä esitettyihin tietoihin Bohrin atomimallista, jossa yhteydessä hän oli antanut myös ainakin elektronille huomattavan suuren nopeuden. Noin se ei voinut ollenkana pysyä atomissa. Tulkitsin, että hän oli tietämättään saanut selville Maan avaruusnopeuden. - En viitsi nyt ruveta penkomaan.

Kaava on siis vanha E = ½mv^2. Et ole sattunut koskaan kuulemaan tai lukemaan?

Minä puolestani määritin elektronille kierrosluvun atomissa ja myös sen matkanopeuden atomissa radio- ja mikrojaksojen rajan välimatkan 3cmn perusteella. Tällä rajalla radiojaksot eli sm-hiukkasten yksilösäteily
muuttuu mikrojaksoiksi, jotka ovat varsinaisia fotoneja. Maan avaruusnopeus eli Bohrilta saatava nopeus siis on 30 000-kertainen.
Tästä seruaa energian jopa 900 miljoona-kertaisuus. On vissiin siis varsin paljon merkitystä sillä, mitä luullaan tiedettävän elektronin nopeudesta, ja mitä tiedetään Maan nopeudesta.

Olen jo aiemmin sanonut, että olet puolustamastasi laitostieteen tuloksistakin jokseenkin tietämätön. Minä sentään olen käsitellyt
sen tietämistä ja tietämättömyyttä jo usean vuoden ajan. Sinusta sen sijaan ei ole muuhun kuin palstan känkkäränkäksi.

John Carter
Seuraa 
Viestejä7511
Liittynyt17.2.2006

Kannattaisi tarkistaa kantaasi Bohrin"antamista"elektronin nopeuksista,sillä täällä esitettynynä se ei ole väkisin yhteneväinen laitostieteessä tunnetun nopeuden kanssa.

Tieteessä harvoin"luullaan"tiedettävän asioita niin kuin esitit vaan tiede perustuu faktoihin,jotka on osoitettu eri kokeilla ja tutkimuksilla.

" Käsittämätöntä luonnossa on sen käsitettävyys. " Albert Einstein

Sivut

Uusimmat

Suosituimmat