Sivut

Kommentit (109)

Volitans
Seuraa 
Viestejä10670
jussipussi
Volitans
Sivupersoonia on mahdollista löytää myös tulevaisuudesta!



Otetaan tämä hetkeksi käsittelyyn, jos joku "on" jo tulevaisuudessa olemassa niin kaikkihan on jossain tasolla jo silloin tapahtunut, eikö vain, eli kaikki aika on tapahtunut, mennyt ja tuleva, nyt jo.

Eli mitä tässä murehtimaan valmiissa jo tapahtuneessa maailmassa?

Mielestäni myös se joka mielessä kuvitellaan olevan tulevaisuudessa on tosiasiassa tässä hetkessä, koska se kokemus ilmenee tässä hetkessä, kaikki oleva on olemassa vain tässä hetkessä, ei muualla?

Occamin partaveitsen mukaan etsisin ensin yksikertaisempaa selitystä noille sinun havainnoillesi, Josko ne pulppuaisi alitajunnasta, alitajunnan määritelmähän on yksikertaisesti kaikki se mitä emme tiedosta (itsessämme).

Miksei alitajunnassa voisi lymytä vaikka kuinka montaa eri peroonaan alitajunnan itsensä luomana, ja ns terveillä vain yksi persoona luotuna tietoisessa mielessä. Mutta edelleen ne on mielen prosessien luomuksia ihan kuten tämän valve persoonakin on, mielemme ajatuprosessien luomus.




Niin. Ei tuossa lopulta mitään ihmeellistä, saati yliluonnollista ole. Kyse on vaan siitä miten aivot toimivat. Mainittakoon, että tulevaisuuteen suggeroidut henkiöt eivät osaa ennustaa edes lähitulevaisuutta.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä50315
Rousseau

Ihmismieli voi olla tavattoman luova, kunhan sensuurin muuri saadaan nurin. Menneisyyttä koskevat elämät voivat tietysti olla koosteita siitä kaikesta tiedosta mitä ihminen on elämänsä varrella saanut jotain kautta, mutta on sitten vain unohtanut, tai ei ole edes tiedostanut aisteillaan havainnoinneensa (esim. on ollut huoneessa jossa on radio auki ja siellä historioitsija kertoo jostain asiasta, mutta ei kuuntele tätä ohjelmaa - mutta aivot ehkä silti rekisteröivät kaiken kuulemansa).




Tämähän on käytännössä todettu niinsanotuilla savanteilla ja varsinkin niillä joille on tullut savant ominaisuuksia myöhemmällä iällä esim jonkun päähän sattuneen iskun johdota. Käsittääkseni aivot tallentavat kaikki aistiärsykkeet koko elämän ajalta (tallennuskapasiteetista se ei ainakaan jää kiinni) mutta päästävät vain murto osan siitä takaisin tiedostettuun mieleen koska aivot pyrkivät maksimoimaan oleellisen informaation ja suodottamaan epäolennaisen koko informaation joukosta. Jos näin ei olisi olisimme kuolleet jo sukupuutton jos ihmislaji teoreettisesti koostusi pelkästään savanteista. Siksi hyppäämme nopeasti samoihin ajatuskuvioihin, ajatureflekseihin ja stereotypioihin jne koska selviämisen kannalta ne on oleet hyödyllisiä ominaisuuksia. Nopea arvaaminen on ollut parempi kuin oikein pilkuntarkka tietäminen haastellisissa ympäristöissä.

Eli en tässäkään kannustaisi etsimään "yliluonnollisia" vaan ymmärtämään kuinka kompeksinen laitos aivomme on ja kuinka väheän edelleen siitä tiedämme...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jogger
Seuraa 
Viestejä2936
Rousseau
Voisikohan joutua semmoiseen psykoosiin (vai liekö toinen sana tarpeen) jossa uskoo maailmankaikkeuden olevan hyvien voimien vallassa? Näkisi kaikessa syvällistä tarkoitusta ja merkitystä, ja mitä kamalaa ikinä tapahtuisikaan, senkin saisi aina seliteltyä jotenkin positiiviseen suuntaan.

Minulla on henkilökohtaisia kokemuksia täsmälleen tuollaisesta. Valitettavasti tuo hetki kesti vain hetken, eikä "sekoittanut" päätäni lopullisesti. Se tunne oli mahtava, täytyy sanoa. Kunpa se olisi jäänyt päälle... Mitään aineita en käyttänyt (enkä ole käyttänyt koskaan), taisi olla vain jonkinlainen henkinen romahdus kyseessä.

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

jussipussi
Seuraa 
Viestejä50315
deep'n'dark
jussipussi

Sanoit olevasi älykäs, voitko osittaa missä se näkyy teksteissäsi?
Voitko liittää jonkun älykkään lauseen jonka olet kirjoittanut palstalle?



Enemmän näkyy kuin sulla, en ala tähän lapselliseen leikkiin.



Ymmärrät varmaankin ettei pelkästään sinun arvio itsestä ole riittävä jos asiaa analysoidaan.

Mutta jos haluat lopettaa tämän leikin ja siirtyä leikkimään CIA.n, Jeesuksen ja Alieneiden kanssa be my quest. Tämä meidän keskeisen leikin voit yksinkertaisesti lopettaa sillä ettet enään vastaa minulle jos vastaat, palautteeni ei ole yhtään sen pehmoisempi tai hempeämpi kuin edellisetkään.

Käyhän nyt reippasti niiden harhojesi kimppuun. Älä kuluta aikaasi salaliittosivuilla, ne tienaa rahansa juuri paranoijaisen väestönosan kuulijakunnalla ja heidän harhoillaan. Nykyään salaitoista on tullut isoa businesta...

jussipussi
Kauko
Deliriumissa tapasin (kuulin) vieraita, joita aluksi luulin naapurista tuleviksi äänekkäiksi uhkailuiksi. Vaivoin sai läheiseni estettyä soittoni poliisille. Kesti kuitenkin aika kauan, ennenkuin ymmärsin (hyväksyin tosiasian) tällaisten vieraitten asuvan todella vain päässäni. Tutustumaan en heihin koskaan päässyt, vaikka heidän käytöksensä oli joskus jopa kannustavaa. Vasta juomisen lopettaminen on katkaissut pitkäaikaisen häirinnän, ainakin toistaiseksi.




Eli nämä harhat esiintyi vain ääninä, ei esim hahmoina?

En ole koskaan (tiettävästi) nähnyt deliriumhahmoja. Opin torjuman ääniä puhumalla itsekseni taukoamatta aina yksin ryypätessä. Luulen, että moni itsekseen höpöttäjä tekee sen samasta syystä. On outoa, että vaikka ajattelu on 'itsekseen puhumista', vasta ääneen puhuminen antaa yksinvallan omassa päässä, ajattelussa. Tolstoi on verrannut perheiden onnellisuutta ja onnettomuutta tavalla jota voisi ajatella myös mielitauteihin. Kaikki ovat normaaleja samalla tavalla, mutta jokainen on sairas omalla tavallaan. Siksi en oikein luota aivokuvauksen tms. mahdollisuuksiin paljastaa tai tietää, miltä sairaasta tuntuu.

Rousseau
Seuraa 
Viestejä16844
Ulmas
deep'n'dark
Oletko koskaan miettinyt että oletko sinä täysin privaatisti mietteidesi kanssa pääsi sisällä?
Kuten moni tietää niin skitsofreniaa potevilla on muitakin pään sisällä jota voi esiintyä myös "terveillä". Lisäksi sinun pääsi sisältöä tutkii Jeesus Kristus.

Tai sitten me kaikki ollaan pään sisällä:
http://sprott.physics.wisc.edu/pickover ... verse.html




Kääk. Galaksit tähtijärjestelmineen ovat "Jumalan" fyysiset aivot. Vai pitäisikö sanoa vaikkapa Taon, että päästään persoonasekoiluista.

jogger
Seuraa 
Viestejä2936
Ulmas
deep'n'dark
Oletko koskaan miettinyt että oletko sinä täysin privaatisti mietteidesi kanssa pääsi sisällä?
Kuten moni tietää niin skitsofreniaa potevilla on muitakin pään sisällä jota voi esiintyä myös "terveillä". Lisäksi sinun pääsi sisältöä tutkii Jeesus Kristus.

Tai sitten me kaikki ollaan pään sisällä:
http://sprott.physics.wisc.edu/pickover ... verse.html


Se että jokin näyttää samalta, ei tarkoita että ne toimivat samalla tavalla... (esim aivokoralli ei liity aivoihin mitenkään... niissä ei ole älyä ).

Kyllä kai noita galaksijoukkojen näköisiä kuvioita löytyy luonnosta muualtakin kuin aivoista.

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

Eli oikeastaan me emme ole yksilöitä sanan varsinaisessa mielessä, vaan kopion kopioita... aina riippuen siitä missä ja kenen (millaisen) kanssa me vauvana ja lapsena kasvoimme.



Jaa, nytkö se on sitten taas jonkun toisen syy, eikö edes kerran hyväksyttäisi että tämä on omaa syytäni, edes kerran elämässä?



Pointti on, ettei mikään ole kenenkään syy. Elämä vaan on mitä on.

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239

Luen paraikaa Oliver Sacksin kirjaa Musikofilia [spoiler varoitus!], ja tähän mennessä on selvinnyt ainakin, että joillakuilla soi musiikki päässä kokoajan. Vain harvat nauttivat tilanteesta, vaikka suuri osa oppii ilmeisesti elämään vaivan kanssa vieläpä siten, etteivät vuosien jälkeen enää haluaisi musiikkia pois. Musiikista tulee osa ihmisten identiteettiä.

Musiikin tai ylipäätään äänien kuuleminen (koskee kaiketi hallusinaatioita, myös kuvallisia, yleisemminkin) johtuu Sacksin mukaan siitä, että hermoimpulssit, joina viesti aistielimistä virtaavat aivokuorelle tai käsittelemistä varten virtavatkin väärään suuntaan. Eli jos aistielimet, jotka normaaleilla ihmisillä lähettävät jatkuvalla syötöllä dataa esimerkiksi aivokuorelle, joka siten myös blokkaa takaisinvirtauksen, eivät toimikaan riittävän tehokaasti, syntyy tilanne, jossa esim. aivokuorella ollut viesti valuu takaisin päin siihen aivojen osaan, joka tulkitsee, että aistielimessä olisi jotain tapahtunut ja tuo viesti lähtee nyt takaisin aivokuorelle. Ja näin ihminen tulkitsee, että ääni tulisi kehon ulkopuolelta aistielimissä havaittuna eikä mielikuvituksena. Sacksin mukaan tämän tyyppinen prosessi mm. musiikkihallusinaatioiden kokemiseen tukeutuu murskaavaan kokeelliseen todistusaineistoon.

Kuten toisaalta olen lukenut, tähän prosessiin voisi liittyä otsalohkon etuosa ja otsalohkon alaosan aivosaareke. Otsalohkon alaosan aivosaareke käsittelee mielen sisäisiä ärsykkeitä kun taas otsalohkon etuosa aistielimistä tulleita ärsykkeitä. Nämä alueet toimivat normaalisti vastavuoroisesti, mutta kuten artikkelissa esitetään, että esimerkiksi skitsofreenikoilla joku kytkin aivosaarekkeen ja otsalohkon etuosan välillä menee solmuun siten, että skitsofreenikot käsittelevät, ilmeisesti joitain aivoista lähteviä viestejä otsalohkon etuosalla eikä otsalohkon alaosan aivosaarekkeella, minkä vuoksi heille syntyy myös täysin todentuntuisia hallusinaatioita.

Jos tuota artikkelia ja jos nyt lainkaan ymmärsin ja hieman jäsentelisi Sacksin kertoman perusteella, hallusinaatioissa viestit "valuisivat" muualta aivoista käsittelemättöminä otsalohkon etuosaan, joka sitten lähettäisi viestin takaisin muualle aivokuorelle ärsykkeen käsittelyä ja lopulta tiedostamista varten. Eli vaikka artikkelissa puhutaan jostain epämääräisestä kytkimestä, voisi kyse olla vain siitä, että otsalohkon etuosan lähettämät aistiärsykkeet eivät ole skitsofreenikolla jostain syystä riittävän voimakkaita, jolloin muualta aivoista tai aivosaarekeesta pääsee mielikuvat valumaan otsolohkon etuosaan.

Ottaen huomioon, ettei musiikkia kuulevat voi pääsääntöisesti itse määrätä juurikaan tai kovinkaan suoraan, mitä musiikkia he kuulevat, virtavat ärsykkeet itse asiassa alitajunnasta tai tiedostamattomasta osasta aivoja väärään suuntaan, jotka sitten tosiaan tulevat tuon prosessin seurauksena lopulta tiedostamattomankin läpi tiedostettuun osaan aivoja. Olikos se vieläpä niin, että esimerkiksi Tsaikovsky kuuli täysin randomia musiikkia, jota hän sitten kirjoitti ylös kun taas tyypillisesti musiikki, jota ihmiset kuulevat, on musiikkia, jota he ovat joskus elämänsä aikana kuulleet.

Tosin en tietysti mene täysin takuuseen tästä logiikasta musiikin kuulemisen ja skitsofrenian välillä. Sacks kun ei luokittele kirjassaan esittelemiään ääniä kuulevia ihmisiä skitsofreenikoiksi (tai ei ole ainakaan käsitellyt skitsofreenikoita vielä sivulle 120 mennessä, jos nyt ylipäätään edes tulee heitä käsittelemään). Tosin jos olen oikein ymmärtänyt, skitsofreenikolla hallusinaatiot ovat kaiketi vain yksi osa tautia jonkinlaisen kokonaisvaltaisen psykoosin lisäksi, jollaista taas kirjan Musikofilia esimerkkitapauksilla ei selvästikään ole. Sacks luokittelee esimerkiksi tinnituksen samaa sarjaan kirjassaan esittämiensä musiikin tai äänten kuulemisen kanssa. Tosin puheäänienkään kuulemisesta hän ei ole toistaiseksi juuri puhunut vaan oikeastaan kaikista muista äänistä. Lähimmäksi puhetta mennään kirjassa kun potilas on kuullut lauluja.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

pohjanakka
Seuraa 
Viestejä94

En ole yksin pääni sisällä. Siellä ovat lapsuuden opetukset, vanhempien äänet, kaikkien niiden jotka olen joskus tuntenut ja jotka pulpahtavat tietyistä ärsykkeistä esiin. Jokainen on vaikuttanut jotenkin. Aivommehan käyvät vuoropuhelua aina, kun emme keskity johonkin tosi intensiivisesti.
Eri asia sitten on niillä joilla todella kuuluu jokin "ulkopuolinen" ääni päässä.
Voin kertoa esimerkin, millaista sekin voi olla.
Äidilläni oli tapaturman seurauksena aivoverenvuoto. Verta otettiin pois kaksikin kertaa.
Hän toipui muuten hyvin ja on aivan kuten ennenkin, järkevä ja looginen, mutta hän kuulee aika ajoin miehen laulavan kotonaan.
Mies on teemalaulaja. Kulloiseenkin tilaanteeseen, vuodenaikaan ja juhlapyhiin on omat laulunsa.
Miehen ääni on aina sama. Laulu on kuulemma kaunista. Joskus ukko laulaa liikaa ja ääni menee.
Kyllä on ihmetelty tätäkin tapausta. Ihmisen aivot tuottavat kummallisia asioita.

Kalervonpoika
Seuraa 
Viestejä179
-:)lauri
Luen paraikaa Oliver Sacksin kirjaa Musikofilia [spoiler varoitus!], ja tähän mennessä on selvinnyt ainakin, että joillakuilla soi musiikki päässä kokoajan. Vain harvat nauttivat tilanteesta, vaikka suuri osa oppii ilmeisesti elämään vaivan kanssa vieläpä siten, etteivät vuosien jälkeen enää haluaisi musiikkia pois. Musiikista tulee osa ihmisten identiteettiä.

Hep, ilmoittaudun tähän joukkoon. Päässäni soi tosiaan musiikki melkein jatkuvasti. Yleensä kyse on jostakin tutusta kappaleesta, jota on tullu viime päivinä kuunneltua, joskus taas ihan uudesta musiikista, riippuu vähän mitä on tullut puuhailtua. Koen tämän rasitteeksi, koska joskus en pysty nukkumaan sen takia. Vaivaan ei ole muuta apua kun musiikista pidättäytyminen, jolloin se pakkosointi rupeaa haihtumaan. Se vaan ei ole kovin helppoa toteuttaa, musiikkia kun on joka paikassa.

Joskus kun tein vielä musiikkia, ongelma oli todella vaikea. Projektit pyörivät päässä yötä päivää, niin kauan kunnes ne sai tehtyä. Osittain tästä syystä en enää halua tehdä musiikkia, se vain yksinkertaisesti on liian rankkaa vanhemmiten. Ymmärrän hyvin, miksi tuotteliain luova kausi on nuorena.

Tuosta kuulemisesta vielä. En kuule musiikkia sillä tavalla kun kuulen sen fyysisen aistiärsykkeen kautta. Kyllä minä sen jotenkin kuulen, vaikka kuvaisin sitä enemmän musiikin ajattelemiseksi. Jollakin tavalla se on kuitenkin laimeampaa. Ajattelen, että minulla ei ole se sisäisen kuulemisen kyky kovinkaan vahvana. Onkin aika hurjaa kuvitella vaikkapa Beethovenia, joka sävelsi massiivisen yhdeksännen sinfoniansa täysin kuurona. Tarinan mukaan hän ei kuullut ensi esityksessä valtaisia suosionosoituksia, vaan eräs soittajista käänsi mestarin yleisöön päin jotta hän näkisi. Tässä näytettä kuinka päässä voi soida isosti: http://www.youtube.com/watch?v=t3217H8JppI

Die Welt ist meine Vorstellung - Arthur Schopenhauer

Hänen pyhyytensä
Seuraa 
Viestejä28239
Kalervonpoika
-:)lauri
Luen paraikaa Oliver Sacksin kirjaa Musikofilia [spoiler varoitus!], ja tähän mennessä on selvinnyt ainakin, että joillakuilla soi musiikki päässä kokoajan. Vain harvat nauttivat tilanteesta, vaikka suuri osa oppii ilmeisesti elämään vaivan kanssa vieläpä siten, etteivät vuosien jälkeen enää haluaisi musiikkia pois. Musiikista tulee osa ihmisten identiteettiä.

Hep, ilmoittaudun tähän joukkoon. Päässäni soi tosiaan musiikki melkein jatkuvasti. Yleensä kyse on jostakin tutusta kappaleesta, jota on tullu viime päivinä kuunneltua, joskus taas ihan uudesta musiikista, riippuu vähän mitä on tullut puuhailtua. Koen tämän rasitteeksi, koska joskus en pysty nukkumaan sen takia. Vaivaan ei ole muuta apua kun musiikista pidättäytyminen, jolloin se pakkosointi rupeaa haihtumaan. Se vaan ei ole kovin helppoa toteuttaa, musiikkia kun on joka paikassa.

Joskus kun tein vielä musiikkia, ongelma oli todella vaikea. Projektit pyörivät päässä yötä päivää, niin kauan kunnes ne sai tehtyä. Osittain tästä syystä en enää halua tehdä musiikkia, se vain yksinkertaisesti on liian rankkaa vanhemmiten. Ymmärrän hyvin, miksi tuotteliain luova kausi on nuorena.

Tuosta kuulemisesta vielä. En kuule musiikkia sillä tavalla kun kuulen sen fyysisen aistiärsykkeen kautta. Kyllä minä sen jotenkin kuulen, vaikka kuvaisin sitä enemmän musiikin ajattelemiseksi. Jollakin tavalla se on kuitenkin laimeampaa. Ajattelen, että minulla ei ole se sisäisen kuulemisen kyky kovinkaan vahvana. Onkin aika hurjaa kuvitella vaikkapa Beethovenia, joka sävelsi massiivisen yhdeksännen sinfoniansa täysin kuurona. Tarinan mukaan hän ei kuullut ensi esityksessä valtaisia suosionosoituksia, vaan eräs soittajista käänsi mestarin yleisöön päin jotta hän näkisi. Tässä näytettä kuinka päässä voi soida isosti: http://www.youtube.com/watch?v=t3217H8JppI




Onpas mielenkiintoista, Sacks ei ole ainakaan vielä tehnyt kirjassaan rajavetoa tai ainakaan selkeästi tarkoittaako hän ääniä jotka tulkitaan tulevan pään ulkopuolelta vai sisäpuolelta. Mutta nyt kun tätä taustaa vasten lukemaani ajattelen, niin joitain tapauksia lukuunottamatta Sacks saattaa kuvata pääsääntöisesti tapauksia kirjassa, joilla tuo ongelma olisi kanssasi samanlainen. Eli, ettei kaikki sekoita noita ääniä pään ulkopuoleiseen maailmaan. No toisaalta Sacks kyllä hieman kritisoi määritelmää "hallusinaatio" käytettävän tässä yhteydessä ja ilmeisesti juuri samasta syystä eli kun kaikki eivät sekoita noita kuulemiaan ääniä päänulkopuolisiin ääniin, kyse ei kait ole varsinaisesti hallusinaatiosta.

Kiitos tästä. Huomaan, ettei tuo spekulaationi äänten kuulemisen ja hallusinaatioiden välillä vissiinkään tuolla esittämälläni tavalla toimi.

Jos argumentista ei voi johtaa yleistä sääntöä, sillä ei ole sisältöä.

Kalervonpoika
Seuraa 
Viestejä179
-:)lauri

Onpas mielenkiintoista, Sacks ei ole ainakaan vielä tehnyt kirjassaan rajavetoa tai ainakaan selkeästi tarkoittaako hän ääniä jotka tulkitaan tulevan pään ulkopuolelta vai sisäpuolelta. Mutta nyt kun tätä taustaa vasten lukemaani ajattelen, niin joitain tapauksia lukuunottamatta Sacks saattaa kuvata pääsääntöisesti tapauksia kirjassa, joilla tuo ongelma olisi kanssasi samanlainen. Eli, ettei kaikki sekoita noita ääniä pään ulkopuoleiseen maailmaan. No toisaalta Sacks kyllä hieman kritisoi määritelmää "hallusinaatio" käytettävän tässä yhteydessä ja ilmeisesti juuri samasta syystä eli kun kaikki eivät sekoita noita kuulemiaan ääniä päänulkopuolisiin ääniin, kyse ei kait ole varsinaisesti hallusinaatiosta.

Juu siis missään tapauksessa kyse ei ole hallusinaatiosta, vaan jonkinlaisesta pakkoajatuksesta. Samalla tavalla kuin mikä hyvänsä ajatus saattaa pyöriä päässä väkisin, vaikka ei haluaisikaan. Eiköhän näitä ole välillä kaikilla. Tätä musiikin "kuulemista" on itse asiassa hyvin vaikea kuvata, mutta se on eri asia kun oikea kuuleminen. Minä olen aina kuvitellut, että kaikilla on tämä vaiva, jota myös korvamadoksi kutsutaan. Oikeastaan vastasin vain sen takia, koska minulla tämä korvamato on ilmeisen kroonistunut, eli koko ajan soi päässä jotakin. Nyt soi tuon Beethovenin yhdeksännen alkutahdit, kun pirulainen menin kaivamaan sen esille ja vielä kuuntelin hetken aikaa. Varmaan kaikilla musiikin ystävillä on sama "vika".

Die Welt ist meine Vorstellung - Arthur Schopenhauer

Kalervonpoika
Seuraa 
Viestejä179
Kalervonpoika
Tätä musiikin "kuulemista" on itse asiassa hyvin vaikea kuvata, mutta se on eri asia kun oikea kuuleminen.

Mietin tätä asiaa hieman ja selitys on niin yksinkertainen, että vähän hävettää. Tutun musiikin "kuuleminen" on muistamista ja uuden musiikin "kuuleminen" on suunnittelemista, eli siis menneen tai tulevan musiikin ajattelemista. Musiikki tuntuu siis hieman laimealta, niin kuin elävinkin tapahtuma tai uni tuntuu jälkeen päin enää vain haalealta muistolta. Siis jos nyt puhutaan visuaalisesta muistosta tai äänistä (aistidatasta), ei tapahtuman esiin tuomasta tunteesta, joka saattaa toki olla jälkeen päinkin voimakas.

Die Welt ist meine Vorstellung - Arthur Schopenhauer

jogger
Seuraa 
Viestejä2936
Kalervonpoika
Kalervonpoika
Tätä musiikin "kuulemista" on itse asiassa hyvin vaikea kuvata, mutta se on eri asia kun oikea kuuleminen.

Mietin tätä asiaa hieman ja selitys on niin yksinkertainen, että vähän hävettää. Tutun musiikin "kuuleminen" on muistamista ja uuden musiikin "kuuleminen" on suunnittelemista, eli siis menneen tai tulevan musiikin ajattelemista. Musiikki tuntuu siis hieman laimealta, niin kuin elävinkin tapahtuma tai uni tuntuu jälkeen päin enää vain haalealta muistolta. Siis jos nyt puhutaan visuaalisesta muistosta tai äänistä (aistidatasta), ei tapahtuman esiin tuomasta tunteesta, joka saattaa toki olla jälkeen päinkin voimakas.

Silloin harvoin kun musiikkia kuulen pääni sisällä, se tapahtuu unessa ja heräämisen aikana.

Joskus tuo musiikin kuuleminen ahdistaa yhtä paljon kuin mikä tahansa muu pakkoajatus. Se tuntuu siltä kuin aivot jumittaisivat jossain tietyssä ajatuksessa, ja tuo musiikki ikäänkuin symboloi niitä ajatuksia.

On ymmärrettävää että musiikkialalla toimivat henkilöt rakentavat ajatuksensa musiikin ympärille, jolloin ajatukset ikäänkuin muodostuvat musiikista itsessään.

Itse tykkään kuunnella sellaista musiikkia joka kuulostaa tavallaan siltä, miten ajatukseni toimivat. Siinä pääsee jotenkin paremmin hallintaan omasta mielestään.

Saattaa olla myös jonkinlainen tetris-efekti kyseessä, eli jos jotain asiaa harrastaa liikaa, tulee siitä osa mielen todellisuutta, ja kaikki asiat alkavat muistuttamaan siltä asialta jota harrasti.
http://en.wikipedia.org/wiki/Tetris_effect

Kalervonpoika
Minä olen aina kuvitellut, että kaikilla on tämä vaiva, jota myös korvamadoksi kutsutaan.

Minulla on todella, todella harvoin, tuo "korvamato". Mutta silloinkin kun se tulee, saan lopetettua sen suhteellisen nopeasti keskittymällä johonkin muuhun asiaan, tai tuhoamalla sen esim soittamalla pääni sisällä väkisin jotain satunnaista siihen päälle, jolloin korvamato tavallaan hukkuu kohinaan.

Ehkä joillakin on vain vahvempi mieli, jonka takia korvamadot eivät elä pitkään.

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

pohjanakka
Seuraa 
Viestejä94
jussipussi
deep'n'dark

Analyysini sen olemassa oloa kohtaan johtuu kokemuksista viimeisin 8 vuoden aikana eikä harha tai ennakkoluuloista.



Ongelman syyhän tässä keskutelussa ainakin on varmistunut; uskot kivenkovaan harhoihisi.

Kukaan muu kuin sinä ei saa sinua uskomaan mitään muuta, siksi kannustan sinua epäilemään itsesi luomia harhoja ja haastamaan aktiivisesti niiden todellisuutta mielessäsi, se on sinun oma työsarka kukaan muu ei vois sitä sinun puolestasi tehdä. Eli ei muuta kuin käärit hiat ja hommiin!
Ravitseva illallinen ensin ja sitten harhojen kimppuun.




Näille kokemuksille ei näytä voivan itse mitään. Kerroin tuolla alussa äitini kokemuksesta joka pään lokkaantumisen ja aivoverenvuodon jälkeen alkoi kuulla ääniä. Tosin hänellä on vain lauluja, ei muuta. Hän vaikuttaa ihan normaalilta ja järkevältä muuten. Mutta äänet ovat tulleet jäädäkseen. Äänet ovat todellisuutta kuulijalleen. Täytyy vain toivoa, että henkilö pystyy hyväksymään ja elämään niiden kanssa.

Kurkö
Seuraa 
Viestejä179

Voisiko olla että päämme sisällä on erilaisia versioita itsestämme? Muistelisin katseneeni tv:stä dokumentin, jossa näytettiin potilas, jonka vasen käsi oli kuin riivattu. Rupesi hakkaamaan itseään. Ei välttämättä toki liity mitenkään.

On tosin niitäkin, kun potilas herää koomasta täysin erilaisena ihmisenä. Kuin uusi persoona. Mitä jos meillä on eri versioita itsestämme, mutta se kuka nyt olemme, on hallitsevin?

''Mikään ei ole niin varmaa, kuin epävarmaa.''

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat