Seuraa 
Viestejä336

Onko fotonilla jokin koko (pituus, leveys, korkeus)? VAi onko se ns. singularitetti?

Musta aukko voi syntyä tiviistä massakeskittymästä. Massa on energiaa ja sama toisinpäin.
Jos yhteen pisteeseen sattuu yhtäaikaa riittävasti fotoneita siis energiaa (vaikkapa mustan-aukon "lepomassan" verran), niin syntyykö silloin musta aukko? Elikkä aiheuttaako (suuri massaton fotonien) energiakeskittymä gravitaatiota? Ts. kaareuttaako ne aika-avaruutta?

Miksi fotonilla on liikemäärä vaikka sillä ei ole massaa? Tiedän kyllä wikipediasta, että riippuu fotonin taajuudesta jne..

Se ei kuitankaan mene (vielä) kovin hyvin jakeluun, kun liikemäärä toisen kaavan mukaan vaatii massan, jotta tulo ei olisi nolla. Miten ja miksi massaton ja massallinen liikemäärä ovat verrannollisia?

"Liikemäärä (tunnus p) on mekaniikassa vektorisuure, joka määritellään kappaleen massan ja nopeuden tulona" -Wikipedia-

- AIVAN MIELENVIKAST LÄPPÄNDEEROST! -

Sivut

Kommentit (18)

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31348
viitmar
Onko fotonilla jokin koko (pituus, leveys, korkeus)? VAi onko se ns. singularitetti?



Eivät teoriat ennusta sille mitään samassa mielessä mielekästä kokoa kuin makroskooppisilla kappaleilla on.

Musta aukko voi syntyä tiviistä massakeskittymästä. Massa on energiaa ja sama toisinpäin. Jos yhteen pisteeseen sattuu yhtäaikaa riittävasti fotoneita siis energiaa (vaikkapa mustan-aukon "lepomassan" verran), niin syntyykö silloin musta aukko? Elikkä aiheuttaako (suuri massaton fotonien) energiakeskittymä gravitaatiota? Ts. kaareuttaako ne aika-avaruutta?



Kyllä energia kaareuttaa aika-avaruutta.

Miksi fotonilla on liikemäärä vaikka sillä ei ole massaa? Tiedän kyllä wikipediasta, että riippuu fotonin taajuudesta jne..



Maailmamme nyt vain on sellainen. Ei sitä voida koskaan tietää miksi.

Se ei kuitankaan mene (vielä) kovin hyvin jakeluun, kun liikemäärä toisen kaavan mukaan vaatii massan, jotta tulo ei olisi nolla. Miten ja miksi massaton ja massallinen liikemäärä ovat verrannollisia?



Se klassinen kaava on likiarvo, joka toimii vain epärelativistisissa tapauksissa. Se on tarkoitettu lähinnä käytännön mekaniikan sovelluksiin. Fotonit ovat ultrarelativistisia ja vaativat suhteellisuusteorian käyttöä. Sen puitteissa ei ole mitään ongelmaa massattoman valon nopeudella liikkuvan fotonin liikemäärässä.

viitmar
Seuraa 
Viestejä336
Neutroni

Eivät teoriat ennusta sille mitään samassa mielessä mielekästä kokoa kuin makroskooppisilla kappaleilla on.

Kyllä energia kaareuttaa aika-avaruutta. Maailmamme nyt vain on sellainen. Ei sitä voida koskaan tietää miksi.

Se klassinen kaava on likiarvo, joka toimii vain epärelativistisissa tapauksissa. Se on tarkoitettu lähinnä käytännön mekaniikan sovelluksiin. Fotonit ovat ultrarelativistisia ja vaativat suhteellisuusteorian käyttöä. Sen puitteissa ei ole mitään ongelmaa massattoman valon nopeudella liikkuvan fotonin liikemäärässä.




Elikkäs jos käy paska säkä, ja tarpeeksi fotoneja osuu samalla kertaa samaan paikkaan, niin syntyy musta aukko. Vaikkapa maan lepomassan verran 9 mm sätellä olevaan tilaan, niin siinä ois sit musta aukko. Maan Schwarzschildin säde on tuo 9 mm.

Jos ajatellaan että se fotonin tila ois singulariteetti, niin eihän siihen sit tarvittaisi oikeastaan mitään. Senhän pitäisi olla silloin jo minikokoinen musta aukko. Elikkä on sillä oltava jokin koko, jotta sen energia ei jo itsessään romahda..

Onko fotonin ja massallisten kappaleioden liikemäärä edes sama asia? vai meneekö tämäkin keturallen sen lepo- ja liikemassan tavoin?

- AIVAN MIELENVIKAST LÄPPÄNDEEROST! -

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
viitmar
Elikkäs jos käy paska säkä, ja tarpeeksi fotoneja osuu samalla kertaa samaan paikkaan, niin syntyy musta aukko
Tuommoinen paskasäkä on kuitenkin täysin mahdoton.

Neutroni
Seuraa 
Viestejä31348
viitmar
Elikkäs jos käy paska säkä, ja tarpeeksi fotoneja osuu samalla kertaa samaan paikkaan, niin syntyy musta aukko. Vaikkapa maan lepomassan verran 9 mm sätellä olevaan tilaan, niin siinä ois sit musta aukko. Maan Schwarzschildin säde on tuo 9 mm.



Ehkä kannattaa miettiä todennäköisempiä onnettomuusskenaarioita ennen kuin alkaa panostaa rahaa niiden välttämiseen. Ei tuollaista käytännössä voi tapahtua maailmankaikkeuden olemassaolon aikana. Todennäköisyys on 10^-ääretön.

Jos ajatellaan että se fotonin tila ois singulariteetti, niin eihän siihen sit tarvittaisi oikeastaan mitään. Senhän pitäisi olla silloin jo minikokoinen musta aukko. Elikkä on sillä oltava jokin koko, jotta sen energia ei jo itsessään romahda..



Eivät fotonit ole mustia aukkoja.

Onko fotonin ja massallisten kappaleioden liikemäärä edes sama asia? vai meneekö tämäkin keturallen sen lepo- ja liikemassan tavoin?



Mitä tarkoitat? Liikemäärä on liikemäärää ja se esim. säilyy liikemäärän omaajien massasta riippumatta.

viitmar
Seuraa 
Viestejä336
Neutroni

Ehkä kannattaa miettiä todennäköisempiä onnettomuusskenaarioita ennen kuin alkaa panostaa rahaa niiden välttämiseen. Ei tuollaista käytännössä voi tapahtua maailmankaikkeuden olemassaolon aikana. Todennäköisyys on 10^-ääretön.

Eivät fotonit ole mustia aukkoja.

Mitä tarkoitat? Liikemäärä on liikemäärää ja se esim. säilyy liikemäärän omaajien massasta riippumatta.




En ottanutkaan kantaa tapahtuman todennäköisyyteen muutoin kun paska säkä.. Käytännössähän tuo lie mahdottomuus, mutta teoriassa taas täysin mahdollinen.

Fotonit eivät ole mustia aukkoja, mutta niiden koko suhteessa energiaan täytyy olla suurempi kuin Schwarzschildin säde, jotta ne eivät romahtaisi mustiksi aukoiksi. Näin siis ainakin teoriassa..

"Mitä tarkoitat?"

Vaikea selittä mitä tarkoitan, mutta yritä silti..

Johdanto: Kun massallinen kappale kulkee x nopeutta, niin sen retaltiivinen massa kasvaa. Ts. liikemäärä kasvaa. On harhaanjohtavaa sanoa, että kappaleen massa lisääntyisi sen liikkuessa, mutta silti liikemäärä lasketaan tästä harhaan johtavasta massan kasvusta.

Onko massallisen ja massattoman liikemäärässä kyseessä täysin samasta asiasta? Kun ne lasketaan eri yhtälöilläkin..

Esim. onko säteilyn paineella (fotonin liikemäärällä) käytänössä mitään yhteyytä normi paineeseen (kaasu ja sen atomien liikemäärä) verrattuna? Kuitenkin molemmila voidaan "puhaltaa" purjetta, mutta ovatko ne samoja asioita pohjimmiltaan?

Vähän niin kuin relatiivinen massa vs. ja lepomassa.. Eivät ole sama asia, mutta verrattavissa ovat kaavassa kylläkin jne..

Ottaakohan tästä nyt Erkkikään selvää.. Yritetty on kuitenkin

- AIVAN MIELENVIKAST LÄPPÄNDEEROST! -

Kiertäköön renkaan muotoisessa hiukkaskiihdyttimessä massa-energiaa määrä 1 J, nopeudella 0.5 c.
Kiertäköön renkaanmuotoisessa tuubissa valoa, valon määrä on 0.5 J, ja nopeus on 1.0 c.

Nämä kaksi rengasta ovat halkaisijaltaan 1 m molemmat.

Kun näitä renkaita kääntelee, tuntuu hyrrävoimia. Hyrrävoimat ovat identtiset.

E*v on sama molemmissa laitteissa.

Tästä voimme päätellä että:
liikemäärä m*v + relativistinen liikemäärä, on syvemmältä olemukseltaan E*v

viitmar
Seuraa 
Viestejä336
jartsa
Kiertäköön renkaan muotoisessa hiukkaskiihdyttimessä massa-energiaa määrä 1 J, nopeudella 0.5 c.
Kiertäköön renkaanmuotoisessa tuubissa valoa, valon määrä on 0.5 J, ja nopeus on 1.0 c.

Nämä kaksi rengasta ovat halkaisijaltaan 1 m molemmat.

Kun näitä renkaita kääntelee, tuntuu hyrrävoimia. Hyrrävoimat ovat identtiset.

E*v on sama molemmissa laitteissa.

Tästä voimme päätellä että:
liikemäärä m*v + relativistinen liikemäärä, on syvemmältä olemukseltaan E*v

?

- AIVAN MIELENVIKAST LÄPPÄNDEEROST! -

Goswell
Seuraa 
Viestejä12938
viitmar
Johdanto: Kun massallinen kappale kulkee x nopeutta, niin sen retaltiivinen massa kasvaa. Ts. liikemäärä kasvaa. On harhaanjohtavaa sanoa, että kappaleen massa lisääntyisi sen liikkuessa, mutta silti liikemäärä lasketaan tästä harhaan johtavasta massan kasvusta.



Noin on. Massa ei kasva mihinkään, nopeus kasvaa. Nopeuden muuttaminen aiheuttaa aina kiihtyvyyttä, kiihtyvyydessä ilmenee aina massanhitaus, massa tuntuu suuremmalta koska kiihtyvyys nopeuden muuttuessa sotkee kappaleen sisäisen tasapainon.

Helppo koe, vasara ja peukalo. Lyö vasaralla eri nopeuksilla ihan itse omaan peukaloon. En vastaa vammoista, toimikaa..

viitmar
Esim. onko säteilyn paineella (fotonin liikemäärällä) käytänössä mitään yhteyytä normi paineeseen (kaasu ja sen atomien liikemäärä) verrattuna? Kuitenkin molemmila voidaan "puhaltaa" purjetta, mutta ovatko ne samoja asioita pohjimmiltaan?



Minusta periaatteessa on paljonkin. Puhalla purjetta, atomien elektroniverhot ilman ja purjeen välillä hylkii toisiaan, ilmenee loittonemisena, massanhitaus toimii tuossa.

Fotoni siirtää elektroniin liike-energiaansa suoraan, ilmenee loittonemisena tuokin. Siis aivan samahan tuo on molemmissa. Elektroniverhojen tapauksessa, siis puhallettu ilma ja purje tapauksessa hylkimisen aiheuttaa juuri samat fotonit kuin suorassa fotonituulessakin.

Minun mielestä noin.

viitmar
Seuraa 
Viestejä336
Goswell

Minusta periaatteessa on paljonkin. Puhalla purjetta, atomien elektroniverhot ilman ja purjeen välillä hylkii toisiaan, ilmenee loittonemisena, massanhitaus toimii tuossa.

Fotoni siirtää elektroniin liike-energiaansa suoraan, ilmenee loittonemisena tuokin. Siis aivan samahan tuo on molemmissa. Elektroniverhojen tapauksessa, siis puhallettu ilma ja purje tapauksessa hylkimisen aiheuttaa juuri samat fotonit kuin suorassa fotonituulessakin.




Siis minustakin niillä on paljon yhteistä, mutta voidaanko sanoa, että fotonin liikemäärä on sama asia kuin vaikka neutronin liikemäärä?

- AIVAN MIELENVIKAST LÄPPÄNDEEROST! -

Goswell
Seuraa 
Viestejä12938

Kyllä minusta voidaan, nopeus on energiaa, jos nopeus muuttuu, muuttuu energiakin.
Nopeuden saamiseksi on käytetty energiaa, energia on nyt nopeudessa. Nopeuden hidastaminen vapauttaa tuota nopeuteen sitoutunutta energiaa. Massanhitaus perustuu juuri tuohon.
Miksei tuo toimisi fotoneillekin oli niillä massaa tahi ei.
Kaikensuhteen c ei minusta oikein toimi, mikä kiihdyttää tai hidastaa fotonin aina juuri siihen c:n mikä mitataan, no havaitsija itse tietenkin. Jos sallitaan fotonille eri nopeuksia tyhjiössä havatsijan nopeuserojen mukaisesti, kaikki havaitut ilmiöt fotonien välittämässä infossa on älyttömän helppo selittää.

Minun mielestä noin.

viitmar
jartsa
Kiertäköön renkaan muotoisessa hiukkaskiihdyttimessä massa-energiaa määrä 1 J, nopeudella 0.5 c.
Kiertäköön renkaanmuotoisessa tuubissa valoa, valon määrä on 0.5 J, ja nopeus on 1.0 c.

Nämä kaksi rengasta ovat halkaisijaltaan 1 m molemmat.

Kun näitä renkaita kääntelee, tuntuu hyrrävoimia. Hyrrävoimat ovat identtiset.

E*v on sama molemmissa laitteissa.

Tästä voimme päätellä että:
liikemäärä m*v + relativistinen liikemäärä, on syvemmältä olemukseltaan E*v

?




Meillä on semmoinen ongelma että emme ymmärrä liikemäärää. Ratkaisemme ongelman siten että dumppaamme liikemäärän. Tilalla voimme käyttää eekertaaveetä, E*v. Siis energia kertaa nopeus.

Eekertaavee säilyy, siis sitä ei voi luoda tai hävittää,

Esimerkki:

Lasilevy, jossa valon nopeus on 0.5 c, on aluksi paikoillaan, avaruudessa. Sitten lasilevyyn osuu jatkuva valonsäde. Lasin sisällä valonsäteen E*v on pienentynyt puoleen. Puolet valon eekertaaveestä on siis absorboitunut lasiin. Lasin eekertaavee ei siis ole nolla, siis lasi liikkuu tasaisella nopeudella.

jartsa
Lasilevy, jossa valon nopeus on 0.5 c, on aluksi paikoillaan, avaruudessa. Sitten lasilevyyn osuu jatkuva valonsäde. Lasin sisällä valonsäteen E*v on pienentynyt puoleen. Puolet valon eekertaaveestä on siis absorboitunut lasiin. Lasin eekertaavee ei siis ole nolla, siis lasi liikkuu tasaisella nopeudella.
Hölynpölyä! Valonsäde menee lähes kokonaan lasin läpi ja jatkaa nopeudella c. Mietipä uudelleen.

korant
jartsa
Lasilevy, jossa valon nopeus on 0.5 c, on aluksi paikoillaan, avaruudessa. Sitten lasilevyyn osuu jatkuva valonsäde. Lasin sisällä valonsäteen E*v on pienentynyt puoleen. Puolet valon eekertaaveestä on siis absorboitunut lasiin. Lasin eekertaavee ei siis ole nolla, siis lasi liikkuu tasaisella nopeudella.
Hölynpölyä! Valonsäde menee lähes kokonaan lasin läpi ja jatkaa nopeudella c. Mietipä uudelleen.




Fotoni on pakotettu tallettamaan 50% liikemäärästään lasiin lasissa olonsa ajaksi. Siksi lasi liikkuu.

Liikemääräaika eli massamatka. Mitähän sillä tekisi.

Fotonin ja lasin liikemääräajat eli massamatkat ovat samat, fotonin mennessä lasin läpi nopeudella 0.5 c.
Fotonin ja lasin matkojen suhde on siis lasin ja fotonin massojen suhde.
Fotonin ja lasin nopeuksien suhde on siis lasin ja fotonin massojen suhde.

viitmar
Seuraa 
Viestejä336

Oletetaanpa että raketti kulkee lähes c:n nopeutta. Silloin vastaan tulevat fotonit sinisiirtyy. Mitä lähemmäksi c:tä tullaa sitä enemmän ne sinisiirtyy. Voiko mm. näkyvä valo muuttua esim. gammasäteilyksi tuolloin?

- AIVAN MIELENVIKAST LÄPPÄNDEEROST! -

Goswell
Seuraa 
Viestejä12938

En tiedä, tietääkö kukaan, oletan että ei muutu.Minusta tuossa tapahtuu ainakin kaksi asiaa.
Raketin atomit alkavat poimia elektroneillaan alemman "taajuuden" fotoneita, siis kasvava nopeusero korvaa saapuvien fotonien sisäistä energiaa, spektriviivat siirtyy raketin suhteen sinisensuuntaan.
Nopeusero muuttaa fotonin absorpiopaikkaa raketin atomin elektronilla, siis elektroni korjaa nopeuseroa omalla nopeudellaan, elektroni saa tällöin lisää nopeutta radallaan, kyky välittää fotoneita kasvaa, havaitaan taajuuden kasvuna.

Mitä tapahtuu saapuvalle gammasäteilylle?, ehkä se vain voimistuu edelleen.

Minun mielestä noin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat