Seuraa 
Viestejä45973

Olkoon sylinterimäisen vesisäiliön korkeus 1,0 m ja valopulssin pituus 1,33 m.

Valopulssi ohjataan vesisäiliöön, kansi laitetaan päälle, vesi pumpataan pois.

Nyt valonsäde, alunperin pituudeltaan 1.33 m ilmassa, on pituudeltaan 1.0 m ilmassa.

Valon energian muutos voidaan laskea jollakin kaasun puristamiseen liittyvällä kaavalla.

Olisikohan muutos mahdollisesti 33 % ?

Kommentit (12)

vihertaapero
Seuraa 
Viestejä6081

Entä voisinko säilöä kesäistä valoa juuttisäkkeihin niin voisi sitten kaamoksen keskellä aina välillä säkkejä raotella?

Konsta: ...joten jäähdytysvesi on varmasti erittäin korkeaktiivista.
Brainwashed: En tosiaankaan pidä itseäni minään asiantuntijana...

MooM
Seuraa 
Viestejä8012
jartsa
Olkoon sylinterimäisen vesisäiliön korkeus 1,0 m ja valopulssin pituus 1,33 m.

Valopulssi ohjataan vesisäiliöön, kansi laitetaan päälle, vesi pumpataan pois.

Nyt valonsäde, alunperin pituudeltaan 1.33 m ilmassa, on pituudeltaan 1.0 m ilmassa.




Entäs, jos valo liukeneekin veteen ja tulee pois veden mukana?

Mietittäväksi: Miten kauan pitää valonlähdettä pitää "päällä", jotta tuotetaan 1,33 m pituinen valopulssi? Miten nopeasti valonlähde reagoi sytytykseen ja sammutukseen tai sulkimen (tms) komentoihin? Kauanko kestää sulkea astian kansi?

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Neutroni
Seuraa 
Viestejä31338
MooM
Mietittäväksi: Miten kauan pitää valonlähdettä pitää "päällä", jotta tuotetaan 1,33 m pituinen valopulssi?



Muutama nanosekunti on pieni ikuisuus pulssilaserien aikamittakaavassa. Mutta se on aika seppä, joka pumppaa veden pois ennen kuin valo absorboituu kaviteetin häviöihin.

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
jartsa
Olkoon sylinterimäisen vesisäiliön korkeus 1,0 m ja valopulssin pituus 1,33 m.

Valopulssi ohjataan vesisäiliöön, kansi laitetaan päälle, vesi pumpataan pois.

Nyt valonsäde, alunperin pituudeltaan 1.33 m ilmassa, on pituudeltaan 1.0 m ilmassa.

Valon energian muutos voidaan laskea jollakin kaasun puristamiseen liittyvällä kaavalla.

Olisikohan muutos mahdollisesti 33 % ?




Esitäpä selkeä kaaviokuva siitä, missä järjestyksessä vesisäiliöstä vesi pumpataan pois. Suhteellisuusteorian mukaan asiat eivät tapahdu samanaikaisesti säiliön päissä vaan tapahtumajärjestys riippuu myös katselijan suunnasta säiliöön nähden. Kuvaile kokejärjestelysi yksikäsitteisellä ja fysikaalisesti toteutettavissa olevalla tavalla niin sen seurauksia voi arvioida. Jos kokeesi järjestelyt rikkovat fysiikan lakeja niin kokeen tulosten analyysi on hyödytöntä.

En näe erityistä estettä sille, että väliainetta muokkaamalla saadaan väliaineessa liikkuvaan valoon pumpattua lisää energiaa. Jos sähkömagneettinen aalto heijastuu liikkuvasta pinnasta niin sen taajuus muuttuu Doppler - ilmiön vuoksi. Taajuuden muutokseen liittyvä energian muutos on tuolloin peräisin liikkuvan pinnan liike-energiasta. Ilmiö tapahtuu mm. autojen nopeuden valvontaan käytetyn tutkan toimiessa.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

kfa
jartsa
Olkoon sylinterimäisen vesisäiliön korkeus 1,0 m ja valopulssin pituus 1,33 m.

Valopulssi ohjataan vesisäiliöön, kansi laitetaan päälle, vesi pumpataan pois.

Nyt valonsäde, alunperin pituudeltaan 1.33 m ilmassa, on pituudeltaan 1.0 m ilmassa.

Valon energian muutos voidaan laskea jollakin kaasun puristamiseen liittyvällä kaavalla.

Olisikohan muutos mahdollisesti 33 % ?




Esitäpä selkeä kaaviokuva siitä, missä järjestyksessä vesisäiliöstä vesi pumpataan pois. Suhteellisuusteorian mukaan asiat eivät tapahdu samanaikaisesti säiliön päissä vaan tapahtumajärjestys riippuu myös katselijan suunnasta säiliöön nähden. Kuvaile kokejärjestelysi yksikäsitteisellä ja fysikaalisesti toteutettavissa olevalla tavalla niin sen seurauksia voi arvioida. Jos kokeesi järjestelyt rikkovat fysiikan lakeja niin kokeen tulosten analyysi on hyödytöntä.

En näe erityistä estettä sille, että väliainetta muokkaamalla saadaan väliaineessa liikkuvaan valoon pumpattua lisää energiaa. Jos sähkömagneettinen aalto heijastuu liikkuvasta pinnasta niin sen taajuus muuttuu Doppler - ilmiön vuoksi. Taajuuden muutokseen liittyvä energian muutos on tuolloin peräisin liikkuvan pinnan liike-energiasta. Ilmiö tapahtuu mm. autojen nopeuden valvontaan käytetyn tutkan toimiessa.





1: Ideaalisilla peileillä vuoratussa säiliössä on fotonikaasua ja läpinäkyvä pullo.
2: Pulloon pumpataan kaasua, jolloin pulloon syntyy fotonien ruuhka, johtuen fotonien nopeuden laskusta.
3: Pullo kääritään ideaaliseen heijastavaan folioon.
4: Kaasu diffuntoituu ulos pullosta.
5: Pullossa on fotonikaasua alkuperäistä suuremmasa paineessa.

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
jartsa
1: Ideaalisilla peileillä vuoratussa säiliössä on fotonikaasua ja läpinäkyvä pullo.
2: Pulloon pumpataan kaasua, jolloin pulloon syntyy fotonien ruuhka, johtuen fotonien nopeuden laskusta.



Perustele. Kun kaasun paine vähitellen nousee niin fotonit vähitellen alkavat vuorovaikuttaa kaasun kanssa ja niiden etenemisnopeus vähitellen hidastuu. Pullon tilavuus pysyy kuitenkin vakiona joten fotonien keskimääräinen etäisyys toisistaan pysyy vakiona, ellei niiden määrä lisäänny.

jartsa
3: Pullo kääritään ideaaliseen heijastavaan folioon.
4: Kaasu diffuntoituu ulos pullosta.
5: Pullossa on fotonikaasua alkuperäistä suuremmasa paineessa.



Johtopäätös ei seuraa esittämistäsi välivaiheista. Et liene tosissasi väitteinesi.

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

kfa
jartsa
1: Ideaalisilla peileillä vuoratussa säiliössä on fotonikaasua ja läpinäkyvä pullo.
2: Pulloon pumpataan kaasua, jolloin pulloon syntyy fotonien ruuhka, johtuen fotonien nopeuden laskusta.



Perustele. Kun kaasun paine vähitellen nousee niin fotonit vähitellen alkavat vuorovaikuttaa kaasun kanssa ja niiden etenemisnopeus vähitellen hidastuu. Pullon tilavuus pysyy kuitenkin vakiona joten fotonien keskimääräinen etäisyys toisistaan pysyy vakiona, ellei niiden määrä lisäänny.

jartsa
3: Pullo kääritään ideaaliseen heijastavaan folioon.
4: Kaasu diffuntoituu ulos pullosta.
5: Pullossa on fotonikaasua alkuperäistä suuremmasa paineessa.



Johtopäätös ei seuraa esittämistäsi välivaiheista. Et liene tosissasi väitteinesi.




Jos ajatellaan, ihan vaan asian havainnollistamiseksi, että ihmekaasun ansiosta kestää tunnin kun fotoni kulkee pullon läpi, tällöin puolessa tunnissa luultavati jokainen fotoni on ehtinyt osua pullon ulkoseinään, mutta ulos ei ole vielä yhtään fotonia tullut. Siis kaikki fotonit ovat pullossa.

syytinki
Seuraa 
Viestejä9469
ovolo
Joko AGA toimittaa tätä fotonikaasua? Pitääpä kysyä ja ostaa yksi pullo kesämökille, kun siellä ei ole vielä sähköjä.

Ei kai siihen AGA:a tarvita. Tuotahan myydään mm. huoltoasemilta. Kansanomainen nimitys on kosania.

Tarvitset venttiilit, letkun ja sen päähän filtterilaitteen, jolla poistetaan tarpeettomat aallonpituudet. Filtterin varsinainen suodatinosa pitää ensin lämmittää vaikkapa tulitikulla ja katso valkeus tulee putkesta. Tietysti täytyy ensin avata venttiilit.

kfa
Seuraa 
Viestejä2517
jartsa
kfa
jartsa
1: Ideaalisilla peileillä vuoratussa säiliössä on fotonikaasua ja läpinäkyvä pullo.
2: Pulloon pumpataan kaasua, jolloin pulloon syntyy fotonien ruuhka, johtuen fotonien nopeuden laskusta.



Perustele. Kun kaasun paine vähitellen nousee niin fotonit vähitellen alkavat vuorovaikuttaa kaasun kanssa ja niiden etenemisnopeus vähitellen hidastuu. Pullon tilavuus pysyy kuitenkin vakiona joten fotonien keskimääräinen etäisyys toisistaan pysyy vakiona, ellei niiden määrä lisäänny.

jartsa
3: Pullo kääritään ideaaliseen heijastavaan folioon.
4: Kaasu diffuntoituu ulos pullosta.
5: Pullossa on fotonikaasua alkuperäistä suuremmasa paineessa.



Johtopäätös ei seuraa esittämistäsi välivaiheista. Et liene tosissasi väitteinesi.




Jos ajatellaan, ihan vaan asian havainnollistamiseksi, että ihmekaasun ansiosta kestää tunnin kun fotoni kulkee pullon läpi, tällöin puolessa tunnissa luultavati jokainen fotoni on ehtinyt osua pullon ulkoseinään, mutta ulos ei ole vielä yhtään fotonia tullut. Siis kaikki fotonit ovat pullossa.



Ihmekaasu ei kuulu fysiikkaan. Kerro mistä materiaalista oikein on kysymys. Arvelisin että yrität löytää käsitettä Bose-Einstein - kondensaatti:

http://www.physicscentral.com/explore/a ... search.cfm

Jos pullossa olisi sanojesi mukaan "fotonikaasua" niin silloin pullon läpi liikkuisi fotoneita kaikkiin suuntiin samanaikaisesti. Fotoneita olisi koko pullon tilavuudessa satunnaisesti jakautuneena eli siis sekä pullon keskiosissa että sen reunoissa ja esimerkiksi 0.000000001 mm päässä pullon ulkoseinästä. Fotonien etenemisnopeutta hidastava kaasu ei muuttaisi fotonien sijainteja pullon sisäpuolella eikä estäisi reunan lähellä olevaa valoa pääsemästä nopeasti ulos pullosta.

Hitaampaan väliaineeseen tuleva valoaalto tunnetusti tiivistyy eli aallonpituus optisesti tiheämmässä aineessa on lyhyempi kuin tyhjiössä. Optisesti tiheämpään aineeseen tulevan fotoniryöpyn pituus lyhenee samassa suhteessa. Poistuessaan tiheästä aiheesta takaisin tyhjiöön samainen fotoniryöppy vastaavasti pitenee, ellei väliaine epälineaarisuutensa vuoksi fokusoi pulssia ajan suhteen. Tuota fokusointi-ilmiötä käytetään. mm. femtosekuntilasereissa lyhentämään valopulssin pituutta sen jälkeen, kun pulssia on ensin vahvistettu.

http://en.wikipedia.org/wiki/Prism_compressor

Kim Fallström kfa+news@iki.fi

MooM
jartsa
Olkoon sylinterimäisen vesisäiliön korkeus 1,0 m ja valopulssin pituus 1,33 m.

Valopulssi ohjataan vesisäiliöön, kansi laitetaan päälle, vesi pumpataan pois.

Nyt valonsäde, alunperin pituudeltaan 1.33 m ilmassa, on pituudeltaan 1.0 m ilmassa.




Entäs, jos valo liukeneekin veteen ja tulee pois veden mukana?



Niin joo. Riittävän pienen reiän läpi pumppaus riittää varmaankin erottamaan veden ja valon.

jartsa

Niin joo. Riittävän pienen reiän läpi pumppaus riittää varmaankin erottamaan veden ja valon.



Veden ja fotonien välillä vaikuttaa varsin heikko gravitaatio vetovoima. Veden vetäminen irti fotoneista aiheuttaa (gravitaatio-) sinisiirtymän fotoneille.

Veden ja fotonien välillä vaikuttaa lisäksi joku suurempi vetovoima, lieneekö tuolla joku nimi? Veden vetäminen irti kyseisen suuremman voiman voimakentästä aiheuttaa fotoneille suuremman sinisiirtymän.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat