Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Uuden genetiikan kiihtyvästi edistyessä kehittyy myös kyky huomata ja tarkkailla muita solun pieniä toimijoita kuten molekyylikoneita. Elävä solu näyttää olevan täynnä lähinnä proteiineista koostuvia, tärkeitä toimintoja suorittavia molekyylikoneita.

Ensi kertaa on nyt voitu seurata kookkaan kromosomien järjestystä ylläpitävän molekyylikoneen MukBEF (nimeltä: kromosomikompleksien rakenteellinen ylläpito) etenemistä genomissa. Tämän molekyylikoneen osina olevat monet proteiinimolekyylit on vastaavia geenejä merkitsemällä "värjätty" kukin omalla värillään ja saatu näkyväksi laserin avulla. Tämän jälkeen kompleksin etenemistä on voitu seurata valomikroskoopilla.

Molekyylikoneen energialähteenä toimii tuttu ATP, Kone kiinnittyy yhdellä jalallaan kromosomiin ja haparoi muilla jaloillaan kromosomia yhä laajemmalta alalta muotoillen geneettistä materiaalia elävässä solussa. Se muistuttaa jyrkännettä kiipeävää vuoristokiipeilijää.

MukBEF on yksi monista pienistä moottoreista, joita solussa on paljon, ja joiden toiminnat kattavat paljon tehtäviä, mm. elintärkeiden materiaalien kuljetuksen ja lihasten supistumisen mahdollistamisen.

Tutkijat toivovat tämänkaltaisilla ennen arvaamattoman pieniin toimijoihin kohdistuvilla kokeilla saavansa uusia oivalluksia elämälle tärkeistä asioista solussa sekä edistävänsä biolääketieteen tutkimusta.

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 110747.htm

[size=85:2ibepjwo]The molecular machines in question are called Structural Maintenance of Chromosome (SMC) complexes: they remodel the genetic material inside every living cell and work along similar principles to a large family of molecules that act as very small motors performing functions as diverse as trafficking vital material inside cells to allowing muscles to contract.[/size:2ibepjwo]

[size=85:2ibepjwo]It is hoped that pioneering biophysics experiments such as this will give fresh insights into the complex processes which are vital to life, and pave the way for a whole new approach to biomedical research at the very tiny length scale for understanding the causes of many diseases in humans, and how to devise new strategies to combat them[/size:2ibepjwo]

Sivut

Kommentit (43)

Näiden kuvien pitäisi esittää molekyylikoneita elävässä solussa, vaikka joukossa voikin olla joitakin tutkijoiden valmistamia. Ehkä soluakin voidaan pitää monimutkaisena molekyylikoneena. Varmaan nämä asiat ovat monille tuttuja. Itselleni tämä näkymä soluun on voittopuolisesti uusi.

http://www.google.fi/search?q=molecular ... 80&bih=928

Tulee mieleen, että tuollaista koneita täynnä olevaa solua ohjaavien sähkökenttien täytyy olla suunnattoman monimutkaisia. Myös fotoni- ja fononikentille riittäisi tehtäviä; niitähän on todettu solussa olevankin. Fononikenttien vaikutus organisaatioon voisi muistuttaa Hans Jennyn tutkimia Chladnin levyjä.

Kun erilaiset hiukkaset syntyvät esim. törmäyttimessä, ne saavat samalla tuntemattomasta syystä kaikki ominaisuutensa: massan, koon, varauksen, spinin jne. Kvanttikenttäteoriat kyllä ennakoivat näin tapahtuvan, mutta kukaan ei vielä tiedä, millä konkreettisella mekanismilla tämä tapahtuu. Kun taas hiukkanen lakkaa olemasta esimerkiksi annihilaatiossa, häviävät ominaisuudetkin kuin tuhka tuuleen.

Analogisesti, jos ajatellaan - Wittgensteinin Tractatusta mukaillen - että sub-planckinen vakuumi sisältää kaiken logiikan (jota loogiset lauseet vajavaisesti kuvaavat), on lähellä ajatus, että sub-planckinen vakuumi sisältää kaiken informaation. Vakuumin päälle rekentuvat järjestelmät sisältävät kukin rakenteensa monimutkaisuuden säätämän osuuden tästä informaatiosta.

Tällaisia ajatuskulkuja tulee mieleen, kun lueskelee uutta tutkimusta solusta informaatio-apparaattina, jossa solun biokemia "ainoastaan" toimii informaation kaikkien ulottuvuuksien kantajana samaan tapaan kuin olemaan tullut hiukkasen kenergiakeho toimii kaikkien hiukkasen ominaisuuksien kantajana.

http://www.sciencemag.org/content/338/6105/334.summary

Solun täyttävä biologisten signaalien verkko noudattaa informaatioteorian lakeja, toteavat tutkijat. Kunkin solun täyttää informaatio, jonka määrän sanelee kyseisen solun informaatiokapasiteetti, solun signaalinvälityssysteemin sisäinen ominaisuus.

Analogian mukaan siis hiukkasen energiakeho muodostaa sen olemusta kuvaavien ominaisuuksien kantajan ja solun "energiakeho" puolestaan muodostaa solun olemusta kuvaavien informaatioteoreettisten aspektien kantajan.

Animaatioita solun sisäisistä tapahtumista. Niiden katselu avartaa näkemystä ja auttaa varmaan pohtimaan, mitkä luonnonlait ja -ilmiöt ovat organisaatiota koossa pitäviä tekijöitä

http://www.youtube.com/watch?v=xiabW9tx ... creen&NR=1

Molekyylimoottorit vielä kerran. Molekyylimoottorien tehtävät, toimintaperiaatteet ja -tavat ovat keskeinen osa modernia biologiaa

http://www.google.fi/search?q=molecular ... 80&bih=928

Moottoreilla on niin olennainen osa, tehtävät ja vaikutukset solun elämänprosessissa, että ilman jonkinasteista näkemystä niistä koko biologiakuva on vain murto-osa todellisuudesta. Ja nyt vasta olen tullut siitä tietoiseksi. Olen luullut esimerkiksi, että aineet vain kulkeutuvat siellä, vaikka monilla niistä on omat kuljettajansa, täsmätoimivat molekyylimoottorit! Molekyylimoottorit osallistuvat myös solun sisusrakenteiden, erimerkiksi tukirangan konstruointiin.

Moottoreita täytyy olla läsnä, että tukiranka itseorganisoituisi..

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 103311.htm

Paul M
Seuraa 
Viestejä8626
Liittynyt16.3.2005

Tähän sopinee taas Kondrad Lorenzin lausahdus: eliö ilmentää ympäristöään.

Jos tuohon lausahdukseen kytkee mielikuvan ympäristön kvanttikentistä, voi siihen päästä sisälle mielenkiintoisesti.

Kaikki eliöt ovat jotenkin oudosti sopivia siihen ympäristöönsä, jossa ne ovat ja elävät. Kannattaisi koettaa hyväksyä edes kokeellisesti se, että myös ympäristö pitää yllä siihen sopivan eliön olemusta. Myös muokkaa sitä. Ihminen on heijastus mikromaailman tapahtumista. Ihmisen oma mittakaava ei varsinaisesti ole enää sopiva ympäristöönsä. Oikeastaan lähes kaikenlaiset tapahtumat rusentavat tai tukahduttavat ihmisen. Ihminen on oikeasti eräänlainen pullistuma siltä tasolta, jossa osaset ovat huikean sopetuneita olotilaansa. Tämän ihmiseksi koetun pullistuman sisällä on kuitenkin varsin hyvät olosuhteet osille.

Meri tai jokin liemi on alkuperäinen kvanttikenttäympäristö, jossa mikromaailman olennot ovat pärjäilleet hyvin irrallaan. Ja kaikki siitä ylöspäin. Ja se on sitä edelleen. Jos ajatellaan meduusan pärjäilemistä, on vesi sille aivan ehdoton. Ihminenkin taitaisi pärjäillä meressä lillumalla edelleen aika hyvin, jos ilman saanti olisi helpompaa.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

P.S.V.
Moottoreilla on niin olennainen osa, tehtävät ja vaikutukset solun elämänprosessissa, että ilman jonkinasteista näkemystä niistä koko biologiakuva on vain murto-osa todellisuudesta. Ja nyt vasta olen tullut siitä tietoiseksi.

Lukion biologiassa dna:n kopioitumista selitettiin pintapuolisesti mutta ilmiön olemassa olo teki vaikutuksen. On sittemmin pitänyt monesti tutustua asiaan tarkemmin, mutta kas niin vain vuodet vierivät ja muutakin puuhaa on ollut.

Paul M
Tähän sopinee taas Kondrad Lorenzin lausahdus: eliö ilmentää ympäristöään.

Jos tuohon lausahdukseen kytkee mielikuvan ympäristön kvanttikentistä, voi siihen päästä sisälle mielenkiintoisesti.

Kaikki eliöt ovat jotenkin oudosti sopivia siihen ympäristöönsä, jossa ne ovat ja elävät. Kannattaisi koettaa hyväksyä edes kokeellisesti se, että myös ympäristö pitää yllä siihen sopivan eliön olemusta. Myös muokkaa sitä. Ihminen on heijastus mikromaailman tapahtumista. Ihmisen oma mittakaava ei varsinaisesti ole enää sopiva ympäristöönsä. Oikeastaan lähes kaikenlaiset tapahtumat rusentavat tai tukahduttavat ihmisen. Ihminen on oikeasti eräänlainen pullistuma siltä tasolta, jossa osaset ovat huikean sopetuneita olotilaansa. Tämän ihmiseksi koetun pullistuman sisällä on kuitenkin varsin hyvät olosuhteet osille.

Meri tai jokin liemi on alkuperäinen kvanttikenttäympäristö, jossa mikromaailman olennot ovat pärjäilleet hyvin irrallaan. Ja kaikki siitä ylöspäin. Ja se on sitä edelleen. Jos ajatellaan meduusan pärjäilemistä, on vesi sille aivan ehdoton. Ihminenkin taitaisi pärjäillä meressä lillumalla edelleen aika hyvin, jos ilman saanti olisi helpompaa.




Ehkä tämä tutkimus on osaltaan alkusoittoa sille, että evoluutioilmiö aletaan nähdä geenien ja ympäristön välisenä, proteiinien välittämänä konkreettisena vuorovaikutuksena:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 130922.htm

Ja jos seuraava uusi näkemys kvanttifysiikasta vakuumin eikä avaruusajan ilmiönä saa piakkoin odotettavaa kokeellista tukea, voidaan vakuumi ehkäpä nähdä kaiken konkreettisen todellisena kasvupohjana, tapahtumien kaavana:

http://www.sciencedaily.com/releases/20 ... 142217.htm

Solu informaatioon perustuvana rakennelmana saattaa olla yksi tapa nähdä tämä

http://www.sciencemag.org/content/338/6105/334.summary

Jonathan M. on siitä erikoinen ID:n kannattaja, että Larry Moran arvostaa hänen harkintaansa ja lupaa, että Jonathan M. ei saa häneltä kutsumanimeä IDiot.

Jonathan M:n tilaamia animaatioita immuunisuusjärjestelmän toiminnasta on mukava katsella ja samalla ehkä ajatella tapahtumia mahdollisesti (ja hienosäätöisesti) ohjaavien tekijöiden olemusta

http://www.evolutionnews.org/2012/11/th ... 66001.html

Kirjoittaessani Syksy Räsäsen blogin kommenttiosastoon aiheesta evoluutio ja emergenssi huomasin äkkiä, että molekyylimoottorit saattavat puhua emergenssin ideaa vastaan biologisessa evoluutiossa.

Emergenssihän on alun perin filosofinen idea, johon on viime vuosina tuotu fysikaalista väriä karkeistuksen termein. Karkeistusta emergenssin olemuksena on korostanut erikoisesti prof. Kari Enqvist:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Emergenssi

Suomalainen fyysikko Kari Enqvist (1998) toteaa emergenssistä: "Emergenssiä on olemassa, mutta se on osoitus kuvailun karkeudesta, ei sen kohoamisesta uusiin, tuntemattomiin sfääreihin."

Uusi tutkimus on avannut täysin uuden näkymän elävään soluun. Solun liki kaikki elintoiminnot tapahtuvat valtavan, täsmällisesti toimivan molekyylimoottori-armeijan avulla. Solu on täynnä molekyylimoottoreita, joiden taidokkuus usein ylittää tieteiskirjallisuuden tason.

Niinpä voikin ajatella, että molekyylimoottorit eivät ehkä tue ajatusta solusta ja evoluutioilmiöstä karkeistus-emergenttinä. Molekyylimoottoreita on ehkä vaikea mieltää karkeistuksen, informaation menettämisen, seurauksiksi.

http://clasweb.clas.wayne.edu/Multimedi ... 0Flier.pdf

Tieto, että ihminen on itse asiassa suunnaton kokoelma keskenään vuorovaikuttavia molekyylimoottoreita, on minulle täysin uusi ja mielestäni mullistaa paljon biologiakuvaa:

http://clasweb.clas.wayne.edu/Multimedi ... 0Flier.pdf

Mullistavuudessaan miltei samantasoinen on uusi tulos, jonka mukaan suuri osa ihmisen soluista on geneettisesti erilaisia. Ennen olen luullut, että solujen eri funktiot perustuvat siihen, että niissä olevat keskenään identtiset genomit aktivoituvat eri tavoin.

http://news.yale.edu/2012/11/18/skin-ce ... tic-mosaic

Yllälinkitetyssä Yalen tiedotuslehdessä sanotaan tähän tapaan: On luultu, että jokaisessa ruumiin solussa on identtinen DNA. Uusi, ihosta johdettujen kantasolujen tutkimus osoittaa, että kehon kudoksissa esiintyy paljon geneettistä muuntelua.

Tämä tieto edistää ihmisen kehityksen ja sairauksien ymmärtämistä sekä sekä geneettistä seulontaa (screening).

Saimme selville, että ihmiset ovat erilaisia genomeja omaavien solujen mosaiikkia. Aiemmin tämän mosaiikki-ilmiön luultiin esiintyvän ainoastaan eräissä sairauksissa.

Löytämämme mosaiikki-ilmiö voitaisiin havaita myös veressä, aivoissa ja muissa kehon osissa.

The longstanding belief has been that our cells have the same DNA sequence and this blueprint governs the body’s functions. The Yale team’s research challenges this dogma.

.....

Mitä tekemistä mosaiikki-ilmiöllä ja molekyylimoottoreilla on keskenään? Mosaiikki-ilmiö lisää tuntuvasti kudoksiin "pakattavissa" olevan informaation määrää. Saatu lisäinformaatio voitaisin käyttää molekyylimoottorien valmistamiseen ja vuorovaikutusten ohjaamiseen.

Tämä on tietysti vain luuloa. Ehkä tätä luuloa tukee tieto, että solu voidaan nähdä myös informaatiokeskittymänä..

http://www.sciencemag.org/content/338/6105/334.summary

Tutkimusmenetelmät edistyvät kuitenkin huimaavaa vauhtia ja odotettavissa on lisää mullistavia tuloksia.

Pine
Seuraa 
Viestejä248
Liittynyt5.3.2012
P.S.V.
Tieto, että ihminen on itse asiassa suunnaton kokoelma keskenään vuorovaikuttavia molekyylimoottoreita, on minulle täysin uusi ja mielestäni mullistaa paljon biologiakuvaa:

Kyllä jokainen biokemiaa opiskellut tuntee nämä.
P.S.V.

http://clasweb.clas.wayne.edu/Multimedi ... 0Flier.pdf

Mullistavuudessaan miltei samantasoinen on uusi tulos, jonka mukaan suuri osa ihmisen soluista on geneettisesti erilaisia. Ennen olen luullut, että solujen eri funktiot perustuvat siihen, että niissä olevat keskenään identtiset genomit aktivoituvat eri tavoin.


Mosaiikit on tunnettu jo 1930-luvulta lähtien.
Wheeler, W.M. (1937): Mosaics and other anomalies among ants. Harvard University Press, Cambridge 95 pages.
ja somaattiset mutaatiot havaittiin pian DNA-keksimisen jälkeen. Somaattisilla mutaatioilla tuskin koskaan voi olla mitään positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi syövät johtuvat somaattisista mutaatioista.
En näe noissa tutkimuksissa mitään mullistavaa. Uusi ilmiö tuntuu olevan, että näitä tiedettä popularisoivia aikakausi lehtien juttuja yritetään höystää hypettämällä ja liioittelemalla ja saada ehkä siten juttu ihmisiä enemmän kiinnostaviksi.

Pine
P.S.V.
Tieto, että ihminen on itse asiassa suunnaton kokoelma keskenään vuorovaikuttavia molekyylimoottoreita, on minulle täysin uusi ja mielestäni mullistaa paljon biologiakuvaa:

Kyllä jokainen biokemiaa opiskellut tuntee nämä.
P.S.V.

http://clasweb.clas.wayne.edu/Multimedi ... 0Flier.pdf

Mullistavuudessaan miltei samantasoinen on uusi tulos, jonka mukaan suuri osa ihmisen soluista on geneettisesti erilaisia. Ennen olen luullut, että solujen eri funktiot perustuvat siihen, että niissä olevat keskenään identtiset genomit aktivoituvat eri tavoin.


Mosaiikit on tunnettu jo 1930-luvulta lähtien.
Wheeler, W.M. (1937): Mosaics and other anomalies among ants. Harvard University Press, Cambridge 95 pages.
ja somaattiset mutaatiot havaittiin pian DNA-keksimisen jälkeen. Somaattisilla mutaatioilla tuskin koskaan voi olla mitään positiivisia vaikutuksia. Esimerkiksi syövät johtuvat somaattisista mutaatioista.
En näe noissa tutkimuksissa mitään mullistavaa. Uusi ilmiö tuntuu olevan, että näitä tiedettä popularisoivia aikakausi lehtien juttuja yritetään höystää hypettämällä ja liioittelemalla ja saada ehkä siten juttu ihmisiä enemmän kiinnostaviksi.



Mosaiikeista tosiaan itsekin olin lukenut jo kauan sitten, tosin joidenkin kehityshäiriöiden yhteydessä. Lienee kuitenkin kiinnostavaa pohtia ilmiön roolia soluyhteisössä. Varsinkin, jos solut ajatellaan informaatiokeskittymiksi.

Merkillistä on, että en ole tiennyt molekyylimoottoreita olevankaan - lukuunottamatta flagellaa pyörittävää sähykömoottoria tietenkin. Ja ensimmäinen lienee keksitty jo 1960-luvulla. Tutkimusmenetelmien ja tavoitteiden kehittyessä molekyylimoottorien tutkimus kiihtyi 1980-luvulla ja 1990-luvulla niistä tiedettiin jo paljon. Molekyylimoottorien etevimpiin tutkijoihin kuuluva Ronald D. Vale kirjoittaa millenium-artikkelissaan mm. seuraavaan tapaan (koko artikkeli on tosiaan lukemisen arvoinen):

http://valelab.ucsf.edu/publications/19 ... ellbio.pdf

Informaation prosessointi solussa on hyvin dramaattinen tapahtuma; soluelimet ja proteiinit liikkuvat jatkuvasti sikin sokin olevassa soluplasmassa, dendriitit koettelevat väristen uusia yhteyksiä ja solut muuttavat monta kertaa muotoaan kehityksensä aikana. Kaiken liikkeen ja solunsisäisen symmetrian ydintekijä on suuri moloekyylimoottorien joukko...polymeereillä, liukujilla ja kytkimillä on keskeinen rooli ihmisen monimutkaisuuden tekijöinä.

[size=50:oyid8cyf]Information processing in the cell
does not take place in an ordered and civil environment, as it
does in a silicon chip. Rather, life is very physical and dramatic –
organelles and proteins are in constant motion in the rough-andtumble
cytoplasmic environment, dendrites are twitching to
explore new connections, and cells undergo dramatic shape
changes during development. At the heart of all motion and
intracellular asymmetry lies a variety of molecular motors. Just as
polymers, sliders, switches and motors proved to be invaluable
inventions at the earliest stages of primitive life, they no doubt
play a central role in generating the remarkable complexity of a
human being. For such reasons, molecular motors will continue
to be in the limelight and keep biologists busy for years to come.[/size:oyid8cyf]

Molekyylimoottorit tosiaan tuottavat solun sisäisen rakenteen ja monet ulkoisetkin ominaisuudet. Eliöistä ei siis voi puhua eikä niitä ajatella vain solun joissakin voimakentissä liikkuvien aineiden termein, niinkuin olen luullut. Asia on tavallaan mutkistunut, koska informaatiota voi olettaa tarvittavan enemmän ja voimakenttien voi olettaa olevan paljon monimutkaisempia kuin ilman molekyylimoottoreita. Evoluution selittäminen ilman Just-So-Storyja voi vaatia luultua enemmän älykkyyttä!

Seuraavilla sivuilla on paljon tietoa molekyylimoottoreista:

http://www.google.fi/search?q=molecular ... rt=20&sa=N

http://www.google.fi/search?hl=fi&sourc ... PwdBjGg_wc

Molekyylimoottorien thokkuus voi olla suuri; eräs, ehkä vahvin niistä, pakkaa DNA:n niin tiiviisti, että paine pakkauksessa on 60 bar (jos pöydällä olevalle kädellesi asetetaan meliösentin kokoinen pala ja sen päälle painoksi 60 kg, kohdistuu neliösentin alaan kädessäsi tuo paine).

Jos oletetaan, että jokaista molekyylimoottorityyppiä vastaa erillinen symmetriarikko, voidaan kukin molekyylimoottori toimintakaavioineen nähdä Nambun-Goldstonen kenttänä (Nambu, nobel 2008), joita solu on siis täynnä.

Tilanne on tosin vielä mutkikkaampi, koska monet molekyylimoottorit toimivat ottaen nopeasti suuren joukon erilaisia konformaatioita..

Pine
Seuraa 
Viestejä248
Liittynyt5.3.2012
P.S.V.

Mullistavuudessaan miltei samantasoinen on uusi tulos, jonka mukaan suuri osa ihmisen soluista on geneettisesti erilaisia. Ennen olen luullut, että solujen eri funktiot perustuvat siihen, että niissä olevat keskenään identtiset genomit aktivoituvat eri tavoin.

http://news.yale.edu/2012/11/18/skin-ce ... tic-mosaic

Yllälinkitetyssä Yalen tiedotuslehdessä sanotaan tähän tapaan: On luultu, että jokaisessa ruumiin solussa on identtinen DNA. Uusi, ihosta johdettujen kantasolujen tutkimus osoittaa, että kehon kudoksissa esiintyy paljon geneettistä muuntelua.

Tämä tieto edistää ihmisen kehityksen ja sairauksien ymmärtämistä sekä sekä geneettistä seulontaa (screening).

Saimme selville, että ihmiset ovat erilaisia genomeja omaavien solujen mosaiikkia. Aiemmin tämän mosaiikki-ilmiön luultiin esiintyvän ainoastaan eräissä sairauksissa.

Löytämämme mosaiikki-ilmiö voitaisiin havaita myös veressä, aivoissa ja muissa kehon osissa.

The longstanding belief has been that our cells have the same DNA sequence and this blueprint governs the body’s functions. The Yale team’s research challenges this dogma.

.....

Mitä tekemistä mosaiikki-ilmiöllä ja molekyylimoottoreilla on keskenään? Mosaiikki-ilmiö lisää tuntuvasti kudoksiin "pakattavissa" olevan informaation määrää. Saatu lisäinformaatio voitaisin käyttää molekyylimoottorien valmistamiseen ja vuorovaikutusten ohjaamiseen.


Kuinka ollakaan tämä samainen juttu on julkaistu anonyymina kreationistien sivustoilla Evolution News & Views
P.S.V.:n paljon siteeraama Larry Moranin blogi on julkaissut asiaan liittyen kyselytutkimuksen.
Jos tuntuu siltä että yllä oleva on kovin mullistavaa kannattaa vastata tähän kyselytutkimukseen, joka ehkä valaisee mistä tässä on kysymys.

Seuraavasta näkyy, että tosi suuri joukko tutkijoita on ollut työssä tietämättä lainkaan, että tutkimuksen mahdollinen tulos olisi itsestään selvä ja täysin tunnettu - ensimmäiset viitteet mosaikismista saatiin jo 1920-luvulla! Niinpä Larry Moran ei lainkaan pidä ihmeenä uutta tulosta.

http://www.nature.com/nature/journal/va ... affil-auth

Tosin mosaikismi näyttää enimmäkseen liitetyn erilaisiin kehityshäiriöihin ja sairauksiin, joita seuraavassa luetellaan erittäin runsaasti:

http://www.nature.com/scitable/topicpag ... orders-867

Yalen tutkimus on kuitenkin aiheuttanut melkein samanlaisen kansantajuisten artikkelien ryöpyn kuin äskettäinen ENCODE-tutkimus. Mutta eihän se ole ihme, että toimittajat eivät ole tienneet asian olevan jo ennestään täysin selvä, kun tutkijatkaan eivät tienneet - tietänevätköhän nytkään. Tavallisille, esim. lukion kursseihin biologian tietonsa perustaville ihmisille tieto mosaikismista voi kuitenkin olla yllättävä.

http://www.google.fi/search?hl=fi&sourc ... crNZMcJvv0

Mosaikismi on joko puhdasta sattumaa tai sitten ei. Jälkimmäisessä tapauksessa voitaisiin ajatella sillä olevan jonkun funktion elimistön toiminnassa tai rakentumisessa. Tätä eivät kirjoittajat kuitenkaan taida olla kommentoineet

http://www.evolutionnews.org/2013/01/dn ... 68061.html

Jonathan M jota arkkidarwinisti, biokemian professori Larry Moran on luvannut olla nimittämättä IDiootiksi hänen järkevien mielipiteittensä tähden, esittelee tässä DNA:n replikaatioprosessia (animaatio). Jonkinmoisena molekyylikoneen tai monen koneen yhteistoimintana replikaatioprosessiakin voinee pitää, luulisin.

En nyt ehdi kääntämään, mutta artikkelissa mainitut lähteet ovat tosi kiinnostavia.

Jos vakuumi, joka meitä ympäröi ja jonka konfiguraatioista itsekin varmuudella koostumme, on logiikkaperäinen (mikä ehkä on sama kuin informaatio- tai matematiikkaperäinen), nämä aspektit ovat ehkä tässä toiminnassa - Nambun-Goldstonen kenttien muodostamassa kombinaatiossa.

Eli kyseessä on IC-prosessi (intelligent cell -prosessi..)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Uusimmat

Suosituimmat