Seuraa 
Viestejä45973

Olkoon pyörivä kiekko, massaltaan 1 kg, mitattuna kun se pyörii.
Olkoon pyörimätön kiekko, massaltaan 1 kg.

Molemmat kiekot kiihdytetään samaan relativistiseen lineaariseen nopeuteen.

Musta tuntuu että pyörivä kiekko kiihtyy pienemmällä energialla.

Pyörimiseneriaa tulee niinku käytettyä siihen kiihdyttämiseen.

Massahan ei kuulemma ole inertian mitta, tässä on nyt siitä hyvä esimerkki.

Sivut

Kommentit (83)

David
Seuraa 
Viestejä8877
jartsa
Olkoon pyörivä kiekko, massaltaan 1 kg, mitattuna kun se pyörii.
Olkoon pyörimätön kiekko, massaltaan 1 kg.
Molemmat kiekot kiihdytetään samaan relativistiseen lineaariseen nopeuteen.
Musta tuntuu että pyörivä kiekko kiihtyy pienemmällä energialla.

Pyörii etenemmissuunnassa vai kohtisuoraan sitä vastaan. Joka tapauksessa reunapisteen nopeus lähestyy suhteessa nopeammin valon nopeutta, jolloin vastus siinä suunnassa pitäisi lisääntyä. Mielenkiintoista sikäli että senhän pitäisi johtaa pyörintänopeuden hidastumiseen, lineaarisen nopeuden kasvaessa, mikä taas toisaalta ei pitäisi olla mahdollista pyörimismäärän säilyvyyden perusteella.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
jartsa
Olkoon pyörivä kiekko, massaltaan 1 kg, mitattuna kun se pyörii.
Olkoon pyörimätön kiekko, massaltaan 1 kg.

Molemmat kiekot kiihdytetään samaan relativistiseen lineaariseen nopeuteen.

Musta tuntuu että pyörivä kiekko kiihtyy pienemmällä energialla.

Pyörimiseneriaa tulee niinku käytettyä siihen kiihdyttämiseen.

Massahan ei kuulemma ole inertian mitta, tässä on nyt siitä hyvä esimerkki.


Mikä on kiekon relativistinen lineaarinen nopeus?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
visti
jartsa
Olkoon pyörivä kiekko, massaltaan 1 kg, mitattuna kun se pyörii.
Olkoon pyörimätön kiekko, massaltaan 1 kg.

Molemmat kiekot kiihdytetään samaan relativistiseen lineaariseen nopeuteen.

Musta tuntuu että pyörivä kiekko kiihtyy pienemmällä energialla.

Pyörimiseneriaa tulee niinku käytettyä siihen kiihdyttämiseen.

Massahan ei kuulemma ole inertian mitta, tässä on nyt siitä hyvä esimerkki.


Mikä on kiekon relativistinen lineaarinen nopeus?




Kiekon massakeskipiste liikkuu 200000 km/s.

David
jartsa
Olkoon pyörivä kiekko, massaltaan 1 kg, mitattuna kun se pyörii.
Olkoon pyörimätön kiekko, massaltaan 1 kg.
Molemmat kiekot kiihdytetään samaan relativistiseen lineaariseen nopeuteen.
Musta tuntuu että pyörivä kiekko kiihtyy pienemmällä energialla.

Pyörii etenemmissuunnassa vai kohtisuoraan sitä vastaan. Joka tapauksessa reunapisteen nopeus lähestyy suhteessa nopeammin valon nopeutta, jolloin vastus siinä suunnassa pitäisi lisääntyä. Mielenkiintoista sikäli että senhän pitäisi johtaa pyörintänopeuden hidastumiseen, lineaarisen nopeuden kasvaessa, mikä taas toisaalta ei pitäisi olla mahdollista pyörimismäärän säilyvyyden perusteella.




Ensin voisimme selvittää kohtisuoran tapauksen.

Jos kiihdytämme kahta pyörivää kiekkoa vastakkaisiin suuntiin, nykyfyysikotkaan eivät vedä hernettä nenäänsä, vaikka sanomme että kiekkoparin massa kasvaa.

Suurempi massa pyörii hitaammin, pyörimismäärän säilyessä.

Ohman
Seuraa 
Viestejä1637

Tässä nopeudet ovat niin suuria,että tarkastelu pitäisi suorittaa täysin ES:n mukaisesti eikä jonkinlaisena Newtonin mekaniikan ja ES:n sekasotkuna. Esim. nopeudet on laskettava yhteen relativistisen kaavan mukaan.

Ja F= dp/dt, mutta on tietysti käytettävä taas relativistista kaavaa p = Ev/c^2 tai toisin kirjoitettuna p = mv/sqrt(1 - v^2 / c^2).

Ohman

Ohman
Tässä nopeudet ovat niin suuria,että tarkastelu pitäisi suorittaa täysin ES:n mukaisesti eikä jonkinlaisena Newtonin mekaniikan ja ES:n sekasotkuna. Esim. nopeudet on laskettava yhteen relativistisen kaavan mukaan.

Ja F= dp/dt, mutta on tietysti käytettävä taas relativistista kaavaa p = Ev/c^2 tai toisin kirjoitettuna p = mv/sqrt(1 - v^2 / c^2).

Ohman




Mitä laskemista tässä nyt on.

Kiekon kierros kestää kiihdytyksen jälkeen 1.34 kertaa kauemmin. Katsoin relativity calculatorista.

Kiekon mukana kiihtyvä tyyppi ei näe rannekellonsa hidastuvan, eikä näe kiekon pyörimisen hidastuvan. Siispä kiekko hidastuu samanverran kuin tyypin rannekello.

Jos vielä liikkuvan ja pyörivän kiekon pyörimisenergian saisi jostakin pääteltyä tai laskettua.

jartsa

Jos vielä liikkuvan ja pyörivän kiekon pyörimisenergian saisi jostakin pääteltyä tai laskettua.




Levossa olevan kiekon pyörimään laittaminen:
pyörimismäärän lisäys=vääntö * aika
pyörimisenergian lisäys=vääntö * kulma (siis montako kierrosta väännettiin)

Liikkuvan kiekon aikadilatoituneen pyörimisen pysäyttämisen vaikutus pysäytyslaitteeseen:
pyörimismäärän muutos = vääntö * aika (sama vääntö ja aika kuin ylempänä)
pyörimisenergian lisäys = vääntö * kulma (sama vääntö mutta pienempi kulma kuin ylempänä)

Vähemmän pyörimisenergiaa saatiin ulos kuin laitettin sisään.

Ja nyt tarkastelemme etenemissuunnassa pyörivän kiekon kiihdytystä.

Tai tarkastellaan ensin laatikossa etenemissuunnassa eteen ja taakse pomppivien fotonien kiihdytystä, kun laatikkoa kiihdytetään. Tässä käy niin että laatikon perää kohti liikkuvista fotoneista tulee hyvin pienienergisiä, ja sitten vielä kyseisten fotonien lukumääräkin on pieni, paikallaan olevan tyypin mielestä.

Kiekolle käy samoin, ainakin jos kiekon nopeus on semmoinen että kiekon molekyyli melkein pysyy fotonin kyydissä. Siis toisella puolella kiekkoa energia pienenee, toisella kasvaa.

Niin ja molekkyylejä löytyy vähemmän sieltä pienen energian puolelta.

Trash
Seuraa 
Viestejä2063
jartsa
Ja nyt tarkastelemme etenemissuunnassa pyörivän kiekon kiihdytystä.

Tai tarkastellaan ensin laatikossa etenemissuunnassa eteen ja taakse pomppivien fotonien kiihdytystä, kun laatikkoa kiihdytetään. Tässä käy niin että laatikon perää kohti liikkuvista fotoneista tulee hyvin pienienergisiä, ja sitten vielä kyseisten fotonien lukumääräkin on pieni, paikallaan olevan tyypin mielestä.

Kiekolle käy samoin, ainakin jos kiekon nopeus on semmoinen että kiekon molekyyli melkein pysyy fotonin kyydissä. Siis toisella puolella kiekkoa energia pienenee, toisella kasvaa.

Niin ja molekkyylejä löytyy vähemmän sieltä pienen energian puolelta.




Kun fotonilaatikkoa kiihdytetään, näyttäisi laatikon sisältö koostuvan aina vaan entistä enemmän lyhytaaltoisemmista, energisemmistä fotoneista. Ja valonnopeutta lähestyttäessä fotonien aallonpituus lähestyisi nollaa, ääretöntä energiaa. Eli valonnopeuteen ei riittäisi mikään energia. Ehkäpä kaikki massalliset hiukkaset ovatkin "fotonilaatikoita".

Goswell
Seuraa 
Viestejä12908
Trash
Kun fotonilaatikkoa kiihdytetään, näyttäisi laatikon sisältö koostuvan aina vaan entistä enemmän lyhytaaltoisemmista, energisemmistä fotoneista. Ja valonnopeutta lähestyttäessä fotonien aallonpituus lähestyisi nollaa, ääretöntä energiaa. Eli valonnopeuteen ei riittäisi mikään energia.



Väärin sammutettu.

Tuo kuvaamasi tapahtuma johtuu kiihtyvyydestä, jos kiihtyvyys lähestyy ääretöntä, myös energia lähestyy ääretöntä. Tasainen muutaman g.n kiihdytys piiiitkään ei aiheuta mitään muutosta alkutilanteeseen, ei edes c:n ylityksessä. Muutaman g:n kiihtyvyys on muutaman g:n kiihtyvyys mistä lähtönopeudesta tahansa, pätee myös jatkuvassa tasaisessa kiihtyvyydessä, energiaa ei kulu yhtään enempää kuin "paikaltaan" lähtiessä.
Nopeus on kuitenkin vain suhteellista, kuka määrittää termin "paikallaan", minkä suhteen ollaan paikallaan..

Paha rasti.

Minun mielestä noin.

Täytyy vielä tarkistaa että pitkittäin pyörivän kiekon kiihdytys aiheuttaa kiekon molekyylien kerääntymistä toiselle kiekon puolikkaalle:

Oletetaanpa että avaruusaluksen nopeus on 0.99 c.

Radioaktiivista kaasua kiertää kiemuraisessa putkessa aluksen sisällä, virtausnopeus on 0.99 c.

Kaasu hehkuu sinisenä, radioaktiivista kun kerran on.

Tyyppi joka matkustaa aluksella sanoo että putki on tasaisen sininen, koska kaasu on tasaisesti jakautunut putkessa, ja radioaktiivinen hajoaminen on tasapuolisesti hidastunut kaikkialla putkessa.

Tyyppi joka katsoo aluksen ohi viuhahdusta sanoo että putki säteilee tasaisesti, koska kaasu on epätasaisesti jakautunut putkessa, ja radioaktiivinen hajoaminen on epätasapuolisesti hidastunut putkessa.

Trash

Kun fotonilaatikkoa kiihdytetään, näyttäisi laatikon sisältö koostuvan aina vaan entistä enemmän lyhytaaltoisemmista, energisemmistä fotoneista. Ja valonnopeutta lähestyttäessä fotonien aallonpituus lähestyisi nollaa, ääretöntä energiaa. Eli valonnopeuteen ei riittäisi mikään energia. Ehkäpä kaikki massalliset hiukkaset ovatkin "fotonilaatikoita".



Jos todellakin ainoastaan eteen ja taakse päin pomppivia fotoneja on massattomasta pahvista tehdyssä laatikossa, joka vuotaa hieman peräpäästä, niin tällöin siis käy niin että laatikko kiihtyy valonnopeuteen. Ja vuotavat fotonit ovat alkuenergiaansa pienienergiaisempia.

(tässä kannattaa ajatella mikä on laatikon nopeus jos kaikki paitsi yksi fotoni vuotaa ulos laatikosta)

Mutta miksi eteen ja taakse laatikossa pomppivat fotonit kiihdytyksen alussa vastustavat kiihdytystä, kun eteen ja taakse liikkuvia fotoneja on alussa yhtä paljon, ja etuseinästä kimpoavat punasiirtyvät, ja takaseinästä heijastuvat sinisiirtyvät?

jartsa

Mutta miksi eteen ja taakse laatikossa pomppivat fotonit kiihdytyksen alussa vastustavat kiihdytystä, kun eteen ja taakse liikkuvia fotoneja on alussa yhtä paljon, ja etuseinästä kimpoavat punasiirtyvät, ja takaseinästä heijastuvat sinisiirtyvät?



Laatikon pohjan lähelle pakkautuu fotoneja, johtuen fotonien rajallisesta nopeudesta. Laatikon katossa päinvastoin.

Jos valonnopeus olisi ääretön, kiihdytys tapahtuisi niin että taaksepäin liikkuvien fotonien populaatio punasiirtyisi olemattomiin, eteenpäin liikkuvien fotonien energia tuplaantuisi, ja laatikkon kiihdyttäminen olisi äärettömän helppoa.

Goswell
Seuraa 
Viestejä12908
jartsa
Jos valonnopeus olisi ääretön, kiihdytys tapahtuisi niin että taaksepäin liikkuvien fotonien populaatio punasiirtyisi olemattomiin, eteenpäin liikkuvien fotonien energia tuplaantuisi, ja laatikkon kiihdyttäminen olisi äärettömän helppoa.



Ymmärsinköhän taas väärin, mutta minusta tuntuu että siirtymät on sinulla nurinniskoin.

Normi c:llä ja periaatteellisella tasolla..
Jos ajatellaan tuota laatikkoa kiihdytettäväksi käsin työntäen. Käden suuntaan tulevat fotonit sinisiirtyvät, ovat energisempiä siis, kun taas etuseinän suhteen saapuvat fotonit, siis käden suunnasta saapuvat fotonit punasiirtyy siis etuseinän suhteen, tässä on massanhitauden syy.

Taaksepäin, eli työnnön suuntaan liikkuvat fotonit ei punasiirry olemattomiin käden mielestä, vaan laatikon etuseinän mielestä jos kiihtyvyys on mielettömän ja mahdottoman välissä., siis kiihdyttäminen on äärimmäisen vaikeaa ja kiihdytettävä laatikko litistyy littanaksi..
Jos valonnopeus olisi ääretön, massanhitautta ei olisi, fotoni olisi perillä heti lähdettyään, olkoon kiihtyvyys mitä tahansa. Ts mahdoton esimerkki, ei pidä käytää tuollisia, sekoittaa vain, ns kielletty lelu leikittäväksi..

Tästä päästään taas heittämällä tuohon käsittämättömään, suorastaan mielipuoliseen luuloon nopeuden vaikutuksesta kiihdyttämisen vaikeuteen. Eli mitä lujempaa jokin kulkee, sen vaikeampaa on sen kiihdyttäminen. Nopeus on vain suhteellista, on siis aivan sama oletko "paikoillaan" vai liikutko c:n nopeudella jonkin suhteen, mitään eroa ei ole esimerkiksi raketin kiihdyttämisellä lisää.. Jos epäilet, vastaa millä nopeudella liikumme nyt ja tässä, aivan, riippuu vain siitä mihin verrataan.

No, jotakin peräähän tuossa käsittämättömässä nopeusväitteessä on oltava ja onhan siinä.
Jos kiihdytämme vaikkapa avaruusalusta avaruuspurjeella laserilla maastakäsin, sitä ei saada ylivalonnopeuteen täältä vaikka pumpattaisiin kaikki kaikkeuden energia siihen purjeeseen, mikään kun ei liiku yli c.n, jos tikku jolla työnnetään ei liiku kuin c:n vauhdilla, ei se työnettäväkään voi sitä c:tä rikkoa..

Mutta ei se purje silloin enään kiihdykkään. eli se on paikoillaan kiihdyttävän kentän suhteen, eli kiihtymättömässä tilassa.Mutta ollaanpas ovelia, aluksessa on myös rakettimoottori.

Mielettömästi energiaa syötetty ja raketin nopeus on 0,99999999999999......c (ihan teidän mieliksi hiukan alle c:n), astronautti suorittaa avaruuskävelyä. Kaukosäätimellä käynnistää rakettimoottorin, mitä tapahtuu?

Kyllä, aivan varmasti raketti lähtee kuin hauki rannasta ja astronautti jää visiiri noessa kiroamaan teorian typeryyttä, tarkoitus kun oli ottaa kuva paikoillaan puhkuvasta raketista koska c:tä ei voi rikkoa..On siinä mammalle selittämistä....

Minun mielestä noin.

Trash
Seuraa 
Viestejä2063
jartsa
Mutta miksi eteen ja taakse laatikossa pomppivat fotonit kiihdytyksen alussa vastustavat kiihdytystä, kun eteen ja taakse liikkuvia fotoneja on alussa yhtä paljon, ja etuseinästä kimpoavat punasiirtyvät, ja takaseinästä heijastuvat sinisiirtyvät?



Kun laatikko on paikoillaan, eteen ja taakse suuntautuvat fotonit aiheuttavat laatikon seiniin yhtä suuren voiman, ja laatikko on tasapainotilassa.
Jos laatikkoa kiihdytetään, niin laatikon kantilta sen takaseinään osuu sinisempiä fotoneita kuin etuseinään, eli fotonit aiheuttavat suuremman voiman taaksepäin ja vastustavat kiihdytystä.
Sama ilmiö, jos laatikko olisi paikoillaan gravitaatiokentässä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat