Outoja tähtiä.

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Mistä johtuu, että jotkut tähdet vilkkuvat sinipunaisina ja vihreinä, kun taas jotkut ovat pelkästään valkoisia? Toiset vilkkuvat levottomammin, kuin toiset. Onko niiden palamisprosesseissa jotain eroja? Minkälaisia?

Kommentit (13)

Vierailija
Armitage
Ilmakehän häiriöistä. Tähdet ei tuiki avaruudessa.

Onko meidän ilmakehässä siis juuri sen sinipunatähden kohdalla "häiriö", joka pysyy siinä kohdalla vuodesta toiseen?

Vierailija

Noh, tavallaan, tähdet liikkuvat aika verkkaiseen taivaalla, joten niiden korkeus horisontista ei juurikaan muutu vuoden aikana, joillain enemmän ja joillain vähemmän. Joten tuikkimisen määrä on suunnilleen sama, JOS ilmakehän kosteus ja tila on suunnilleen sama kuin edellisellä katselukerralla. Ilmakehän näkyvyydestä käytetään sanaa Seeing, etsi sillä lisää googlella (seeing tähtitiede).

Esimerkiksi Sirius vilkkuu yleensä aika huomattavasti, ollessaan aika matalalla yleensä näkyvissä, kun taas pohjantähti, ollessaan aika lähellä zeniittiä, ei juurikaan vilku.

Ja planeetat tunnistaa siitä, että ne eivät tuiki juuri ollenkaan, ovat sitten missä kohtaa taivasta tahansa. Paljain silmin voit erottaa ainakin Jupiterin, Saturnuksen, Marsin ja Venuksen. Ne harvemmin tuikkivat. Näkyvät siis kuitenkin pistemäisinä ilman kiikaria/kaukoputkea.

Uskoisin, että olet katsellut planeettaa ja tähteä ja ihmetellyt, miksi toinen ei vilku.

Vierailija

Riippuu Marsin ja maan välisestä etäisyydestä, mutta sellaisen pienen oranssihkon kiekon ilman yksityiskohtia uskallan taata jollain 12+ cm halkaisijan peiliputkella. Luultavasti isot tähtikiikaritkin voivat näyttää sen hieman kiekkomaisena, mutta tarvitset sitten telineen niille. Mars oli viime syksynä tosi lähellä, ja hieman sitä ennen (pari vuotta? sitten?) lähimpänä yli 60 000 vuoteen. Nyt ei varmaan ole enää niin lähellä.

Väri erottuu jo paljain silmin, mars on aina hieman punertava, mutta kyllä sen maalliko voi sekoittaa esim Aldebaraniin tai Betelqeuzeen, jotka ovat sitten tähtiä (punaisia jättiläisiä).

Myös havaitsijan silmän harrastuneisuus vaikuttaa havainnon laatuun.

Aslak
Seuraa 
Viestejä9177
Liittynyt2.4.2005

Jos niinku yksityiskohtia Marssista meinaa nähhä, son oltava vähinthäinki
semmonen 20Cm peilivehje. Ja seki hyvvää laatua.
Mie olen yhen väärtin 14 Cm peiliputkella sitä vahannu, paskat sillä mithän näe. Mikä lie Instrun romu.
Paremmin sen näkkee minun ikivanhalla haarakaukoputkella.
Mithän se suurentas oliskhan 50 kertaa, etulinssi on semmonen 80 millinen.
Mutta son raskas, tietää sen sotahomhin tehty. Sitte ne kaikenmaailman asteikot ( mitä liekki asteikkoja ) ne häirittevät.
Sakujen kampheita, tiijjä sitte myynkö sen ?
On siittä 500 euroa tarjottu. Saattaapa se sama mies tarjota enempiki, tai vaihtaa johonki kunnon putkhen, pienellä välirahalla.

Vierailija
Esa aka Lihis
Mistä johtuu, että jotkut tähdet vilkkuvat sinipunaisina ja vihreinä, kun taas jotkut ovat pelkästään valkoisia? Toiset vilkkuvat levottomammin, kuin toiset. Onko niiden palamisprosesseissa jotain eroja? Minkälaisia?

Tähtien vilkkuminen (tuikkiminen) johtuu nimenomaan maapallon ilmakehän pienistä pyörteistä. Ilmakehämme liikkeet ja pyörteilyt vaihtelevat hyvin paljon ja vieläpä kovin paikallisesti. Joskus jos on oikein hyvä tuuri voi havaintohetkeen sattua miltei täysin rauhallinen ilmakehä, eli "seeing" on 1 eli täydellinen. Tällöin ei korkealla olevien tähtien osalta havaitse minkäänlaista tuikkimista, vaan ne möllöttävät ominaisine väreineen kiinteästi taivaan laella. Ja ne värit puolestaan johtuvat tähden tyypistä ja sen "elämänkaaren vaiheesta".

Se, että jotkut tähdet näyttävät vilkkuvan useammin kuin toiset johtuvat niiden keskinäisestä korkeudesta horisonttimme yllä. Eli mitä matalammalla tähti on, sitä pitemmän matkaa sen valo kulkee ilmakehässämme ja täten tuikkiminenkin on runsaampaa. Kun sattuu oikein hyvä "seeing", niin kaikki yli 40 asteen korkeudessa olevat tähdet ovat kutakuinkin tuikkimattomia, aivan planeettojen lailla.

Lisättäköön nyt vielä, että tällaiset paljain silmäinkin tehtävät tähtihavainnot on paras suorittaa jostakin korvesta muutaman kymmenen kilometrin päästä lähimmästä asutuskeskuksesta. Muutoin asutuksen, tiestön ym. valosaaste heikentää aivan oleellisesti havaintoherkkyyttä mutta ennen kaikkea se estää tyystin sitä tähtitaivaan havainnointiin liittyvää "sense of wonder" fiilaria.

salai
Seuraa 
Viestejä7264
Liittynyt17.3.2005
Snaut
Lisättäköön nyt vielä, että tällaiset paljain silmäinkin tehtävät tähtihavainnot on paras suorittaa jostakin korvesta muutaman kymmenen kilometrin päästä lähimmästä asutuskeskuksesta. Muutoin asutuksen, tiestön ym. valosaaste heikentää aivan oleellisesti havaintoherkkyyttä mutta ennen kaikkea se estää tyystin sitä tähtitaivaan havainnointiin liittyvää "sense of wonder" fiilaria.

Paras fiilari ollut joskus 10 vuotta sitten kaukana saaristossa, syys - lokakuun vaihteessa. Oli kuuton yö ja täysin mustapohjainen taivas, kun maattiin nurmikolla katselemassa tähtiä. Häiritseviä valoja ei ollut ainakaan 10 kilometrin säteellä ja "seeingia" oli vielä sopivasti kiikarinpohjalla.

Mitä tahansa edellä esitetyistä väitteistä saa epäillä ja ne voidaan muuttaa toisiksi ilman erillistä ilmoitusta. Kirjoittaja pyrkii kuitenkin toimimaan rehellisesti ja noudattamaan voimassa olevia lakeja.

Vierailija

Paras tähtitaivas mitä olen koskaan nähnyt oli Australiassa keskellä autiomaata, lähin kylä 5 kilometrin päässä, asutus 40 henkilöä. Ei vaan uskaltanu koikkelehtia siellä pimeydessä, pelkäsin että astun käärmeen päälle, ja jos niin olis käyny, niin kusessa olisin ollut. Mutta se vähä mitä katselin käydessäni autosta yöllä kusella, niin se oli jotain aivan fantastista. Henkeäsalpaavan kaunista.

Uusimmat

Suosituimmat