Seuraa 
Viestejä13176

SDP:läiseen jutta-kulttuuriin kuuluu jos lapsi keskustelee peruskoulun ruokalan pöydässä niin opettaja tai joku aikustäti puhaltaa pilliin ja toruu lasta huonosta käytöksestä.

Onko ihme jos ei synny uusia nokioita ja muuta luovuustta kun tasapäistetään jo peruskoulussa.

Sivut

Kommentit (128)

Tvomas
Seuraa 
Viestejä2371

Kuulostaa kyllä enemmänkin luterilaisuudelta. Ulkomailla toisissa kulttuureissa syödään yhdessä sosiaalisen kanssakäymisen takia.

Pakkoruotsi on yleissyövyttävä aine.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
tiäremiäs
SDP:läiseen jutta-kulttuuriin kuuluu jos lapsi keskustelee peruskoulun ruokalan pöydässä niin opettaja tai joku aikustäti puhaltaa pilliin ja toruu lasta huonosta käytöksestä.

Onko ihme jos ei synny uusia nokioita ja muuta luovuustta kun tasapäistetään jo peruskoulussa.




Juu-u. Eräässäkin peruskoulussa oppilas sanoi toiselle, että sitten sanotaan, ettei tullut kuntajytkyä, niin mikäs se on, kun kannatus nousee 7 prosenttiyksikköä, niin se varmasti sosialidemokraattinen ruokalan valvoja siihen, että syökääs nyt tytöt siellä, niin se tyttö, joka oli vähän villi sanoi sille opettajalle sille sosiaali tai mikä se oli, että syö ite.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaapelijehu
Seuraa 
Viestejä390

Kun itse muistelen omia peruskouluaikoja, niin juuri tämä keskustelun puute oli ilman muuta suurimpia puutteita. Opettaja opettaa ja oppilaat kuuntelevat ja jos oppilaat ovat kilttejä ja uskovat kaiken mitä opetetaan niin saavat hyviä numeroita. Mielestäni koulutus olisi paljon parempaa jos myös omien aivojen käyttö olisi suotavaa ja koulutusilmapiiri todella suosisi keskustelua. Opetustilanteessa olisi aito vuoropuhelu oppilaiden ja opettajan välillä, koulussa viihdyttäisiin paljon paremmin ja väitän, että oppilaatkin oppisivat paljon paremmin.

Kaapelijehu

Eiköhän tämä ole pitkälti opettajakohtaista, jotkut opettajat pitää enemmän kuria ja toiset väittelee kaiket tunnit oppilaitten kanssa, kumpiakin on tullut vastaan ihan riittävästi, että en lähtisi yleistämään.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
visti
tiäremiäs
SDP:läiseen jutta-kulttuuriin kuuluu jos lapsi keskustelee peruskoulun ruokalan pöydässä niin opettaja tai joku aikustäti puhaltaa pilliin ja toruu lasta huonosta käytöksestä.

Onko ihme jos ei synny uusia nokioita ja muuta luovuustta kun tasapäistetään jo peruskoulussa.




Juu-u. Eräässäkin peruskoulussa oppilas sanoi toiselle, että sitten sanotaan, ettei tullut kuntajytkyä, niin mikäs se on, kun kannatus nousee 7 prosenttiyksikköä, niin se varmasti sosialidemokraattinen ruokalan valvoja siihen, että syökääs nyt tytöt siellä, niin se tyttö, joka oli vähän villi sanoi sille opettajalle sille sosiaali tai mikä se oli, että syö ite.

Missähän Euroopan maassa oppilaita komennellaan Suomea vähempi? Nimimerkin lapsi oli kertonut ilmeisesti kotona, kuinka heidän ruokalamökäänsä oli puututtu ja nimimerkki aavistelee taustalla sosiaalidemokraattisen asennevamman.

penni
Se mitä olen koulunkäyntiä viime aikoina seurannut, niin on kyllä todella hyvätasoista opetusta. Ei mitään valittamista opetuksessa tai ilmapiirissä.

Siihen aikaan, kun lapseni aloittivat koulun, asuimme eräässä rannikkokaupungissa. Sen suomenkielisessä koulussa oli todella hyvät opettajat ja oppilaiden ihmisoikeuksia kunnioittava oppimisympäristö. Kyllä opettajatkin saivat siellä lapsilta täyttä ihailua osakseen.
Ehkä uudet oppimismenetelmät olivat käytössä jokaisessa kaksikielisessä kaupungissa ja kunnassa? Jos oli, niin miksi ei kaikissa kunnissa?

Muutettuamme tänne takapajulaan, täällä oli koulutunnelma kuin kuin "keskitysleirissä" - oman tulkintani mukaan. Rehtori oli sotahullu ja vihasi juuri minun tavoin ajattelevia.

Olen nähnyt, että se millaisena opettaja näkee oppilaat, se siirtyy lasten käsitykseen itsestään. Ja opettajan näkemys siirtyy oppilaan käsitykseen omasta hyvyydestä/ pahuudesta myös muihin oppilaisiin nähden. Luin koulun tiedotteesta, että oli valittu tukioppilaita ja eräs heistä oli todennut: yritän olla halveksimatta muita.

Keskustelu olisi sinänsä ihan kehittävää, mutta ei. Koulussa on tarkoitus opetella asioita, ei keskustella. Keskustelua voisi korkeintaan käydä silloin, kun haluaa selvennystä, ehdottaa, tai kyseenalaistaa jotain. Mutta näitäkin tulee varoa, ettei tuntiopetus kärsi liikaa. Jos joku koko ajan keskeyttää kun ei pysy kärryillä, niin kehittyneemmäthän tarvitsevat oman kurssin ja muut alkeiskurssille. Ja pidemmät jorinat, jotka ehkä käydään joka vuosi ja osoitetaan virheellisiksi, eivät saisi hukata varsinaista opetusaikaa, koska opit on saatava myös. Jos jollain on kysyttävää, niin hän voi lukea asian oppikirjasta. Mikäli asiaa ei ole oppikirjassa, niin asiaa joko ei tarvita, oppikirja on huono, tai asia on seuraavan tason kursilla tai muulla kurssilla.

Jos opettajalta saa pyytää apua tehtävien tekoon, niin opettajan tulee myös kertoa, miten tehtäviä on tarkoitus tehdä. Mikäli on tarkoitus ensin opetella asia ja vasta sitten tehdä tehtävät, niin opettajan tulee varmistaa, että kaikki osaavat asian. Varmistuksen voi hoitaa esimerkiksi tähdentämällä monta kertaa, että "kyllä, teoria on oppikirjassa ja tehtävät perustuvat teoriaan".

Aika kuluu nopeasti, joten aikaa ei ole hukattavissa ylimääräisiin keskusteluihin.

Lisäksi kokemus on osoittanut, että jos opettaja keskustelee oppilaiden kanssa, niin se menee siihen, että vain tietyt oppilaat keskustelevat opettajan kanssa ja muut sitten kuuntelevat tms.

Päinvastoin, koulussa tulee palauttaa viittauskäytännöt takaisin ja pitää niistä tiukkaa kuria. Eihän siitä mitään tule, että vastataan viittaamatta, koska tällöin vain tietyt oppilaat vastaavat. Ja opettajan ei pidä kysyä ensimmäiseltä viittaajalta, koska tällöin vain tietyt oppilaat vaivautuvat viittaamaan.

Sen sijaan mitä tulee lisätä, on vapaamuotoinen esiintyminen. Esimerkiksi jokainen tuo jotain kouluun ja kertoo siitä - vapaamuotoisesti. Oppilaille kerrotaan, että kerro jotain mitä tulee mieleen. Tällainen vapaamuotoinen esiintyminen poistaa esiintymisjännitystä ja valmentaa esiintymään.

Dredex
Keskustelu olisi sinänsä ihan kehittävää, mutta ei. Koulussa on tarkoitus opetella asioita, ei keskustella. Keskustelua voisi korkeintaan käydä silloin, kun haluaa selvennystä, ehdottaa, tai kyseenalaistaa jotain. Mutta näitäkin tulee varoa, ettei tuntiopetus kärsi liikaa. Jos joku koko ajan keskeyttää kun ei pysy kärryillä, niin kehittyneemmäthän tarvitsevat oman kurssin ja muut alkeiskurssille.



Tää on jo tahattoman koomista. Keskustella siis saa, jos tarvitsee selvennystä, mutta ei saa, jos kaipaa erityisen paljon selvennystä, eikä opettajan opastus menekään kerralla perille. Sillläilla...

emp
Tää on jo tahattoman koomista. Keskustella siis saa, jos tarvitsee selvennystä, mutta ei saa, jos kaipaa erityisen paljon selvennystä, eikä opettajan opastus menekään kerralla perille. Sillläilla...



Tietenkin on kysyttävä selvennystä, jos selvennystä tarvitaan. Esimerkiksi jos opettaja antoi ristiriitaisia tietoja, unohti kertoa jotain, tms. Näitä ei tietenkään pitäisi sattua. Mutta "erityisen paljon" ei pidä alkaa keskustelemaan, koska kaikkia ei välttämättä kiinnosta, jos vaikkapa joku alkaa inttämään turhasta tms.

Lisäksi kaikenlainen "pehmeä lähestymistapa opetukseen", kuten tässä "keskustelut", on käytännössä pitkälti huuhaata. Esimerkiksi keskusteluissa oppilaat kuitenkin vaihtavat pikimmiten muihin kuulumisiin ja yleinen hälinä vain yltyy. Samaa huuhaa-kategoriaa on myös, että "ei anneta arvosanoja vaan kaikki oppivat omalla tavallaan". Kyllä se nyt vain on niin, että tietyt asiat pitää opetella, jos meinaa oppia. Sitten oppimaa mitataan sillä, että kysytään mitä tuli opittua - ja tätä kyselyä kutsutaan kokeeksi. Kokeen perusteella on mahdollista antaa arvosana.

Kannatan kylläkin sitä, että oppilailla olisi enemmän valinnanmahdollisuuksia, urasuunnittelua, suuntautumista, ja että käytännön realiteetteja tuotaisiin esiin jo aiemmin. Mutta ei niin, että kaikki keskustelevat mitä mieleen juolahtaa.

Keskustelut usein kääntyvät inttämiseksi siitä, miten asioiden pitäisi olla, miten opetusta tulisi suorittaa, jne.. Nämä keskustelut on kuitenkin jo siinä vaiheessa käyty -> esimerkiksi opetusministeriössä. Jos oppilas haluaa vaikuttaa opetuksen tapaan, niin esittäköön mielipiteensä opetusajan ulkopuolella. Opetusaikana opiskellaan, eikä hukata aikaa jatkuvasti johonkin säätämiseen.

Vierailija
Dredex
Keskustelu olisi sinänsä ihan kehittävää, mutta ei. Koulussa on tarkoitus opetella asioita, ei keskustella. Keskustelua voisi korkeintaan käydä silloin, kun haluaa selvennystä, ehdottaa, tai kyseenalaistaa jotain. Mutta näitäkin tulee varoa, ettei tuntiopetus kärsi liikaa. Jos joku koko ajan keskeyttää kun ei pysy kärryillä, niin kehittyneemmäthän tarvitsevat oman kurssin ja muut alkeiskurssille. Ja pidemmät jorinat, jotka ehkä käydään joka vuosi ja osoitetaan virheellisiksi, eivät saisi hukata varsinaista opetusaikaa, koska opit on saatava myös. Jos jollain on kysyttävää, niin hän voi lukea asian oppikirjasta. Mikäli asiaa ei ole oppikirjassa, niin asiaa joko ei tarvita, oppikirja on huono, tai asia on seuraavan tason kursilla tai muulla kurssilla.

Jos opettajalta saa pyytää apua tehtävien tekoon, niin opettajan tulee myös kertoa, miten tehtäviä on tarkoitus tehdä. Mikäli on tarkoitus ensin opetella asia ja vasta sitten tehdä tehtävät, niin opettajan tulee varmistaa, että kaikki osaavat asian. Varmistuksen voi hoitaa esimerkiksi tähdentämällä monta kertaa, että "kyllä, teoria on oppikirjassa ja tehtävät perustuvat teoriaan".

Aika kuluu nopeasti, joten aikaa ei ole hukattavissa ylimääräisiin keskusteluihin.

Lisäksi kokemus on osoittanut, että jos opettaja keskustelee oppilaiden kanssa, niin se menee siihen, että vain tietyt oppilaat keskustelevat opettajan kanssa ja muut sitten kuuntelevat tms.

Päinvastoin, koulussa tulee palauttaa viittauskäytännöt takaisin ja pitää niistä tiukkaa kuria. Eihän siitä mitään tule, että vastataan viittaamatta, koska tällöin vain tietyt oppilaat vastaavat. Ja opettajan ei pidä kysyä ensimmäiseltä viittaajalta, koska tällöin vain tietyt oppilaat vaivautuvat viittaamaan.

Sen sijaan mitä tulee lisätä, on vapaamuotoinen esiintyminen. Esimerkiksi jokainen tuo jotain kouluun ja kertoo siitä - vapaamuotoisesti. Oppilaille kerrotaan, että kerro jotain mitä tulee mieleen. Tällainen vapaamuotoinen esiintyminen poistaa esiintymisjännitystä ja valmentaa esiintymään.




Cool story bro. Viitataan ja sitten opettaja kyselee, muttei ensimmäiseltä, vaan siltä ainoalta.
Toisaalta opettaja voi umpimähkääm pistarinomaisesti vaatia vastausta keltä huvittaa.

Vierailija
Dredex
emp
Tää on jo tahattoman koomista. Keskustella siis saa, jos tarvitsee selvennystä, mutta ei saa, jos kaipaa erityisen paljon selvennystä, eikä opettajan opastus menekään kerralla perille. Sillläilla...



Tietenkin on kysyttävä selvennystä, jos selvennystä tarvitaan. Esimerkiksi jos opettaja antoi ristiriitaisia tietoja, unohti kertoa jotain, tms. Näitä ei tietenkään pitäisi sattua. Mutta "erityisen paljon" ei pidä alkaa keskustelemaan, koska kaikkia ei välttämättä kiinnosta, jos vaikkapa joku alkaa inttämään turhasta tms.

Lisäksi kaikenlainen "pehmeä lähestymistapa opetukseen", kuten tässä "keskustelut", on käytännössä pitkälti huuhaata. Esimerkiksi keskusteluissa oppilaat kuitenkin vaihtavat pikimmiten muihin kuulumisiin ja yleinen hälinä vain yltyy. Samaa huuhaa-kategoriaa on myös, että "ei anneta arvosanoja vaan kaikki oppivat omalla tavallaan". Kyllä se nyt vain on niin, että tietyt asiat pitää opetella, jos meinaa oppia. Sitten oppimaa mitataan sillä, että kysytään mitä tuli opittua - ja tätä kyselyä kutsutaan kokeeksi. Kokeen perusteella on mahdollista antaa arvosana.

Kannatan kylläkin sitä, että oppilailla olisi enemmän valinnanmahdollisuuksia, urasuunnittelua, suuntautumista, ja että käytännön realiteetteja tuotaisiin esiin jo aiemmin. Mutta ei niin, että kaikki keskustelevat mitä mieleen juolahtaa.

Keskustelut usein kääntyvät inttämiseksi siitä, miten asioiden pitäisi olla, miten opetusta tulisi suorittaa, jne.. Nämä keskustelut on kuitenkin jo siinä vaiheessa käyty -> esimerkiksi opetusministeriössä. Jos oppilas haluaa vaikuttaa opetuksen tapaan, niin esittäköön mielipiteensä opetusajan ulkopuolella. Opetusaikana opiskellaan, eikä hukata aikaa jatkuvasti johonkin säätämiseen.




Tästä sun kasvatustieteen gradusta tulee kyllä tavattoman pitkä. Yritä vähän tiivistää ajatuksiasi, kiitos.

kurremus
Seuraa 
Viestejä383

Parasta olisi jos lasta ei pakotettaisi oppimaan. Sanotaan heti alussa että "Täällä sinulla on täysi vapaus tietää ja oppia mitä itse haluat. Tärkeintä on se että paneudut siihen mikä sinua kiinnostaa". Koulua käytäisiin pääosin omatoimisesti ryhmätyöskentelynä. Tietysti ryhmätiloja valvomassa täytyy olla aina aikuinen, joka ohjaa opiskelua.

Tälläinen opiskelusysteemi vaatisi ehkä laajempaa kulttuurin muutosta. Systeemi perustuisi lapsen omaan motivaatioon ja sen herättämiseen. Alakouluaika voisi aivan hyvin mennä leikin varjolla.

Dredex
Tietenkin on kysyttävä selvennystä, jos selvennystä tarvitaan. Esimerkiksi jos opettaja antoi ristiriitaisia tietoja, unohti kertoa jotain, tms. Näitä ei tietenkään pitäisi sattua. Mutta "erityisen paljon" ei pidä alkaa keskustelemaan, koska kaikkia ei välttämättä kiinnosta, jos vaikkapa joku alkaa inttämään turhasta tms.



Sinusta on siis "turhasta inttämistä", se että kysyy, kun ei ole ymmärtänyt?

Lisäksi kaikenlainen "pehmeä lähestymistapa opetukseen", kuten tässä "keskustelut", on käytännössä pitkälti huuhaata.



Sulla onkin varmaan pilvin pimein tutkittua tietoa väitteesi tueksi?

Nämä keskustelut on kuitenkin jo siinä vaiheessa käyty -> esimerkiksi opetusministeriössä.



Tiesitkö, että opetusministeriö tällä hetkellä on erittäin vahvasti ohjeistanut opettamaan konstruktivistisen oppimiskäsityksen pohjalta? Tarkoitatko, että riittää se, että OPM näin periaatteessa on opetussunnitelmien perusteissa määritellyt, mutta opetuksessa asia voidaan ohittaa? Että se OPM:n keskustelu riittää, mutta käytännössä sen ohjeistuksesta ei tarvitse pätkääkään välittää?

OPM - Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet:

3.1 OPPIMISKÄSITYS
Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen
ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,
jonka
kautta syntyy kulttuurinen osallisuus. Oppiminen tapahtuu tavoitteellisena opiskeluna
erilaisissa tilanteissa itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan
ja vertaisryhmän kanssa.
Opittavana on uuden tiedon ja uusien taitojen lisäksi oppimis- ja
työskentelytavat, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä.
Oppiminen on seurausta oppilaan aktiivisesta ja tavoitteellisesta toiminnasta, jossa
hän aiempien tietorakenteidensa pohjalta käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta.
Vaikka
oppimisen yleiset periaatteet ovat kaikilla samat, oppiminen riippuu oppijan aiemmin rakentuneesta tiedosta, motivaatiosta sekä oppimis- ja työskentelytavoista. Yksilöllistä oppimista
tukee vastavuoroisessa yhteistyössä tapahtuva oppiminen. Oppiminen on kaikissa muodoissa
aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, itsenäistä tai yhteistä ongelmanratkaisua sisältävä
prosessi.
Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen on
kiinnitettävä erityistä huomiota. Opittaessa avautuu uusia mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja kulttuurin sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.
Vierailija

Mä en koulussa jaksanut opetella tzatsikistanien pääkaupunkeja, jonka seurauksena numero olikin kutonen. Mutta jottei tyhmäksi oltaisi haukuttu, vedin sitten ne "mälsät" aineet loppuun melkeimpä sillä viikolla kun sain kirjan käteeni.

Enkä vieläkään tiedä mitä on tzatsikistanit.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat