VASTAKKAISET KÄSITYKSET PROTONISTA

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

LAITOSTIETEEN KÄSITYS lie suunnilleen tämä. - Protoni on kidemuodostuma, jonka kideosia ovat kolme erikokoista kvarkkia ja pienemmät gluonit. Protonikidetttä pitävät koossa koossa vahvat sidosvoimat, siis kidesidosvoimat. Kun ydinenergiaa vapautuu, nimenomana sidosvoimia vapautuu, eli protoni kuin hiukan sulaa.
Protonikiden täydellinen sulaminen ei ole ainakaan poissuljettu, kuten
palstan vastustajani ovat koettaneet selittää. Ja ovat selittäneet, että protonit kiteytyivät alkuräjähdyksen jälkeen. Protoni olomuodoltaan on hyvin liikkumaton eli jähmeä, ynnä ulospäin myös luja. Täten se mahdollisimman hyvin kestäisi ajassa kulumisen. Tämä kuitenkin ajan mittaan jotaisi protonin katoamiseen. Ja minä olen hiukan täydentänyt, että alkuräjähdys taas uudestaan tapahtuisi syntyneen pölyn kokoontuneesta massasta.

MINUN KÄSITYKSENI. Protoni on lukuisten vaikutushiukkasten massa, ykinäisenä suunnilleen massapallo, mutta ytimessä litistynee.
Vaikutushiukkasen massa lasketaan Planckin vakiosta vuodelta 1902, ja perusmassa, jonka ne suunnilleen protonissa omaavat, on 3.68*10^-48 g, ja ulottuvuus luokkaa 10^-23 m. Protoni ei ole kide, eikä edes sen osat vaikutushiukkasetkaan. Niitä protonin perusaineena on luokkaa
4.45*10^23 kpl eli 445 000 triljoonaa. Protomia voisi olomuodoltaan, jos verrataan molekyylimaailmaan, sanoa jähmeähköksi pisaraksi. Se jatkuvasti sekä hiljaisesti värisee että on vuorovaikutuksessa ympäristöönsä. Elektronin eli sähkän kanssa se jatkuvasti vaihtaa vaikutushiukkasia, ja tähän perustuu myös näiden välinen sähköinen vaikutusvoima.

MINÄ SANON, ETTÄ PROTONIT OVAT IKUISIA. Tämä ikuisuus perustuu
protonin omasäätöön, sen välineinä omavärinä ynnä juuri vaikutusuhiukasten vaihto ympäristönsä kanssa. Tarpeen mukaan protoni täydentää tai poistaa itseään. Siten se aina omasäätöisesti on tarkasti
määrämittainen.

YDINENERGIA, se on protoneiden perusmassaan latautuneita, puristuneita gammafotoneita. Ne ovat kidejonoja, kuten minun käsitykseni mukaan ovat. - Kävisikö vertailu emulsioon molekyylien maailmasta? - Ydinenergian vapautuminen protomista on nimenomana gammafotonein vapautumista. Siten koko protoni ei suinkaan voi vapautua ydinenergiaksi, vaan vain 2.2 posenttia massasta, eli noin 5 triljoonaa vaikutushiukkaskidettä. Muu aine, protonin perusaine, on ja pysyy siinä
jatkuvasti. Vastaavasti, voidakseen jälleen vapauttaa ydinenergiaa, protonin on latauduttava gammafotonein. Tämä tapahtuu " mustaukoissa"
eli tiheämassoissa.

TIHEYS. Laitostieteen mukaan protonikiteessä on paljonkin tyhjää tilaa.
Suuressa puristuksessa siis mahdollisesti aine romahtaa singulariteetiksi eli yksöksi, tennis- tai korkeintaan jalkapallon tilavuus voisi sisältää koko näkemämme kaikkeuden aineen. Minä, nojaten myös kvasaareista tehtyihin tiheämassahavaintoihin, sanon, että protonissa vaikutushiukkaset ovat vieri vieressä, ja tämä siis jokseenkin on suurin mahdollinen atomiainetiheys. Ja tiheämassat puolestaan noudattavat ydinhiukkasten tiheyttä. Kun siis aine romahtaa tiheämassaksi, romahtavat vain atomitilat, läpimitaltaan kyöllä luokkaa 100 000 kertaa protonin läpimitta, sen sijaan protonin sisätila jokseenkin säilyttää kokonsa.

Neutronihan on vain elektroniverhon pinnalleen saanut ja samalla varsin
liikkumattomaksi sisäisesti jähmettynyt protoni. Siten kummankaan käsityksen kannalta siitä ei ole tässä aiheessa syytä sanoa enempää.

Kommentit (3)

o_turunen
Seuraa 
Viestejä10611
Liittynyt16.3.2005

Plancin vakio vuodelta 1902??? Luulisi, että saisi kaupasta uudempiakin.

Korant: Oikea fysiikka on oikeampaa kuin sinun klassinen mekaniikkasi.
Korant: Jos olet eri mieltä kanssani olet ilman muuta väärässä.

Vierailija
o_turunen
Plancin vakio vuodelta 1902??? Luulisi, että saisi kaupasta uudempiakin.

Mm. metri ja kilogramma ovat jo Ranskan suuren porvarisen kumouksen ajoilta. Määritelmää kylläkin on muutettu.

Vierailija

" Kaksi vanhaa,vanhaa varista istuu aatoksissaan aidalla. Yli pellon mustan kynnöksen, tuoksuu riihen tuoksu etäinen. - - - Hiljaista on, hämärtyy."

Tuollainenkin runo jäi mieleeni kansakoulusta, jota sitäkin kävin kuusi luokkaa. Kuka oli tekijä, sitä en muista. Tässä on näkijä.

Uusimmat

Suosituimmat