Seuraa 
Viestejä45973

Olen vuosien ajan miettinyt nykymaailman tilannetta ja länsimaisen sivilisaation kohtaloa globalisoituvan maailman pyörteissä. Luovittuani viisi vuotta Helsingin humanistisen- ja valtiotieteellisen tiedekunnan syövereissä, luulen että olen tehnyt muutamia mielenkiintoisia havaintoja, jotka voidaan tiivistää yhteen kysymykseen: mistä kumpuaa länsimaisen älymystön viha länsimaista rationaliteettia kohtaan? Olemme nimittäin onnistuneet luomaan jonkinlaisen aatehistoriallisen ameeban, jolla ei ole minkäänlaista selkeää muotoa – postmodernin filosofian on vienyt koherentin perustan omalta itseymmärrykseltämme – ja tällä on ollut vaikutus kaikkiin ihmistieteisiin (historiatieteet, sosiologia, filosofia jne.)...

Miksi olemme tilanteessa, jossa rationaalisuuden vaateesta on tullut kirosana, jota vastaan pitää kaikin voimin taistella, ilman että rationalisuuden opponentailla itsellään on antaa minkäänlaista karttaa omaan ajatteluunsa. Päädyimme modernismin rationaalisuudesta struktualismiin ja aloimme selittää kaikkea rakenteilla. Tämä ei kuitenkaan riittänyt, vaan strukturialismi haaksirikkoutui jälkistruktualismiin. Marx ja kumppanit väkisinmaattiin henkisesti niin Derridan kuin Foucaultin toimesta. Merkitykset haihtuivat savuna ilmaan ja tilalle saimme äärirelativistisen mutinan, jossa ei ole mitään konkreettista – mutta jossa kaikki on kuitenkin suhteessa johonkin toiseen. Maailmamme on siis vain yksi suuri semiosfääri, jossa kaikki ovat yhtä aikaa oikeassa ja väärässä. On vain diskursseja, ju nou!

Olenko ainoa kaappirationalisti ihmistieteiden syövereissä, joka tuntee elävänsä juuri laukaistun savupanoksen sisällä? Ärsyttääkö ketään muuta salaa se epämääräinen mussutus, jota tietyissä piireissä harrastetaan. Puhutaan, mutta ei anneta mitään konkreettista. Kiistetään kaikkien muiden näkemykset, mutta jätetään vastaamatta itselle esitettyyn kritiikkiin. Olenko ainoa, josta tuntuu, että tällä hetkellä Suomen yliopistojen ”pehmeät tieteet” ovat ainoastaan turvasatama suurelle määrälle määkiviä keskiluokkaistaustaisia lampaita, joiden suurin ansio on vihata punaviinihumalassa ”systeemiä”, ”kapitalismia” tai ”länsimaista kulttuuria” ilman minkäänlaisia ratkaisu- tai parannusehdotuksia? Mistä myös kumpuaa voima sille kaikelle älylliselle voimistelulle, jota he harjoittavat, kun tulee tarpeeseen kiistää esimerkiksi ajatus ”kehityksestä” tai ”muutoksesta”. Onhan täysin väärin esittää, että nykyinen sivilisaatiomme mitä luultavimmin parempi, pehmeämpi ja inhimillisempi kuin se, jota Asteekit harjoittivat? Tai väittää, että uskontojen historiassa tapahtui jotain kehitystä, parempaan siirryttäessä pronssikaudelta rautakaudelle (lapsenmurhien asteittainen katoaminen ja ihmisuhreista luopuminen)? Mutta eihän se käy päinsä – hetkessä voidaan todistaa, että läntinen kulttuuri on läpimätä ja sen harteita painavat miljoonien kärsimykset. Voi olla. Mutta mitä tilalle?

Viime kädessähän tässä on kyse klassisesta luonnontieteiden ja ihmistieteiden vastakkainasettelusta. Mielestäni kysymys on aiheellinen, etenkin jos muistelee legendaarista Transgressing the Boundaries –farssia sosiologian areenalla. Toisaalta mm. Chomsky on kertonut, että nykytilanne on problemaattinen postmodernin analyysien mahdollistaessa täydellisen riippumattomuuden mistään konkreettisesta. Onko rakentava ja itseäänkorjaava dialogi edes mahdollista tilanteessa, jossa toinen osapuoli voi aina piiloutua diskurssimystiikan taakse?

Koko paska tiivistettynä yhteen kappaleeseen. Olen järkyttynyt huomatessani, että ihmistieteiden ”avantgarde” soveltaa diskurssimystiikkaansa elämän jokaiselle osa-alueelle. Sinänsä fiksut ihmiset ovat taantuneet pseudotieteiden syleilijöiksi, koska rationaalisuuden vaade on sietämätön kirosana. Mikä tahansa menee, kunhan se ei ole ”länsimaista”. Syleillään maailmaa, ostetaan luomua ja halveksutaan asiantuntijoita. Jätetään lapset rokottamatta. Kritisoidaan kristinuskoa järkkymättömällä raivolla, mutta käydään säännöllisesti intialaisisa ayerveda-hoidoissa.

ps.

Olen itsekin sitä mieltä, että kyllä, koko rationalisuuden käsite on monin tavoin ongelmallinen. Arvostan myös todella paljon mm. Foucaultin ajattelua. En kuitenkaan ole valmis heittämään lasta pesuveden mukana...

Kommentit (8)

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46137
Freshman

Olen itsekin sitä mieltä, että kyllä, koko rationalisuuden käsite on monin tavoin ongelmallinen. Arvostan myös todella paljon mm. Foucaultin ajattelua. En kuitenkaan ole valmis heittämään lasta pesuveden mukana...




Mikä on rationaalisuuden käsite/määritelmä?

jussipussi
Freshman

Olen itsekin sitä mieltä, että kyllä, koko rationalisuuden käsite on monin tavoin ongelmallinen. Arvostan myös todella paljon mm. Foucaultin ajattelua. En kuitenkaan ole valmis heittämään lasta pesuveden mukana...




Mikä on rationaalisuuden käsite/määritelmä?




Kas siinäpä itse ongelma - en olisi kirjoittanut aloitustani, jos asia olisi pyhä yksinkertaisuus - kenties ilmaisin itseäni väärin, ehkä parempi tapa olisi ollut käyttää "rationaalisuuden" sijasta "tieteellistä metodia" sen aatehistoriallisessa kontekstissa. Sen päällähän viimeisen kolmen vuosisadan itseymmärryksemme lepää hyvin pitkälti. Nyt kuitenkin ongelmaksi on muodostunut se, että hyvin moni ihminen katsoo, että kyseinen metodi on jotenkin hylättävä ja tilalle otettava jotain ihan muuta. Kuitenkin heidän henkilökohtaisissa valinnoissa näkyy epärationaalisuus, he valitsevat satunnaisesti ilman sisäistä koherenssia. Tämä siis kun he luovat maailmankatsomustaan, tekevät kannanottoja asiantiloista maailmassa.

Anekdoottina:

"Ei syö lihaa, koska se on epäterveellistä, mutta tupakoi, koska se on luomutupakkaa"

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
eteenpäin
Seuraa 
Viestejä1591

Omasta mielestäni keskustelutaidon puutteen alkusyy on lopulta aika käytännöllinen (siinä määrin kuin ongelmia on, eikä kyse ole vain olkiukkoilusta). Eri tiedekunnat ja laitokset, jotka ovat eristäytyneet niin hallinnollisesti kuin maantieteellisesti toisistaan, eivät pääse vuorovaikuttamaan, jolloin syntyy ideologisia linnoituksia. Se vaikuttaa tutkijaan ja opiskelijaan niin helvetisti, minkälaisia ihmisiä saa katsella kahvipöydissä, luennoilla ja kokouksissa.

Monitieteisyyttä sen olla pittää! Postmodernismi on jo vanha juttu, vähän haiskahtaa liioittelu aloitusviestissä. Suomessa tehdään ainakin mm. erinomaista monitieteistä musiikkitiedettä, jossa on osattu yhdistää "pehmeitä" ja "kovia" tieteitä kutakuinkin tyydyttävällä ja jopa hedelmällisellä tavalla.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46137
Freshman
jussipussi
Freshman

Olen itsekin sitä mieltä, että kyllä, koko rationalisuuden käsite on monin tavoin ongelmallinen. Arvostan myös todella paljon mm. Foucaultin ajattelua. En kuitenkaan ole valmis heittämään lasta pesuveden mukana...




Mikä on rationaalisuuden käsite/määritelmä?




Kas siinäpä itse ongelma - en olisi kirjoittanut aloitustani, jos asia olisi pyhä yksinkertaisuus - kenties ilmaisin itseäni väärin, ehkä parempi tapa olisi ollut käyttää "rationaalisuuden" sijasta "tieteellistä metodia" sen aatehistoriallisessa kontekstissa. Sen päällähän viimeisen kolmen vuosisadan itseymmärryksemme lepää hyvin pitkälti. Nyt kuitenkin ongelmaksi on muodostunut se, että hyvin moni ihminen katsoo, että kyseinen metodi on jotenkin hylättävä ja tilalle otettava jotain ihan muuta. Kuitenkin heidän henkilökohtaisissa valinnoissa näkyy epärationaalisuus, he valitsevat satunnaisesti ilman sisäistä koherenssia. Tämä siis kun he luovat maailmankatsomustaan, tekevät kannanottoja asiantiloista maailmassa.

Anekdoottina:

"Ei syö lihaa, koska se on epäterveellistä, mutta tupakoi, koska se on luomutupakkaa"




OK tämä selvensi, ymmärrän paremmin "avautumisesi".

Näitä asioita on hyvin vaikea mennä pussittamaan yhteen, ne pitäis pystyä tämän "pahamaineisen tieteellisen metodin" mukaan pystyä käsittelemään tieteellisesti ja yksitellen asia kerrallaan. Jo pelkästäään väittämät "liha on epäterveellistä/terveellistä" on edelleen tieteellisestikkin selvittämättä, se on mielestäni pitkälti ns suhteellinen väite, ei sen pussittaminen muiden samantyylisten haasteiden joukkoon ainakaan auta mitään, jos nyt ei tarkoituksella haluta sumuttaa ja harhauttaa.

Ainahan voi myös kysyä että onko itse elämä epäterveellistä?

Tieteellinen metodi ei itsessään ole autuaaksi tekevä. Ongelma on lähtökohdissa. Esimerkiksi:

Onhan täysin väärin esittää, että nykyinen sivilisaatiomme mitä luultavimmin parempi, pehmeämpi ja inhimillisempi kuin se, jota Asteekit harjoittivat?



Mitä tarkoittaa parempi, pehmeämpi ja inhimillisempi, ja mitä merkitystä näillä määreillä on?

Jos niitä katsotaan vaikka kristityn näkökulmasta, niin kysyjä on jäävi tekemään arviota koska se perustuu lähinnä kysyjän omaan subjektiiviseen mielipiteeseen siitä miten asioiden tulisi olla, ja tällä ei ole mitään tekemistä tieteellisen metodin tai rationaalisuuden kanssa, vaan se on aksiomaattinen ongelma: millä perustein valita eri arvojärjestelmien välillä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46137
Veikko
Tieteellinen metodi ei itsessään ole autuaaksi tekevä.



Ei kai sitä kukaan näin väitäkkään mutta eikö se ole kuitenkin paras yksittäisistä metodeista mitä ihminen on kyennyt luomaan? Siinä on vähiten subjektiivisuutta, esim

Freshman
Luovittuani viisi vuotta Helsingin humanistisen- ja valtiotieteellisen tiedekunnan syövereissä, luulen että olen tehnyt muutamia mielenkiintoisia havaintoja, jotka voidaan tiivistää yhteen kysymykseen: mistä kumpuaa länsimaisen älymystön viha länsimaista rationaliteettia kohtaan? Olemme nimittäin onnistuneet luomaan jonkinlaisen aatehistoriallisen ameeban, jolla ei ole minkäänlaista selkeää muotoa – postmodernin filosofian on vienyt koherentin perustan omalta itseymmärrykseltämme – ja tällä on ollut vaikutus kaikkiin ihmistieteisiin (historiatieteet, sosiologia, filosofia jne.)...

Miksi olemme tilanteessa, jossa rationaalisuuden vaateesta on tullut kirosana, jota vastaan pitää kaikin voimin taistella, ilman että rationalisuuden opponentailla itsellään on antaa minkäänlaista karttaa omaan ajatteluunsa.




Mainittuihin tiedekuntiin päätyy, rehellisten tieteilijöiden harmiksi, kaikki se aines, jolla ei ole henkisiä edellytyksiä luonnontieteiden harjoittamiseen, mutta joilla on kova hinku leikkiä älykköä - ja taustalla kiihkomielinen poliittinen agenda. Fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa yms. ei voi millään kierouttaa minkään ideologian mukaiseksi, koska luonnonlait ovat mitä ovat, vaikka Pieni Punainen Kirja sanoisi mitä. Ihmis- ja valtiotieteissä sen sijaan on aina tulkinnanvaraa, jota hyväksikäytetään ja venytetäänkin mitä häikäilemattömimmin.

Luonnollisesti rationaalisuus, siis tosiasioiden pohjalta toimiminen, on kirosana poliittisesti motivituneille "humanisteille", joiden koko elämä ja asema rakentuu järjestelmälliselle valehtelulle ja vääristelylle.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat