Seuraa 
Viestejä45973

Ei enempää Suomea Suomeen!

Aleksis Salusjärvi | 8.11.2012

Kulttuurin ja taiteen suurimmat saavutukset ovat ylikansallisia. Taiteen kultakausia leimaa uskontojen ja kielialueiden kohtaamisen lisäksi etninen vuorovaikutus. Viime vuosisadalla se synnytti ihanteita, jotka ovat nykyisen kulttuurimme peruskiviä.

Afroamerikkalainen tanssija Josephine Baker muutti Yhdysvalloista Ranskaan kotimaansa rasismin takia. Hän uudisti länsimaisen kulttuurin luutuneita käsityksiä niin naiseudesta kuin rotuerottelusta. Nykytanssin alkuaikojen suuret nimet olivat kaikki naisia. Isadora Duncanin ja Martha Grahamin vaikutuksesta naisille sallittiin taiteessa lihallisuus ja itsenäisyys. Tämä tapahtui aikana, jolloin heille oltiin vasta myöntämässä äänioikeutta. On yhä maita, joissa siitä vasta haaveillaan.

Tasa-arvoinen ihmiskuva ja sananvapausihanteet ovat marginaaliväestön synnyttämiä. Se, mikä yhdistää ihmisiä toisiinsa, nousee usein esiin vähemmistöistä. On tuskin sattumaa, että Suomen kuuluisin kirjailija Sofi Oksanen edustaa virolaisvähemmistöä, goottikulttuuria ja biseksuaalisuutta, tai että kehutuin esseistimme Antti Nylén on vakaumuksellinen katolinen sekä vegaani. Heidän molempien katseet suuntautuvat marginaalista valtakulttuuriin – ja he molemmat todistavat työllään, että kulttuuri uudistuu omaksumalla itseensä jotakin ulkopuoleltaan.

Viime ja toissavuosisadan nationalismit halusivat yhdenmukaistaa kulttuurin ja asettaa sen kansallisen politiikan työkaluksi. On leimallista, että juuri nationalistiset ja eristäytyneet kansalliskulttuurit ovat lattaotsaisen rappion aikoja. Tämä on syytä pitää mielessä nyt, kun näistä kysymyksistä ollaan jälleen tekemässä poliittisia.

Maanantaina vietetty ruotsalaisuuden päivä nosti esiin vähemmistöjen roolin. Perussuomalaisten myötä aiheesta on tullut yhä kuumempi poliittinen peruna. Näyttää siltä, että nyt ollaan valmistautumassa uusjakoon menneisyyden ja nykyisyyden välillä, ja tähtäimessä ovat vähemmistöt.

Suomalainen uusnationalismi ja -konservatiivisuus ovat nostamassa tervettä kansallista itsekkyyttä lähtökohdakseen sekä kotimaassa että EU:ssa. Perussuomalaisten ja osin kokoomuksenkin ajama tasapäistämisen politiikka on tästä näkyvä esimerkki. Sitä kutsutaan termillä positiivisen syrjinnän kieltäminen. Se tarkoittaa, että vähemmistöön kuuluvia ei erikseen huomioida yhteiskunnassa.

Positiivisen syrjinnän lopettamisen suoria vaikutuksia olisi esimerkiksi saamen kielen nopea kuihtuminen. Saamenkielinen kulttuuri ei pysy enää omillaan elossa. Se tarvitsee erityishuomiota valtaväestöltä. Isompi kysymys on kuitenkin suomenruotsalaisten asema, joka on liipasimella sekä pakkoruotsin että Suomen kaksikielisenä pitämisen suhteen. Neutraali keskustelu tästä aiheesta on käymässä vaikeaksi.

On totta, että ruotsinkielisten asema verrattuna muuhun väestöön on etuoikeutettu. Se näkyy järjettömällä tavalla esimerkiksi Itä-Suomen kouluissa. Pakkoruotsia ei voi vaihtaa venäjään, vaikka sille olisi huutava tarve. Samoin Itä-Suomen virkamiehillä olisi ruotsin sijaan venäjäntaidoille käyttöä.

Ilmeisistä epäkohdista huolimatta poliittinen asetelma, jossa ruotsinkielistä vähemmistöä syyllistetään populismilla, on kohtuuton. Suomenruotsalaisille jätetään kritiikissä kaksi yhtä huonoa vaihtoehtoa: heidät joko eristetään Suomen katalaaneiksi tai imetään valtaväestön osaksi.

Positiivisen syrjinnän kieltämistä seuraa lopulta kapea ja armoton ihmiskuva. Myös esteettömyys on positiivista syrjintää. Vammaisethan saavat kohtuutonta etua, kun kaupunkisuunnittelua tehdään heidän ehdoillaan. Jos vähemmistöjä ei oteta huomioon, enemmistön tyrannia polkee ne jalkoihinsa. Tasapäistämisen sijaan pitäisikin puhua kristillisestä tasajaosta, mikä tarkoittaa jakamista tarpeen mukaan.

Koko suomalainen sivistys elää kontakteistaan muuhun maailmaan. Sivistyksemme taso riippuu täysin sen monimuotoisuudesta. Ilman vähemmistökulttuurien erityistä tukemista me näivetymme. Tämä kysymys on merkittävä, sillä kulttuuriala on taloudellisesti suurempi kuin maatalous tai elintarviketeollisuus. Suomalaiset käyttävät vuodessa yli neljä miljardia euroa kulttuuriin.

Tätäkin merkittävämpää on kansallisen olemassaolomme monimuotoisuus. On paradoksaalista, että me tarvitsemme ruotsinkielistä vähemmistöämme ollaksemme Suomi. Samalla tavoin me tarvitsemme saamenkielistä ja venäjänkielistä vähemmistöämme. Ne ovat osa kansallista identiteettiämme ja todiste korkeasta sivistyksestämme.

Maailmassa puhutaan yli kuutta tuhatta kieltä, joista suurin osa tulee katoamaan muutamassa kymmenessä vuodessa. Monokulttuuri ja tasapäistäminen tulevat kaventamaan elämänmuotoja tällä planeetalla rajusti. Me olemme suuressa vaarassa menettää valtaosan itse ihmisyydestä, ja tämä uhka kohdistuu nimenomaan vähemmistöihin.

On itsestään selvää, että on pyrittävä tasa-arvoon ja läpinäkyvään päätöksentekoon eri ihmisryhmien kesken – mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Suomenruotsalaisten ja muiden vähemmistöjen asemasta on voitava puhua avoimesti, mutta siihen on löydettävä jokin muu tapa kuin syrjintää ajavat kiertoilmaukset.

Aleksis Salusjärvi

Ykkösaamun kolumni 8.11.2012

Sivut

Kommentit (57)

Saat toimeentulosi tästä ns. positiivisesta syrjinnästä?
Tai olet jotenkin yksinkertainen?
Suomi tekee 10 miljardia velkaa vuodessa, mistä rahat? Ei ainakaan sinulta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Komppaan Salusjärveä. Suomalaisen kulttuurin huippuhetket osuivat aikakauteen jolloin maa oli monikulttuurinen eikä vielä kansallismielinen. Sisällissota aiheutti sen että monet kulttuuripersoonat kertakaikkisesti menettivät luomisvoimansa. Mutta siihen vaikutti myös se että kansainväliset kontaktit jossain määrin heikkenivät. Tilalle tuli kansallinen agenda. Tämä jähmettyminen jatkui oikeastaan Kekkosen ajan loppuun asti. Avautuminen sanan varsinaisessa mielessä alkoi vasta 1980-luvulta lähtien ja on nyt nopeutunut. Siksi arvioisin että monikulttuuriselta Suomelta voisi odottaakin nyt uutta kulttuurista nousua.

Suomenruotsalaisten kummallinen sättiminen on viime vuosina yllättänyt minut. Ikäänkuin Urho Kekkosen 1930-luvun suomalaiskansallinen höyhötys olisi herätetty uudelleen henkiin. Pelkä pakkoruotsin vastustus ei pysty kätkemään alleen sitä että tässä on vähän muustakin kyse.

visti
Hyvä kirjoitus minun mielestäni. Siis tämä ensimmäinen.

Mitä hyvää siinä oli? Ensimmäsellä puoliskolla käsiteltiin tanssija Josephine Bakeria ja Sofia Oksasta, jotka eivät liity positiiviseen syrjintään millään lailla. Vai yrittääkö kirjoittaja väittää että Sofia Oksasen menestys kirjailijana on mukamas positiiviseen"syrjinnän ansiota? Ei pidä paikkaansa. Kyllä Sofia Oksasen menestys on ihan Sofia Oksasen ansiota.

Toisella puoliskolla keskityttiin sitten perustelemaan pakkoruotsin tarpeellisuutta positiivisella syrjinnällä. Pakkoruotsi ja posetiivinen syrjintä on tarpeellista, muuten Hitler. Mitään muuta perustetta positiivisella"syrjinnälle ei kirjoittaja osannut esittää, jos sellaiseksi ei lasketa vammaisten saamia kohtuuttomia(kirjoittajan mukaan) etuja.

Kirjoittaja myöntää että ruotsinkielisten asema verrattuna muuhun väestöön on etuoikeutettu, mikä olikin kirjoituksen ainoa hyvä puoli. Pakkoruotsia ei kuitenkaan voida verrata vammaisten huomiomiseen kaupunkisuunnittelussa, eikä ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa voida perustella "positiivisella syrjinnällä".

Ylipäätänsä ei ole olemassa mitään "positiivista syrjäntää", on vain syrjintää ja se on aina negatiivista. Etelä-Afrikassa on harjoitettu pitkään valtaväestöön kohdistunutta ja vähemmistöä suosivaa syrjintää. Oliko se/onko se muka positiivista?

Olisipa mielenkiintoista nähdä yksikin ns positiivisen syrjinnän tulos, joka on nostanut suomalaista kutltuuria. Jospa Rafu vaivautuisi kertomaan, minä kun muun maan kansalaisena en enää Suomen asioita kovin tarkasti seuraa.

penni
Koko helevetin Suomi on positiivisen syrjinnän tulos.

Suomi syntyi positiivisesta syrjinnästä huolimatta, ei sen seurauksena. Jos teikäläiset olisivat saaneet päättää, Suomi olisi yhä maakunta Ruotsissa.

penni
Seuraa 
Viestejä5145
Varastopäällikkö
penni
Koko helevetin Suomi on positiivisen syrjinnän tulos.

Suomi syntyi positiivisesta syrjinnästä huolimatta, ei sen seurauksena. Jos teikäläiset olisivat saaneet päättää, Suomi olisi yhä maakunta Ruotsissa.

Koska meikäläiset saivat päättää, irrottauduimme Venäjästä ja ryhdyimme itsenäisiksi. Emme ruotsalaisiksi.

Mieti vähän mitä tässä yhteydessä tarkottaa meikäläiset ja teikäläiset. Pelkkä kielikysymys. Ei se enää mitään ratkaise. Pakkoruotsia tai ilman, lopputulokseen se ei vaikuta paskaakaan. Mitä nyt joltain ummikolta jää työ saamatta. Pääsee se sitten muualle.

Mun tyttö on 11v. Puhuu erinomaisesti kolmea kieltä, hyvää vauhtia neljättä. Vikise pikkumies pakkoruotsista.

Varastopäälikkö
Suomi syntyi positiivisesta syrjinnästä huolimatta, ei sen seurauksena. Jos teikäläiset olisivat saaneet päättää, Suomi olisi yhä maakunta Ruotsissa.



Sekö olisi ikävä asia? Ei siellä rajan toisella puolella kovin kurjat olosuhteet ole oman kokemukseni mukaan ollut.

penni
Varastopäällikkö
penni
Koko helevetin Suomi on positiivisen syrjinnän tulos.

Suomi syntyi positiivisesta syrjinnästä huolimatta, ei sen seurauksena. Jos teikäläiset olisivat saaneet päättää, Suomi olisi yhä maakunta Ruotsissa.

Koska meikäläiset saivat päättää, irrottauduimme Venäjästä ja ryhdyimme itsenäisiksi. Emme ruotsalaisiksi.

Jos teikäläiset olisivat saaneet päättää Suomi olisi liittynyt takaisin osaksi Ruotsia ja Suomen ainoa virallinen kieli olisi edelleen ruotsi.

Svekomaanit halusivat liittää Suomen osaksi ruotsia ja säilyttää ruosinkielisten eliitisen aseman. Svekomaanit olivat/ovat myös rasisteja ja harjoittivat germaanista rotuoppia.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Svekomania

Svekomaniaan vaikuttivat myös tuolloin yleiseurooppalaiset rotuopit, joiden mukaan itäiset kansat, joihin suomalaiset kuuluivat, eivät kyenneet luomaan kulttuuria tai kansakuntaa. Väitettä suomenkielisten lahjattomuudesta ja tavalla tai toisella huonommuudesta svekomaanit perustelivat sillä, että suomenkielinen väestö oli ollut hallinnon ja kulttuurielämän ulkopuolella. Svekomaanit katsoivat olevansa suomalaisia ylempää germaanista rotua, millä he perustelivat eliitin aseman säilyttämistä. Freudenthalin ajattelussa kansakunta (nationalitet) oli ajan kielifilosofian mukaisesti kieleen pohjautuva entiteetti, joka Suomessa samalla viittasi myös rodulliseen alkuperään. Kansa (folk) oli puolestaan hallinnollinen ja kulttuurinen käsite. Näin ollen suomenkieliset ja ruotsinkieliset muodostivat yhden "Suomen kansan" (finländska folket), mutta eivät kuuluneet samaan kansallisuuteen (nationalitet). Svekomaanit katsoivat, että ruotsalainen kulttuuriperintö ja hallintokulttuuri olivat maan kannalta ratkaisevassa asemassa ja että suomalaisuuspolitiikka vain avasi ovet venäläistämiselle.

Rasistiset rotuopit liittyvät olennaisena osana myös Etelä-Afrikassa harjoitettuun "positiiviseen syrjintään." RKP syntyi jatkeeksi svekomaanien Ruotsalaiselle puolueelle.
Svekomanian poliittiseksi ilmentymäksi syntyi Ruotsalainen puolue, jonka seuraajaksi perustettiin vuonna 1906 Ruotsalainen kansanpuolue.

Onneksi svekomaanien perillisten(RKP) valta murenee vuosi vuodelta ja kyllä se "positiivinen syrjintäkin" vielä joskus lakkaa.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Varastopäällikkö
visti
Hyvä kirjoitus minun mielestäni. Siis tämä ensimmäinen.

Mitä hyvää siinä oli? Ensimmäsellä puoliskolla käsiteltiin tanssija Josephine Bakeria ja Sofia Oksasta, jotka eivät liity positiiviseen syrjintään millään lailla. Vai yrittääkö kirjoittaja väittää että Sofia Oksasen menestys kirjailijana on mukamas positiiviseen"syrjinnän ansiota? Ei pidä paikkaansa. Kyllä Sofia Oksasen menestys on ihan Sofia Oksasen ansiota.

Toisella puoliskolla keskityttiin sitten perustelemaan pakkoruotsin tarpeellisuutta positiivisella syrjinnällä. Pakkoruotsi ja posetiivinen syrjintä on tarpeellista, muuten Hitler. Mitään muuta perustetta positiivisella"syrjinnälle ei kirjoittaja osannut esittää, jos sellaiseksi ei lasketa vammaisten saamia kohtuuttomia(kirjoittajan mukaan) etuja.

Kirjoittaja myöntää että ruotsinkielisten asema verrattuna muuhun väestöön on etuoikeutettu, mikä olikin kirjoituksen ainoa hyvä puoli. Pakkoruotsia ei kuitenkaan voida verrata vammaisten huomiomiseen kaupunkisuunnittelussa, eikä ruotsinkielisten etuoikeutettua asemaa voida perustella "positiivisella syrjinnällä".

Ylipäätänsä ei ole olemassa mitään "positiivista syrjäntää", on vain syrjintää ja se on aina negatiivista. Etelä-Afrikassa on harjoitettu pitkään valtaväestöön kohdistunutta ja vähemmistöä suosivaa syrjintää. Oliko se/onko se muka positiivista?


Jutussa käsiteltiin kahta asiaa, monikulttuurisuutta ja positiivista syrjintää.
Kirjoittaja näkee monikulttuurisuuden rikastuttavana asiana. Olen samaa mieltä. Sofi Oksanen ja Josephine Baker ovat hyviä esimerkkejä tästä.
Sivistysmaissa vähemmistöille annetaan erinäisiä etuja. Pidän sitä luonnollisena verovarojeni käyttönä. Etelä-Afrikan rotusorto oli sinulta vekkuli heitto. Ei aivan auennut.

penni
Seuraa 
Viestejä5145

Mitkä vitun svekomaanit, en ole edes nähnyt sellaista. Miten iso osa fennomaanien ja svekomaanien kiistoja olivat ulkomailta ammoin tulleiden keskinäistä riitaa, siitä mitä tästä maasta tulee. Jos tulee.

Ruotsalaisia emme ole, venäläisiksi emme halua tulla. Olkaamme siis suomalaisia.
Se lausuttiin ruotsiksi.

Näyttää tosiaan siltä että aika ajoin sukupolvien saatossa, on nähtävissä että nuoriso ja heikon itsetunnon omaavat kaipaavat napin otsaan. (tarkoitan miehiä)

Tuo kielikysymys on identiteettikysymys monelle suomalaiselle. Yrittäkää kieltää kansallisasut niin näette.

Ja mitä vitun sekundafennomaaneja täälläkin pyörii, yrittää laulaa jotain ikivanhaa laulua jota tuskin isoisä on kuullut. Ei muista sanoja, ei säveltä mutta mahtavalta tuntuu.

Miten iso osa 1900-luvun vaihteen isorikkaista oli suomenruotsalaisia. Niitä tuskin oikeasti kiinnosti vähääkään kielikysymykset. Ne osas ranskaa ja venäjää. Niillä te yritätte ratsastaa kun mustamaalaatte suomenruotsalaisia, ne ovat yhtä kaukana meistä kuin teistä.

visti

Sivistysmaissa vähemmistöille annetaan erinäisiä etuja. Pidän sitä luonnollisena verovarojeni käyttönä.
Minä pidän sitä pääsääntöisesti luonnottomana ja tuomittavana, varsinkin jos näillä eduilla sorretaan enemmistöä.

visti

Etelä-Afrikan rotusorto oli sinulta vekkuli heitto. Ei aivan auennut.

Historiallisesti Etelä-Afrikan valkoisella vähemmistöllä on ollut "erinnäisiä etuja" valtaväestöön nähden. Aivan kuten suomenruotsalaisilla meillä täällä Suomessa. Samanlaista "positiivista syrjintää" siis. Suomenruotsalaiset on pohjolan buureja. Nyt "positiivisella syrjinnällä" perustellaan pakkoruotsia. Minä en tälläistä syrjintää hyväksy.

penni
Tuo kielikysymys on identiteettikysymys monelle suomalaiselle. Yrittäkää kieltää kansallisasut niin näette.

Ei tässä kukaan ole kenenkään kielellistä identiteettiä tai kansallispukuja kieltämässä. Ei ruotsinkieli tuhoudu jos pakkoruotsin syöttäminen ja siihen liittyvä muu "positiivinen syrjintä" lopetetaan.

penni
Näyttää tosiaan siltä että aika ajoin sukupolvien saatossa, on nähtävissä että nuoriso ja heikon itsetunnon omaavat kaipaavat napin otsaan. (tarkoitan miehiä)

Jotain etnistäpuhdistustako tässä nyt suunnitellaan? On niitä aseita muillakin. Minä lupaan suojella Suomen urheilevaa nuorisoa näiltä hulluilta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat