Sotasyyllinen 1918!

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Dosentti Tapio Bergholm on pitänyt tässä taannoin Tampereella esitelmän, jossa käsitteleen työväenliikeen ja yleensäkin kansalaisliikkeiden historiaa.

Historiantutkinnassa on joskus tulkittu sisällissodan johtuneen osin siitä, että eri puolueiden johtomiehet olivat kiivaita kuumakalleja, jotka jyrkillä sanoillaan kiihdyttivät tilanteen sodaksi sen kahden vuosikymmen aikana, mitä työväenliike ja sen vastavoimat yhteiskunnassa huseerasivat.

Toinen tulkinta on, että syyllinen oli edistysusko, joka oli lyönyt leimansa KOKO yhteiskuntaan, niin vasemmistolaisiin kuin oikeistolaisiin puolueisiin, liikkeisiin jne. Suomalaiset puolueet 1900-luvun alussa olivat pikemminkin edistys-ja kehitysseuroja kuin poliittisia puolueita...Tätä tukisi jo sekin, että puolueiden, raittiuslikkeen ja kaikkien mudien kansalaisrientojen taustalla oli Kansanvalistusseura, josta kaikki kansalaisaktiivisuus versoi ja joka pitkään yritti pysyä "suomalaisen kansan- ja edistysliikkeen" ainoana oikeana edustajana ja kokoavanana voimana.

Eli toisin sanoen syynä sisällissotaan oli edistysusko, sokea intoilu, jossa haluttiin edistystä hinnalla millä hyvänsä. Oli vain luonnollisesti, että kaikki, jotka olivat eri mieltä, olivat tyhmiä, valehtelivat, ja ajoivat taantumusta, rappioat ja tuhoa ennustavaa politiikkaa.

Tämä tietenkin kiihdytti mielipidesodan todelliseksi väkivallan kuvastoksi, jossa kaikki eri mieltä olevat määriteltiin vihollisiksi. Kyse oli tuon ajan kansalaisliikkeen dynamiikasta.

Jotkut kaipaavat politiikkaan aateiden paloa ja intohimoa.

Minä en. Konsensus on ehkä tylsää, mutta sisällissota on hyvä kouluesimerkki konsensuksen vastakohdasta, uskosta oman asian edistyksellisyyteen ja totuudellisuuteen.

Paljon EDISTYSUSKO on tappanut? Missä on edistysukson "musta kirja"? Siihen voi lukea fasismin, kommunismin, kapitalismin, nationalismin, rasismin,kaikki nämä perkeleelliset ismit, joihin sokeasti uskoen on tapettu ja sorrettu ihmiskuntaa!

Ylipäänsä henkilöt ja aatteet, jotka luokittelevat kansoja, puolueita, yhteiskuntaryhmiä jne yksiselitteisesti vihollisiksi ja pahoiksi, samalla kun hoetaan omaa edistyksellisyyttä ja oikeassa olemisen taakkaa, pitäisi lailla kieltää. Noin niin kuin kuvaannollisesti sanottuna.

ÄÄNESTYS käsittelee yleisesti sitä, onko edistysusko syyllinen edellisen vuosisadan kauheuksiin, vai onko syy pahoissa moloholottajissa, ryssissä, punikeissa, lahtareissa, juutalaisissa tms. pahuuden akselissa.

Kommentit (12)

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Sisällissodat ovat joka paikassa olleet sellaisia asioita joiden tarkasteleminen objektiivisesti on vielä sadankin vuoden jälkeen hyvin vaikeaa. Näin on niin Suomen kuin USA: n ja muiden asian kokeneiden kansojen kohdalla. Yleinen trendi näyttää olevan, että itsenäistyvät tai diktatuurista vapautuvat kansat joutuvat lähes poikkeuksetta sisällissotaan, varsinkin jos sivistysaste on matala. Vaikkapa entisissä Afrikan siirtomaissa.

Olisiko sitten kansalaissodalta voitu välttyä ilman ismejä? Alkusyynä pitäisin Tsaarivallan kukistumista Venäjällä ja heidän vallankumouksiaan. Siihen asti työväestön kumoukselliset esiintymiset olivat hyvin varovaisia. Silloisen maailmansodan alussa tsaarivalta painosti Suomea siinä määrin, että suomalaiset kokivat olevansa kuin vihollisjoukkojen miehittämä. Sitten vuoden 1916 vaaleissa silloinen SDP sai edustajanpaikoista enemmistön ,103 paikkaa. Työväestö, torpparit ja maaseudun tilattomat ajattelivat saavansa rauhanomaista tietä säädettyä itselleen edullisempia lakeja. Olot heillä olivat siihen aikaan aika kehnot.

Senaatti muodostettiin yhdessä porvarillisten puolueiden kanssa, mutta mitään ei saatukaan aikaan. Porvarilliset puolueet pystyivät aina tukeutumaan silloiseen kenraalikuvernööriin, jonka ääni ratkaisi koska oli puheenjohtaja, paikat oli muuten jaettu tasan. Muutenkaan ei saanut kumpikaan puoli tärkeitä lakiehdotuksia läpi koska ei saanut vaadittavaa kahta kolmasosaa äänistä taakseen, kun toinen puoli automaattisesti vastusti. Köyhäilistö, käytän sanaa arvottamatta, mutta en muutakaan keksi, tunsi itsensä petetyiksi.

Torppari kysymys oli vaikea, heitä lienee ollut noin 100 000, yhteen laskien muunlaiset vuokratilalliset mutta suuri osa ei saanut toimeentuloaan omasta taloudestaan. Oltiin kyllä yleisesti sitä mieltä, että järjestelmä on aikansa elänyt, mutta mitään muutosta ei saatu aikaan. Kaksinkertainen määrä oli kaikenmaailman piikoja , renkejä ja mäkitupalaisia. Kunnallista äänioikeutta ei ollut kaikilla. Sitten 1917 oli vielä katovuosi eikä elintarvikkeita saatu enää Venäjältä eikä muualtakaan tarpeeksi. Nälänhätä uhkasi. Päälle päätteeksi Suomea kohtasi ennennäkemätön työttömyys. Tähän saumaan osui Venäjän vallankumous, josta otettiin oppia, myös ennen tsaaria tukeneet venäläisjoukot asettuivat sitä kannattamaan.

En oikein usko, että tuossa tilanteessa ismeillä olisi ollut suurtakaan merkitystä, tuskinpa suurin osa kapinaan ryhtyneistä niistä kovin paljon ymmärsikään. Näkivät vain mahdollisuuden elinolojensa parantamiseen koittaneen.

Käytin tuota ismi sanaa kuvaavaamaan "edistysuskoa".

Edit: Noista äänestysvaihtoehdoista ei kumpikaan sovellu näkemyksiini. Osikkoon syyllisyydestä en ota myöskään kantaa, sisällisotaan johtaneita syitä oli monia. Suurimpana syynä sosiaalinen eriarvoisuus silloisessa Suomessa.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Kiitos, Lierik, erinomaisesta historiankatsauksesta.

Silti jää jäljelle kysymys, oliko sisällissota todella väistämätön, seurausta yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ja sosiaalisista rakenteista, vai johtiko siihen edistysusko.

Edistysuskolla tarkoitan - ja viittaamani historioitsija - sitä, että nimenomaan sekä työväen johtajat(sivistynyttäkin porukkaa) että oikeiston johtohahmot uskoivat niin järkkymättä edistykseen että se vaikutti myös "tyhmiin" massoihin.

Jos kielenkäyttö ei olisi ollut niin kärjistynyttä, usko oman asian totuuteen niin vankka, olisiko elinoloja voitu parantaa ilman verenvuodatusta? Olivatko poliitikot ja kansanjohtajat vain lastuja historian laineilla?

Itä-Euroopan maissa taisi muuten tosiaan olla myös kaikissa jonkinlainen sisällissota, kun ne I maailmansodan jälkeen itsenäistyivät imperiumeista, joten hypoteesisi ei ole mitenkään hullumpi.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
meikämie
Kiitos, Lierik, erinomaisesta historiankatsauksesta.

Silti jää jäljelle kysymys, oliko sisällissota todella väistämätön, seurausta yhteiskunnallisesta eriarvoisuudesta ja sosiaalisista rakenteista, vai johtiko siihen edistysusko.

Edistysuskolla tarkoitan - ja viittaamani historioitsija - sitä, että nimenomaan sekä työväen johtajat(sivistynyttäkin porukkaa) että oikeiston johtohahmot uskoivat niin järkkymättä edistykseen että se vaikutti myös "tyhmiin" massoihin.

Kiitoksia vain itsellesi kiinostavasta aiheesta.

Tsaarivallan jälkeisinä päivinä matkustivat sosialidemokraattisen puolueen johtajista Tokoi, Tanner ja Wiik Pietariin ottaakseen tarkemmin selvää tilanteesta siellä. He sähköttivät Suomeen, koshka täällä oli pelättävissä ulkoparlamentaarista esiintymistä lakkoilun ja sellaisen muodossa, ettei näihin tulisi ryhtyä hallituksen toiminnan takaamiseksi. Se ei kuitenkaan auttanut. Lakkoja järjestettiin eri puolilla maata runsaasti, vaadittiin ensin 8-tuntista työpäivää, sitten palkankorotuksia. Kaupunkien työläiset saavuttivatkin tavoitteensa, maatyöläiset eivät ja jatkoivat lakkojaan.

Muistanpa jostakin elokuvasta, kuinka isäntä selittää syytä tähän piioilleen: "Kuinka lehmät evät noudata 8-tuntista työpäivää." Joka tapauksessa välit isäntien ja työväkiensä välillä kiristyivät pahoin. Jokin suurtilallinen aikoi ennemmin teurastaa 700 päisen karjansa, kuin suostua vaatimuksiin. Ammattijärjestön johto piti näitä lakkoja laittomina koska ne puhkesivat spontaanisti ilman heidän lupaansa. Myöskään ei noudatettu varoitusaikoja joita vaadittiin. Eli tässäkin tapauksessa johtajat pyrkivät hillitsemään mielenilmaisuja.

Toinen ongelma oli rikkaiden käsissä ollut kunnallishallinto. Näiden päätöksillä oli ehkä suurempi merkitys tavalliselle kansalle kuin jonkin senaatin. Tähän vaati köyhäilistö (edelleen arvottamatta) myös päästä osalliseksi. Monin paikoin kunnanvaltuuston kokouksia piiritettiin, eikä heitä päästetty ulos talosta, ennen kuin vaatimukset oli tyydytetty. Tavallisesti vaatimuksena oli puolet paikoista. Tämäkin tapahtui Sosiaalidemokraattisen puolueen johdon tahdosta huolimatta tai siitä välittämättä.

Näissä kriiseissä perustettiin jo spontaanisti molemmin puolin erilaisia suojelu tai iskujoukkoja oman porukan turvaamiseksi. Mistään johtajien suunnitelmista ei ollut mielestäni kyse. Tilanne alkoi ajautua pahoihin kriiseihin, jos nyt käyttäsi sitä luokka sanaa kuitenkin, omistavan luokan ja köyhäilistön välillä. Edellistä tukivat porvaristo ja maan sivistyneistö, jälkimmäistä maassa olleet venäläiset työläiset, sotilaat ja matruusit. Jos sitä edistysuskoa oli, se tuli näistä kansan syvemmistä piireistä. Olihan suomalaisuusaatekin vielä voimissaan.

Edit: Se kohdistui tietenkin maan ruotsinkielisyyttä vastaan, ei venäläisiä. Mutta siitä oli opittu sivistyneistön piirissä jo yhteistoimintaa.

Lierikki Riikonen

Vierailija

Kyllä Väinö Linnan Täällä Pohjantähden Alla on vieläkin perusteos kansalaissodan synnystä niin yksilö- kuin yhteiskuntatasollakin. Juuri siinä kirjassa on Lierikin tarkoittama lainaus, jossa Tilanomistaja kysyy lakkoneuvottelijalta kuinka lehmät suhtautuu 8-tuntiseen työaikaan. Neuvottelija vastaa, että hän onkin täällä piikojen asialla eikä lehmien, kuten isäntä.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005

Siiten kun oli perustettu jo suojeluskuntia ja järjestys(puna)kaarteja tilanne oli kyllä jo erilainen, eikä sovi unohtaa jääkäreiden kouluttaumista Saksassa. Kun aletaan perustaa aseistauneita joukkoja asiat ennenpitkää riistäytyvät hallinnasta.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
Siiten kun oli perustettu jo suojeluskuntia ja järjestys(puna)kaarteja tilanne oli kyllä jo erilainen, eikä sovi unohtaa jääkäreiden kouluttaumista Saksassa. Kun aletaan perustaa aseistauneita joukkoja asiat ennenpitkää riistäytyvät hallinnasta.

Minulle on jäänyt vähän epäselväksi jääkärien osuus. Lähtivätkö he Saksaan koulutukseen siksi, että vapauttaisivat Suomen Venäjän vallasta, vai siksi, että pelkäsivät polsevismin leviävän suomeen. Sattuivatko sitten sopivasti tulemaan, keskelle kansalaissotaa?

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
K. K.
Kyllä Väinö Linnan Täällä Pohjantähden Alla on vieläkin perusteos kansalaissodan synnystä niin yksilö- kuin yhteiskuntatasollakin. Juuri siinä kirjassa on Lierikin tarkoittama lainaus, jossa Tilanomistaja kysyy lakkoneuvottelijalta kuinka lehmät suhtautuu 8-tuntiseen työaikaan. Neuvottelija vastaa, että hän onkin täällä piikojen asialla eikä lehmien, kuten isäntä.

Niinpä olikin, tämä Kivivuoren Janne neuvottelijana, joka isänsä mukaan luki lakia "Ei sitä täyttääkseen vaan kiertääkseen."

Lierikki Riikonen

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
K. K.

Minulle on jäänyt vähän epäselväksi jääkärien osuus. Lähtivätkö he Saksaan koulutukseen siksi, että vapauttaisivat Suomen Venäjän vallasta, vai siksi, että pelkäsivät polsevismin leviävän suomeen. Sattuivatko sitten sopivasti tulemaan, keskelle kansalaissotaa?

Vapauttaakseen Suomen Venäjän vallasta, joukossa oli myös sosialidemokraatteja muutama. Kyseinen puolue oli silloin hyvin paljon enemmän vasemmalla, kuin nykyinen. Suomi sitten kerkesi vapautua ilman heidän osuuttaan asiaan. Venäjän vallankumouksen pyörteissä, (Hah, mikä kielikuva). Kansalaisodan alussa jääkäreitä oli palanneena Suomeen alle sata, olikohan 80, loput olivat vielä Saksassa. Suojeluskunnista tuli valkoisen armeijan kantajoukko, siihen kuului lopulta 20 000 sotilasta, johtajinaan johtajina yliopistoväki, liikemiehet ja jotkut talonpojat, rivimiehet olivat nuorisoa, opiskelijoita, koulupoikia, ylioppilaita talollisten poikia jne.

Edit: Myöhemmin myös muita, kun astettiin"liikekannallepano", tai jokin sellainen ja siihen mobilisoitiin väkeä valkoisten hallinnoimalta alueelta. Suurempi ongelma kuin varsinainen sotilasaines oli kummallakin puolella aseiden hankinta, niitähän oli lähinnä Suomessa vielä olleilla venäläisillä. Valkoiset saivat niitä Saksasta lisäksi.

Lierikki Riikonen

Vierailija
K. K.
lierik
Siiten kun oli perustettu jo suojeluskuntia ja järjestys(puna)kaarteja tilanne oli kyllä jo erilainen, eikä sovi unohtaa jääkäreiden kouluttaumista Saksassa. Kun aletaan perustaa aseistauneita joukkoja asiat ennenpitkää riistäytyvät hallinnasta.



Minulle on jäänyt vähän epäselväksi jääkärien osuus. Lähtivätkö he Saksaan koulutukseen siksi, että vapauttaisivat Suomen Venäjän vallasta, vai siksi, että pelkäsivät polsevismin leviävän suomeen. Sattuivatko sitten sopivasti tulemaan, keskelle kansalaissotaa?

Ei tule unohtaa niitä harvoja jääkäreitä, jotka teljettiin vankilaan, kun uutiset sisällissodan puhkeamisesta tulivat. He kun olivat punaisia.

Jotkut jääkärit taisivat myös päästä taistelemaan punaisten puolelle.

Tavallaan kansaan levinnyt kansalaisajattelu(joka kumpusi nationalismista), optimismi ja edistysusko oli kuin henki, joka oli päästetty pullosta. Kun lupauksia onnesta eivät lunastaneet sen paremmin fennomaaniherrat kuin sosialistijohtajatkaan, niin ylihan se kiehui.

Yleinen ja yhtäläinen äänioikeushan kunnallisvaaleissa toteutettiin vissiin vasta 1919 sodan jälkeen, jota ennen köyhälistöllä ei olltu kunnavaltuustossa vaikutusmahdollisuuksia, joten tuon valtuustojen valtauksen kyllä ymmärtää.

Joku muistaakseni sanoi, ettei kansa kyennyt tajuamaan sodanaikaista ja varsinkin 1917 jättimäistä inflaatiota, vaan tulkitsi hintojen nousun johtuvan porvarien ja talonpoikien ahneudesta. Tähän kuin yhdistyi elintarvikepula ja musta pörssi, josta rikkaat laittomasti hankkivat ylihintaiset elintarvikkeet, niin ei ihme, että hämäläinenkin veri kiehahti.

Ei pidä unohtaa myöskään agitaattoreiden merkitystä, jotka taitavasti vetosivat juuri inflaatioon, herrojen itsekkyyteen ja kansan hätään.

lierik
Seuraa 
Viestejä4922
Liittynyt31.3.2005
HaZe
MINÄ

Mitä sinä tarkoitat? Niinkuin meikämie kirjoitti, suurena syynä sisällissodan puhkeamiseen oli elintarkepula, joka koitteli nimenomaan Suomea silloin. Köyhät näkivät nälkää ja näkivät syynä sen etteivät talonpojat suostuneet antamaan elintarvikkeita säännöstelyyn, vaan pitivät itsellään. Pietariin vietiin ruokaa, koska hinta oli siellä vielä korkeampi. Oli jotain voilakkoja säännöstelyn vuoksi, jota silloinen senaatti ei pystynytkään hoitamaan millään tavalla. Jos sellainen tilanne tulisi nykysuomeen puhuttaisiin nälänhädästä.

Edit: Niin kuin silloinkin osalla kansaa oli, nälkä ja lapsien kuolema viimeistään opettaa tarttumaan aseisiin. Aika oli kaikin puolin valmistunut vallankumoukseen.

Lierikki Riikonen

Vierailija
lierik
HaZe
MINÄ



Mitä sinä tarkoitat?

Tarkoitan lähinnä sitä, että ihminen itse päättää syyllisen ja lopulta on itsekkin jonkinasteiseen tekopyhyyteen sortuva. Väinö Linna käsitteli Täällä Pohjantähden Alla trilogiassaan tätä kysymystä hyvin, esittäen molempien puolet ruohonjuuritasolta.

Ei sodassa ole syyllisiä, vaan voittajat ja häviäjät. Ja voittajat kirjottaa historian.

Uusimmat

Suosituimmat