Seuraa 
Viestejä7

Läheiseni on sairastanut vuosia Altzheimerin tautia. Diagnoosi saatiin vasta vuosi sitten johtuen hänen ankarasta vastustelustaan koskien muistitutkimuksia ja lääkäriä.

Alzheimer on nyt keskivaikeassa vaiheessa. Liikkuminen onnistuu, syöminen, pukeminen jne., kun vieressä koko ajan ohjataan. Omaisistaan tunnistaa miehensä ja yleensä vanhimman lapsensa. Tosin hän pitää myös hoitopaikan erästä potilasta myös toisinaan miehenään.

Pari kertaa hän on saanut omituisen kohtauksen: valtava horkka / tärinä, verenpaineen nousu ja lyhyet tajuttomuuskohtaukset. Ne menevät kuitenkin ohi melko nopeasti ja seurauksena vain väsymys.

Olen lukenut kyllästymiseen saakka dementiasta ja Alzheimerista. Epilepsia on eräs vaikean dementian oire. Hoitajat eivät usko tähän selitykseen, mutta eivät osaa muutakaan antaa.

Onko kellään tietoa / kokemuksia vastaavasta?

Sivut

Kommentit (23)

Jaa-a, eipä ole alzheimerista käytännön kokemuksia itselläni. Kuitenkin mitä aiheesta olen lukenut, niin ilmeisesti glutamaatti/eksitotoksinen vaikutus on yksi syy tämän taudin syntymiseen. Eksitotoksisen neurotoksisuuden estäminen voisi olla siis yksi hyvä keino vaikuttaa taudin etenemiseen/oireiden vähenemiseen. Millä sitä voi estää? Ainakin seuraavat tulevat mieleen:

GABA-agonistit tai muut sen vaikutusta lisäävät. Käytännössä siis bentsot. Niillä tosin on joskus muistia huonontava vaikutus, ehkä vähentyneen kolinergisen toiminnan takia. Tätä voisi kompensoida ottamalla bentson kanssa yhdessä vaikka jotakin rasetaamia, esim. anirasetaamia.

NMDA-antagonistit, jotka suoraan estävät glutamaatin eksitotoksista vaikutusta. Ainakin memantiini taitaa olla jo dementian hoidossa käytössä. Onko ko. henkilöllä jokin tämänkaltainen lääkitys?

Jos itselläni tai läheiselläni olisi alzheimer, kokeilisin varmaan ensimmäisenä ketogeenista diettiä ja mahdollisesti kalorirajoitusta/jaksottaista paastoa. Näillä on tutkimuksissa todettu neuroprotektiivisia ja kouristuksilta suojaavia ominaisuuksia (samoin kuin em. lääkkeillä). Ketogeenistä diettiähän monesti käytetään menestyksellisesti vaikeankin epilepsian hoitoon. Ketogeenisen dietin aikana aivot suosivat glutamaatin sijasta GABA:n synteesiä ja aivojen toiminta rauhoittuu ja tehostuu. Lisäksi paaston aikana GAD:n (Glutamate acid decarboxylase) määrä lisääntyy, joka sekin saattaa osaltaan selittää GABA:n lisääntynyttä vaikutusta.

Anekdotaalisia kertomuksia on siitä, kuinka ketogeeninen dietti on käytännössä parantunut alzheimerin taudin ja käätänyt taudin kulkua. Ketogeeninen diettihän ei tarvitse välttämättä tarkoittaa sitä, että jättää hiilarit kokonaan pois. Se voi riittää, että ottaa joka aterian kanssa MCT- tai kookosöljyä niin, että veressä ketoaineiden pitoisuus nousee riittävälle tasolle.

Itse lähtisin asiaa purkamaan kauempaa puilta. Eli varmasti läheiselläsi lääkitys tautiin, joten siinä on yksi syyllinen. Väärä tai liian monta päällekkäistä. Tai hän on voinut kaatua ja saada aivovamman. Tai altzheimerin lisäksi on muita tauteja. Oletan, että hän on vanha, joten aivokasvainkin on mahdollinen. En osaa kaunistella asioita, mutta kannattaa ottaa huomioon mainitsemani vaihtoehdot.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kabus
Itse lähtisin asiaa purkamaan kauempaa puilta. Eli varmasti läheiselläsi lääkitys tautiin, joten siinä on yksi syyllinen. Väärä tai liian monta päällekkäistä. Tai hän on voinut kaatua ja saada aivovamman. Tai altzheimerin lisäksi on muita tauteja. Oletan, että hän on vanha, joten aivokasvainkin on mahdollinen. En osaa kaunistella asioita, mutta kannattaa ottaa huomioon mainitsemani vaihtoehdot.



Mainitsemissasi tapauksissa tuskin minun mainitsemani vaihtoehdot ovat vasta-aiheisia. Tarkoitan siis, että vaikka ko. henkilö olisi saanut aivovamman, aivokasvaimen tai jonkun muun taudin, niin bentsot, NMDA-antagonistit tai ketogeeninen dietti tuskin asioita pahentaisi, vaan päinvastoin.

Lääkitykset tietysti voivat olla väärät tai liiallisia, mutta aiheuttavatko dementian hoidossa käytettävät lääkkeet kouristuksia? Vähän epäilen. Ja jos on muita lääkkeitä käytössä, joista se voisi johtua, luulisi, että se vaihtoehto olisi jo osattu tarkistaa hoitohenkilökunnan osalta.

rollerghost
kabus
Itse lähtisin asiaa purkamaan kauempaa puilta. Eli varmasti läheiselläsi lääkitys tautiin, joten siinä on yksi syyllinen. Väärä tai liian monta päällekkäistä. Tai hän on voinut kaatua ja saada aivovamman. Tai altzheimerin lisäksi on muita tauteja. Oletan, että hän on vanha, joten aivokasvainkin on mahdollinen. En osaa kaunistella asioita, mutta kannattaa ottaa huomioon mainitsemani vaihtoehdot.



Mainitsemissasi tapauksissa tuskin minun mainitsemani vaihtoehdot ovat vasta-aiheisia. Tarkoitan siis, että vaikka ko. henkilö olisi saanut aivovamman, aivokasvaimen tai jonkun muun taudin, niin bentsot, NMDA-antagonistit tai ketogeeninen dietti tuskin asioita pahentaisi, vaan päinvastoin.

Lääkitykset tietysti voivat olla väärät tai liiallisia, mutta aiheuttavatko dementian hoidossa käytettävät lääkkeet kouristuksia? Vähän epäilen. Ja jos on muita lääkkeitä käytössä, joista se voisi johtua, luulisi, että se vaihtoehto olisi jo osattu tarkistaa hoitohenkilökunnan osalta.




Neuvosi voivat ehkä auttaakin, mutta jos ei ole tapausta nähnyt, niin on liian pitkälle vietyjä neuvoja alkaa suosittelemaan bentsoja ja dieettijä netin kautta. Itseasiassa, joku nälkä ketogeeninen dieetti olisi täysin turhaa vanhuksen kiusaamista. Ja bentsoista hän menisi vain enemmän hämilleen vaikka ahdistus lieveneekin.

Hoitohenkilökunta ei tosiaankaan tarkista onko lääkkeitä liikaa. Se vastuu on jakaantunut epämääräisesti kaikille ja ei kenellekkään.

House
Seuraa 
Viestejä7

Ikää on 80 v. Hänellä on dementialääkitys (mementiini), lääkitys silmänpainetautiin, mutta ei muita lääkkeitä (ei ole koskaan ollut), paitsi B-vitamiineja. Verenpainelääkitys ehti olla n. vuoden ajan, jätettiin pois, koska arvot parantuivat dramaattisesti.

Sinänsä hullua, että tyypillä oli 30 vuotta paineet tasoa n. 180/100 (jopa yli), eikä koskaan suostunut ottamaan lääkkeitä (vasta, kun ei enää ymmärtänyt syövänsä verenpainelääkettä, silloin suostui ottamaan). Geriatrin mukaan ahkera liikunta on suojannut sydäntä nämä vuosikkymmenet .

Kaatunut ei ole, MRI on tehty viime talvena, joten en usko aivokasvaimeen ensi-istumalta.

Mieleeni on tullut jopa taudinkuvaan liittyvät unet / harhat, jospa ne aiheuttavat jonkunlaista pakokauhua ja paniikkia, ja psyykkinen puoli näkyy fyysisessä olemuksessa, koska ei ole enää keinoja kuvailla ja keskustella asiasta. Sanoja on vaikea löytää ja ilmaista itseään. Tätä puoltaa sekin, että ko. kohtaukset n. 2-3 ovat tulleet illalla todella väsyneenä tai nukahtamisvaiheessa.

Memantiini voi joidenkin anekdotaalisten kertomusten mukaan aiheuttaa lieviä dissosiatiivisia häiriöitä; onhan se kuitenkin NMDA-antagonisti, kuten vaikkapa voimakas dissosiatiivi ketamiini. "Aivosumua" ainakin saattaa isommilla annoksilla tulla ja sydämen lyöntitiheys vähentyä, mikä voi vanhuksella varmaan aiheuttaa herkemmin verenkiertohäiriöitä ja ehkä väsymystä/sekavuutta myös sitäkin kautta.

Ehkäpä memantiinin annos on liian suuri vaikka olisikin ns. terapeuttisesti arvioituna mg määrältään oikea? Kuulemma 60mg voi nuorilla terveilläkin olla jo hieman sekavuutta aiheuttava. Etenkin jos miettii, että verenpaineet ovat 30v olleet 180/100, voi olla, että filtterit eivät enää ole ihan neitsytkunnossa, vaan GFR pudonnut jo vähän liiankin alakanttiin - mikä tietysti on muutenkin tyypillistä vanhuksille. Ei ole kylläkään hajua, kuinka paljon mahdollinen munuaisten vajaatoiminta voi suurentaa memantiinin pitoisuutta. Paljonkohan on memantiinin annos?

Suosittelisin sinua tutustumaan aiheeseen ketogeeninen dietti, sillä voi parhaimmassa tapauksessa olla ihmeellinen vaikutus dementiaan. Aivot saavat tarvitsemansa energian paremmin ketoaineista, toimivat taloudellisemmin ja vähentävät glutamaatin eksitotoksista vaikutusta, mihin juuri tuolla memantiinillakin pyritään. Eikä ole pakko laittaa vanhusta nälkäkuurille, kuten kabus mainitsi, vaan riittää, että lisää joka aterialla MCT- tai kookosöljyä, niin että kaloreista n. 30-50% tulee MCT-öljyistä (en muista nyt ihan tarkkaan tuota % osuutta). Puhdasta kliinistä MCT-öljyä saa apteekeista, ainakin YA:sta. Maksaa 20e 0,5l, kannattaa kokeilla.

Ketogeeniseen kun olisi totutellut, voisi vähitellen siirtyä jaksottaiseen paastoon. Jaksottainen paasto on vanhuksellekin vähintään harkinnan arvoinen vaihtoehto moneltakin kantilta.

Vanhat ihmiset menettävät hurjaa vauhtia kiinteää kehon massaa, eikä heillä enää tasainen proteiininsaanti kiihdytä proteiinisynteesiä samalla tavalla kuin nuorilla, eli toisinsanoen tasainen syöminen ei pidä heillä kiinteää massaa enää yllä. Tutkimuksissa on huomattu, että vanhukset hyötyvät - siis säilyttävät tehokkaammin lihaksensa - pulssittaisesta proteiininsaannista, mikä tarkoittaa sitä, että kerralla syödään iso annos proteiinia (esim. 60% päivän tarpeesta) ja sitten pidetään paussia. Tämä toteutuu hyvin juuri jaksottaisessa paastossa ja lisäksi siinä samalla saa insuliiniherkkyyden ja monen muun asian parempaan kuntoon, sekä mahdollisen vaarallisen läskin pois tehokkaammin pois. Lisäksi aivot hyötyvät monella tavalla; paasto tarjoaa itsessään jo neuroprotektiivisia vaikutuksia eri mekanismeilla, mutta myös vähentää glutamaatin eritystä, mikä on olennaisen tärkeää alzheimerin taudissa. Lisäksi jaksottainen paasto nostaa kasvuhormonin eritystä n. 1000%, joka hyödyttää sekä aivoja (kasvuhormonilla todettu muistia parantava vaikutus), että muuta ruumista.

Alzheimer itsessään todennäköisin syy kohtauksille. Epileptisiä mitä ilmeisimmin jos taju lähtee ja kouristaa. Vielä jos kohtauksen jälkeen hetken aikaa sekavuutta on diagnoosi lähes varma. Neurologin konsultaatio, esim valproaatti kokeiltavaksi estolääkkeeksi josko sillä kohtaukset jäisivät pois.

DrOiVo
Alzheimer itsessään todennäköisin syy kohtauksille. Epileptisiä mitä ilmeisimmin jos taju lähtee ja kouristaa. Vielä jos kohtauksen jälkeen hetken aikaa sekavuutta on diagnoosi lähes varma. Neurologin konsultaatio, esim valproaatti kokeiltavaksi estolääkkeeksi josko sillä kohtaukset jäisivät pois.



Olisiko valproaatti parempi kuin bentsot? Jos itsellä olisi dementian oireita, käyttäisin varmaankin mainitsemaani bentson ja anirasetaamin yhdistelmää tai mahdollisesti jotakin vielä voimakkaampaa AMPAkinea. Kuitenkin kaiken pohjalle ketogeeninen dietti. Sehän on auttanut monissa vakavissa, jopa lääkeresistensseissä epilepsiatapauksissa ja on ikivanha, turvalliseksi todettu. Eikö se ole mielestäsi suositeltavan arvoinen? Etenkin kun siitä on aika paljon anekdotaalista matskua, että alzheimer sillä saatu stabiiliksi ja jopa radikaaleja paranemisia raportoitu. Ketogeenisen dietin ja paaston neuroprotektiivisista vaikutuksistahan on läjäpäin matskua, unohtamatta muita terveyshyötyjä.

Herää taas kysymys, onko hoitoala niin lääkeyhtiöiden monopolin kourissa, että tehokkaat luontaiset ja helpot (sekä tärkein, ilmaiset) vaihtoehdot sivuutetaan täysin? Tässä tapauksessa ei ainakaan voi vedota mahdollisiin tuntemattomiin haittoihin ja riskeihin.

jees
Niiku mitä helvettiä? Tää rollerghost voisi pitää päänsä kiinni sen sijaan että väsäilee jotain ruokavaliota dementikolle.



Mitä sä nyt tosta loukkaannut, eiköhän jokaisella täällä ole järkeä suodattaa asioita. Tää foorumi on tietääkseni mielipiteitä varten, anna nyt perkele puhua aiheesta, joka mua kiinnostaa. Voisit mieluummin käyttää aikas vaikka vastaväitteiden tekoon sen sijaan, että tuut vittuilemaan. Sitäpaitsi, se oli koko ajan tarkoitus olla suositus tutustua aiheeseen ketogeeninen dietti ja sen vaikutus dementian/alzheimerin taudin hoitoon ja aivojen toimintaan yleisesti, kuten kirjoitin, jos et lukenut, ja oma ajatus tehdä itselle noin, jos dementia uhkaa. Tosin teen niin jo muutenkin.

Jos et tiedä aiheesta mitään, niin perehdy ensin aiheeseen ja tule vasta sitten huutelemaan. Sä oot välillä vähä ärsyttävä äijä, pakko sanoo.

Vierailija

No niin olet kyllä sinäkin. Antaa papparaisen vetää nyt niitä sipsejä edes viimeisinä vuosinaan.

Ja tossa pikaisella googletuksella:
Alzheimer alkaa aivojen "nälkiintymisestä"
28.12.2008 14:31 A A
Jani Kaaro
Alzheimerin taudin ensimmäinen askel on liian alhaisesta glukoosista johtuva aivojen energianpuute, väittää tuore amerikkalaistutkimus. Alzheimerin tautia voi siis mahdollisesti ehkäistä lisäämällä verenkiertoa aivoihin.

Northwesternin yliopiston tutkimuksessa tarkasteltiin sekä hiirimalleilla että ihmisen hermosoluilla, millä tavalla verenkierron heikkeneminen vaikuttaa aivojen energiansaantiin.

Tulokset osoittivat, että krooninen glukoosivaje käynnistää aivoissa ketjureaktion, joka johtaa hermosoluja tuhoavien amyloidiplakkien syntyyn.

Amyloidiplakit ovat aivoihin kertyviä sitkeitä liukenemattomia proteiiniklimppejä, jotka ovat Alzheimerin taudin tunnusomaisimpia piirteitä.

Krooninen glukoosivaje voi syntyä sydänsairauden tai ahtautuneiden valtimoiden seurauksena, jolloin verenkierto aivoihin vähenee.

Tutkimusta johtaneen professori Robert Vassarin mukaan tutkimus antaa toivoa siitä, että Alzheimerin tautia voitaisiin ehkäistä tai peräti hidastaa lisäämällä verenkiertoa aivoissa esimerkiksi liikunnan ja kolesterolilääkkeiden avulla.

Samalla tutkimus selittää pitkään tiedetyn havainnon, jonka mukaan kaikki mikä on hyväksi sydämelle ehkäisee Alzheimerin tautia. Alzheimerin tauti on yleisin dementiaan johtavista neurodegeneratiivisista sairauksista. Vaikka sairauden eteneminen molekyylitasolla tunnetaan hyvin, sen alku on tähän asti ollut ollut arvailujen varassa. Tutkimus julkaistiin arvovaltaisessa Neuron –sarjassa.

Daneelione
Seuraa 
Viestejä1313

Kyseisestä asiasta nyt mitään hirveästi tietämättä, luulisi että dementikko/alzheimerikko itsessään ei välttämättä kärsi olotilastaan? Onko tämä enemmän omaisten ongelma?

Jees:in sipsi-näkemys on tuossa valossa aika houkutteleva. Mikäs sen hauskempaa olisi sitten vanhuksena; vain olla ja muistella nuoruuttaan (muuta ei muistakaan), syödä sitä mikä maistuu, hiukan konjakkia silloin tällöin jne.

Nutria:“Nyt puhutaan luonnontieteistä. Ei tarvi tuota popperisekoilua nyt tuoda tähän. Sillä ei ole mitään tekemistä lipidihypoteesin kanssa.”

penni
Seuraa 
Viestejä5145
Daneelione
Kyseisestä asiasta nyt mitään hirveästi tietämättä, luulisi että dementikko/alzheimerikko itsessään ei välttämättä kärsi olotilastaan? Onko tämä enemmän omaisten ongelma?

Olen tuntenut kolme rankemman puoleista dementikkoa, ja voin kertoa että heidän elämänsä vaikutti olevan melko helvetillistä. Itselleni toivoisin morfiinilla höystettyä loppuelämää, jos näyttää lähellekään samalta kuin heidän elämä.
Omaisten ongelma se on juuri niin paljon kuin omaiset itse haluavat ja viitsivät.

Vierailija
Daneelione
Kyseisestä asiasta nyt mitään hirveästi tietämättä, luulisi että dementikko/alzheimerikko itsessään ei välttämättä kärsi olotilastaan? Onko tämä enemmän omaisten ongelma?

Jees:in sipsi-näkemys on tuossa valossa aika houkutteleva. Mikäs sen hauskempaa olisi sitten vanhuksena; vain olla ja muistella nuoruuttaan (muuta ei muistakaan), syödä sitä mikä maistuu, hiukan konjakkia silloin tällöin jne.




Mä ainakin juon konjakkia, tai ainakin jallua.

Vierailija
penni
Daneelione
Kyseisestä asiasta nyt mitään hirveästi tietämättä, luulisi että dementikko/alzheimerikko itsessään ei välttämättä kärsi olotilastaan? Onko tämä enemmän omaisten ongelma?

Olen tuntenut kolme rankemman puoleista dementikkoa, ja voin kertoa että heidän elämänsä vaikutti olevan melko helvetillistä. Itselleni toivoisin morfiinilla höystettyä loppuelämää, jos näyttää lähellekään samalta kuin heidän elämä.
Omaisten ongelma se on juuri niin paljon kuin omaiset itse haluavat ja viitsivät.



Itse ainakin toivoisin sellaista pullantuoksuista osastoa. Siinä on kuitenkin sen verran vahva tuoksu. Talvisaikaan voisi pitää joulukoristeita niin kauan kuin lunta riittää ja käyttää jotain piparin tuoksua.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat