Seuraa 
Viestejä45973

Näin itsenäisyyspäivän aattona heräsi mieleeni taas kysymys joka nousi edellisen kerran katsellessani olympialaisten avajaismarssia.

Miksi Suomi on valtio? Miksi Nauru tai San Marino ovat valtioita? Miksei Kurdistan tai Tiibet ole valtioita? Katalonia, Flander-Vallonia, Quebec, Ahvenanmaa?

Miten valtion olemassaolo perustellaan?

-Lippulaulu http://www.youtube.com/watch?v=jFU7YVFrZbw
-Sielun Veljet - On Mulla Unelma http://www.youtube.com/watch?v=WRpSPkiJlBY
- http://en.wikipedia.org/wiki/Territory_(animal)
- http://en.wikipedia.org/wiki/World_citizen
-“I am not an Athenian or a Greek, but a citizen of the world.” http://en.wikipedia.org/wiki/Global_citizenship

Sivut

Kommentit (62)

Valtio on alue, jota hallitsee tietty aseistautunut faktio. Tietenkin kukin faktio hallitsee mieluummin suurta määrää resursseja (verotettavia ihmisiä) kuin pientä määrää. Siksi faktiot taistelevat keskenään alueiden (ja siten verotettavien ihmisten) hallinnasta.

Arvuuttelija

Miksi Suomi on valtio? Miksi Nauru tai San Marino ovat valtioita?

Koska kussakin niistä on (ollut) aseistautunut faktio, joka on ottanut alueen hallintaansa ja/tai onnistuneesti torjunut naapurifaktioiden haltuunottoyritykset. Tietysti esim. Italian nykyinen regiimi pystyisi valloittamaan San Marinon, mutta se laskenee saavansa enemmän turisti- ja muita tuloja pitämällä San Marinon muodollisesti itsenäisenä.

Arvuuttelija

Miksei Kurdistan tai Tiibet ole valtioita? Katalonia, Flander-Vallonia, Quebec, Ahvenanmaa?

Koska niitä hallitsevat faktiot ovat onnistuneet alistamaan valtansa alle suuremman alueen kuin pelkästään mainitun alueen. Eli Tiibetiä hallitseva faktio hallitsee myös Kiinaa (tai luontevammin: Kiinaa hallitseva faktio hallitsee myös Tiibetiä) jne. Miksi? Vastausta on haettava mittakaavaeduista ja -haitoista, maantieteestä ja historiallisesta sattumasta.

Miksi on olemassa enemmän kuin yksi valtio? Mittakaavahaittojen takia. Suuri valtio ei pysy koossa, vaan sen sisällä nousee uusia faktioita, jotka ottavat aseellisesti haltuunsa osan valtion pinta-alasta ja väestöstä.

EDIT
Pieni lisäys: On myös ollut olemassa — ja on yhä — ihmispopulaatioita, jotka ovat onnistuneet välttymään joutumasta minkään faktion vallan alle. Tällaiset ihmiset ovat tavallaan villejä tai luonnontilaisia verrattuna meihin, kesyyn verokarjaan.

Nishikigoi
Valtio on alue, jota hallitsee tietty aseistautunut faktio. Tietenkin kukin faktio hallitsee mieluummin suurta määrää resursseja (verotettavia ihmisiä) kuin pientä määrää. Siksi faktiot taistelevat keskenään alueiden (ja siten verotettavien ihmisten) hallinnasta.
Valtiot siis määritellään samoin keinoin kuin esim. simpanssit määrittelvät oman elinalueensa? Sofistikaation taso vain on toinen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MooM
Seuraa 
Viestejä8013
Arvuuttelija
Nishikigoi
Valtio on alue, jota hallitsee tietty aseistautunut faktio. Tietenkin kukin faktio hallitsee mieluummin suurta määrää resursseja (verotettavia ihmisiä) kuin pientä määrää. Siksi faktiot taistelevat keskenään alueiden (ja siten verotettavien ihmisten) hallinnasta.
Valtiot siis määritellään samoin keinoin kuin esim. simpanssit määrittelvät oman elinalueensa? Sofistikaation taso vain on toinen.



Onhan valtioiden muotoutumisessa muitakin tekijöitä, kuten kulttuuri (mukaanlukien esim. uskonto ja kieli). Joskus samassa valtiossa yhdistetään enemmän (Sveitsi, Alankomaat) tai vähemmän (ex-Serbia, noin nopeasti heitettynä) onnistuneesti erilaisia kombinatioita, joskus taas hyvin samantyyliset kulttuurit muodostavat useamman valtion (Saksa ja Itävalta).

Tosin eurooppalainen kansallisvaltioajatus on aika tuore. Historiassa on esimerkkejä hyvin pienistä (esim. Saksan alue) ja hyvin suurista (Rooman imperiumi) valtioista, tai ainakin itsenäisistä alueista. Esimerkkini ovat Euroopasta, koska sen historiaa tunnen edes jollain tasolla. Muista maanoisista varmasti löytyy erilaisia esimerkkejä.

Nykyisin valtion määritelmä on kai se, miten moni muu valtio ja instanssi (YK) tunnustaa alueen valtioksi. Pelkkä reviiri tai valtion ulkoiset merkit (rajat, oma hallinto, valuutta jne) ei riitä.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Pseudohippi
Seuraa 
Viestejä14536

Tärkein valtion olemassaolon perustelu on jonkin ihmisryhmän halu perustaa ja ylläpitää valtiota. Tämän lisäksi tarvitaan kyky ylläpitää valtiota (se ei ole aivan helppoa).

Yksin nämäkään eivät tietenkään riitä, myös muiden ihmisryhmien tunnustus tarvitaan valtion olemassaoloon. Joskus tarvitaan väkivaltaakin, ennen kun tämä tunnustus saadaan.

Sensuuri kärjistää yhteiskunnan polarisaatiota.

T-Bolt
Seuraa 
Viestejä3602

Pieni lisäys: On myös ollut olemassa — ja on yhä — ihmispopulaatioita, jotka ovat onnistuneet välttymään joutumasta minkään faktion vallan alle. Tällaiset ihmiset ovat tavallaan villejä tai luonnontilaisia verrattuna meihin, kesyyn verokarjaan.



Joskus kauan sitten kaikki ihmiset elivät tällaisissa primitiivisissä yhteisöissä.

Antropologi Harry Turney-High esitti aikoinaan että ratkaiseva askel kohti sivilisaatiota (ja valtiota) on armeijan muodostaminen. Sikäli validi pointti etten pysty nimeämään yhtään valtiota tai sivilisaatiota jolla ei olisi ollut armeijaa ( tai sellaisen tahon tukea jolla on armeija).

Ihmiskunnan historia on ollut hyvin pitkälti resurssien (viljelysmaa, ihmiset) siirtämistä heikoilta vahvoille. C'est la vie...

Too many protest singers, not enough protest songs...

Arvuuttelija

Valtiot siis määritellään samoin keinoin kuin esim. simpanssit määrittelvät oman elinalueensa? Sofistikaation taso vain on toinen.

Reviiriajattelu varmaan vaikuttaa valtioiden muodostumiseen, mutta kyse on silti perustavanlaatuisella tavalla reviiritaistelusta eroavasta ilmiöstä. Kun simpanssit yms. määrittelevät reviirejään, ne asettuvat itse asumaan niille. Ne haluavat siis suoraan hyödyntää alueensa saaliseläimiä, kasveja, vettä jne.

Ihmisfaktioiden reviirikilpailussa taas ei ole kyse siitä, että faktioon kuuluvat ihmiset haluaisivat suoraan hyödyntää maata esimerkiksi viljelemällä sitä. Resurssi, jota he tavoittelevat, on alueella asuvien ihmisten työvoima.

Nishikigoi

Reviiriajattelu varmaan vaikuttaa valtioiden muodostumiseen, mutta kyse on silti perustavanlaatuisella tavalla reviiritaistelusta eroavasta ilmiöstä. Kun simpanssit yms. määrittelevät reviirejään, ne asettuvat itse asumaan niille. Ne haluavat siis suoraan hyödyntää alueensa saaliseläimiä, kasveja, vettä jne.

Ihmisfaktioiden reviirikilpailussa taas ei ole kyse siitä, että faktioon kuuluvat ihmiset haluaisivat suoraan hyödyntää maata esimerkiksi viljelemällä sitä. Resurssi, jota he tavoittelevat, on alueella asuvien ihmisten työvoima.

Ero on suuri, muttei kyllä perustavaa laatua oleva. Kyse on samasta ilmiöstä, mutta eri mittakaavassa. Ihmistyö on myös resurssi. Jotkut muurahaisetkin käyttävät vihollispesän asukkeja orjina.

Einheri
Neue Slowenische Kunst eli NSK on vuonna 1984 Jugoslaviassa perustettu taiteilijaryhmä, joka julistautui vuonna 1992 itsenäiseksi mikrovaltioksi. Valtiolla ei – suurlähetystöjä lukuun ottamatta – ole kolmiulotteista maaperää, vaan se sijaitsee ajassa. NSK:ta onkin kutsuttu "maailman ensimmäiseksi globaaliksi valtioksi"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Neue_Slowenische_Kunst

Ai, näitä on jo kehitelty.
Ite olen odottanut että jotkut vaikutusvaltaiset esim. muutama suuryritys perustaisivat imaginaarisen valtion ja hankkisivat lobbaamalla sille oikeutuksen ensin vaikkapa usasta.

Valtioita ei juuri muutoin tunnuta määriteltävän, kuin väkivallalla ja jokainen yksittäistapaus erikseen äänestämällä etupiiriajattelun mukaisesti.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228

Kysymys on simppeli mutta vastaus voi olla laaja ja mtukikas, jos sellaista yksiselitteisesti onkaan. Yritetäänpä raapaista vähän pintaa.

Valtio eli korkeimman vallan ja hallinnon alkeisyksikkö on käsitteenä aika selvä, mutta sen taustat ovat monipolviset. Yhteisestä, sanattomasta (tai ehkä jossain YK:ssa sille on tekstitkin) sopimuksesta ihmiskunta on päättänyt jakaa planeettamme maa-alueet niillä asuvien ihmisten enemmän tai vähemmän itse hallinnoimikseen suvereeneiksi vltioiksi. Tämä käytäntö on historiallista perua ajalta ennen järjestäytyneitä yhteiskuntia.

Joskus kivikaudella elettiin perhe- ja heimoyhteisöissä. Heimoon kuului useita perheyteisöjä ja se lienee ollut pienin käytännön ihmisyhteisö, jokapystyi selviytymään. Se hallitsi tiettyä reviiriä, jossa asui, keräili, metsästi jne. Kilpailevat yhteisöt,jos ne haroin kohtasivat, sattoivat väkivalloin kilvoitella reviireistä hankkiakseen omalle yhteisölleen resursseja. Pääasiassa kuitenkin lienee vallinnut "luonnollinen ymmärrys oikeudesta maahan" jonka mukaan kullakin heimolla oli omat maa-alueensa ja omat sääntönä joiden puitteissa ihmiset elivät ja joilla eroteltiin "omat" "vieraista". Jotain simpanssilauman reviirin kaltaista siis ilman muuta.

Miljoonien vuosien kuluessa ihmiset kehittivät kaikenlaista jännäää, kuten kielen, kulttuurita, teknologiaa. Ehkä tärkein muutos oli maanviljelys joka johti samalla sekä väestönkasvuun että asuinpaikanvakiintumiseen kaupunkien perustamisineen jne. Sitä ennen yhteisöt olivat enemmän tai vähemmän vaeltelevia paimentolaisia jolloin maa-alueisiin liittyvä oikeuskin oli vain hetkellistä ja perustui siihen, kenen perse sattui milläkin kivellä kulloinkin lepäämään. Mitään pysyviä valtioita ei voinut syntyä kun kaikki liikkuivat jatkuvasti ravinnon yms. perässä.

VIljelyn myötä siis syntyivät myös kaupungit jotka olivat aluksi kauppapaikkoja ja joihin kehittyi myöhemmin myös pysyvä hallinto. Ihmisten määrä kasvoi, roolit yhteisössä erkanivat ammatillisen erikoistumisen yötä, kaupankäynti keksittiin, jne. Syntyi hallinto ja hallitseva eliitti johtamaan yhteisöjen toimintaa. Syntyi erityinen sotilasmahti halitsijan ja kaupungin suojaksi ja lyömäaseeksi kilpailijoita vastaan. Kaupungit olivat viljelyksen ja konkreettisen infrastuktuurin vuoksi varsin pysyviä installaatioita, jolloin niiden oikeus omaan maa-alaansa (muurien sisällä ja ympäröivillä ruokamailla) alkoi olla elinehto. Konfliktit eivät enää yleensä johtaneet vain häntä koipien välissä muualle poistumiseen vaan kaupungin ihmiset olivat riippuvaisia tietystä maa-alueesta. Kahinat muuttuivat sodiksi joissa taisteltiin olemassaolosta ja tappio tarkoitti kaupungin polttamista sekä viljan ryöstämistä joka oli käytännössä kuolemantuomio väestölle.

Jossakin vaiheessa kaupungit alkoivat muodostaa liittoja naapurustensa kanssa ja muodostui erilaisia kuningaskuntia yms. joissa useiden kaupunkien ja kylien liitoutuma hallinnoin korkeinta valtaa pitävä kuningas, tai ehkä toisaalla jonkunlainen yhteinen hallintoelin. Käytännössä usein voimakas kaupunki alisti toisia valtaansa myös.

Kun kaupunkien sijasta kuningaskunta tai muu laajempi valtio alkoi olla korkeimman vallan eprusyksikkö, niin nämä valtiorajat muodostuivat aina erilaisten yleensä luonnollisten jaotteluiden mukaissti. Maantiede kulkuyhteyksineen loi valtioita (vuoristot ja suuret vesistöt tyypillisiä valtiorajoja), samoin kulttuurillinen, kielellinen yms. eriytyminen; samankaltaisen taustan omavien yhteisöjen yhteistyö ja yhteinen halitseminen oli helpompaa ja luontevampaa. Toisaalta toisinkin päin väkivaltainen vallantavoittelu on loputtoman moneen kertaan muovannut uusiksi kansojen, kielten, uskontojen, kulttuurien rajoja ja ilmenemismuotoja.

Edellisen kehityksen mukaan monarkistinen itsevaltius oli tyypillisin hallintomuoto ja aina 1900-luvun alkuun saakka valtiot olivat melko epämääräisiä ja monenkirjavia ja niiden koostumus vaihteli verraten kovasti. Valtiorajojakan ei niin tarkkaan tunnettu eikä jaksttu määritellä. Valtiot sotivat keskenään niin että yhden kuninkaan joukot tappelivat toista vastaan eikä sillä niin väliä ollut missä joku rajapaalu sijaitsi, kunhan nyt suunnilleen tiedettiin kuka ketäkin verottaa. Sitten keksittiin vähitellen teollistumisen(kin) myötä asioita kuten ihmisoikeudet, tasa-arvo, kansanvalta, jotka johtivat vähitellen demokratian, parlamentarismin ja pysyvien ja tarkkojen kansallisvaltioiden rajoihin. Toki historian haamuina yhä kummittelee kaupunkivaltioita jotka ovat jotenkin luovineet mullistusten läpi, sekä paljon vallattomiksi muuntuneita koristekuninkaita kansakuntien symbolisena keulakuvana.

Nykyisin valtiot ovat toisensa poissulkevia ja täydentäviä. Kaikkien maa-alueiden pitää (yleensä ottaen) kuulua jonkun valtion hallintaan. Valtio märitellään lähinnä sillä, että se itse julistautuu itsenäiseksi ja riittävä määrä muita valtioita hyväksyy sen itsenäisyyden. On yritelmiä joissa joku entinen öljynporauslautta on julistautunut itsenäiseksi ja peräti käynyt sotaakin toista valtiota vastaan, mutta niiden vakavastiotettavuus on aika heikkoa. Virtuaalista ja omaa maata omaamatonta valtiota ei voi olla.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh
Kysymys on simppeli mutta vastaus voi olla laaja ja mtukikas, jos sellaista yksiselitteisesti onkaan. Yritetäänpä raapaista vähän pintaa.
...

Kyllä, kyllä. Noinhan se menee historiallisesti tarkasteltuna. Toimisiko historia siis ainoana perusteluna kysymykseen?
Saksalainen sosiologi Niklas Luhmann perusteli valtion olemassa olon sillä, että valtiota kohdellaan niinkuin se olisi olemassa.
mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_kommunikaatio

Aika heppoiselta ja mielivaltaiselta tuntuu.

Kosh
Seuraa 
Viestejä21228
Arvuuttelija
Kosh
Kysymys on simppeli mutta vastaus voi olla laaja ja mtukikas, jos sellaista yksiselitteisesti onkaan. Yritetäänpä raapaista vähän pintaa.
...

Kyllä, kyllä. Noinhan se menee historiallisesti tarkasteltuna. Toimisiko historia siis ainoana perusteluna kysymykseen?
Saksalainen sosiologi Niklas Luhmann perusteli valtion olemassa olon sillä, että valtiota kohdellaan niinkuin se olisi olemassa.
mm. http://fi.wikipedia.org/wiki/Ekologinen_kommunikaatio

Aika heppoiselta ja mielivaltaiselta tuntuu.




Historia on mielivaltaista. Pitkä sattuman ja yksittäisten erillistapahtumien ketju joka on jotanut yhteen lukemattomista vaihtoehtoisista tiloista. Valtio sinänsä on vain yleinen luokittelunimi ihmisten itsensä organisoimalleen yhteiskuntajärjestelmälle. Jos kaikki maailman valtiot yhdistettäisiin niin sitten se joko lakkaisi olemasta sanana tai siitä muodostuisi erityinen koko tätä maailmanvaltaa tarkoittava erisnimi.

Se oli kivaa niin kauan kuin sitä kesti.

Kosh

VIljelyn myötä siis syntyivät myös kaupungit jotka olivat aluksi kauppapaikkoja ja joihin kehittyi myöhemmin myös pysyvä hallinto. Ihmisten määrä kasvoi, roolit yhteisössä erkanivat ammatillisen erikoistumisen yötä, kaupankäynti keksittiin, jne. Syntyi hallinto ja hallitseva eliitti johtamaan yhteisöjen toimintaa. Syntyi erityinen sotilasmahti halitsijan ja kaupungin suojaksi ja lyömäaseeksi kilpailijoita vastaan. Kaupungit olivat viljelyksen ja konkreettisen infrastuktuurin vuoksi varsin pysyviä installaatioita, jolloin niiden oikeus omaan maa-alaansa (muurien sisällä ja ympäröivillä ruokamailla) alkoi olla elinehto. Konfliktit eivät enää yleensä johtaneet vain häntä koipien välissä muualle poistumiseen vaan kaupungin ihmiset olivat riippuvaisia tietystä maa-alueesta. Kahinat muuttuivat sodiksi joissa taisteltiin olemassaolosta ja tappio tarkoitti kaupungin polttamista sekä viljan ryöstämistä joka oli käytännössä kuolemantuomio väestölle.



Mutta tuolloin kaikkia maa-alueet eivät kuitenkaan olleet kaupunkia, vaan kaupunkien välissä oli maaseutua, joka palveli kaupunkia tuottamalla esim. ruokaa, mutta ei kuitenkaan ollut vaikkapa kaupunkia / kaupunkilaisia koskevien säädösten alaista. Maaseudulla taas oli oma systeeminsä, jossa maanomistajan oikeudet maillaan asuviin olivat tietynlaisia. Kaupunkien ja maaseudun välillä oli työnjako sen suhteen, kuka mitäkin tuotti.

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521

Juuri kuulin, mitä Norjan valtio tekee. Norja lainaa rahojaan muihin maihin pienellä korolla, mm. Suomelle 8 miljardia. Miksi? Miksei rahoja käytetä kansan hyväksi ja lainata samalla korolla omille kansalaisille. Pelkääkö Norja, että NATO tekee Norjallekin libyat, ellei öljytuloja jaeta myös muille. Suomella ei ole öljytuloja, mutta silti suomalaiset poliitikot jakavat suomalaisten ponnistelujen tuloksia muille ja vähentävät täällä hyvinvointia.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat