Seuraa 
Viestejä148

Ei ole tarkoitus väheksyä nykyaikaisia tiedemiehiä ja muita lukeneita.

Itse kun en ymmäärrä edes vähänkin vaativanpia yhtälöitä.

Tuli tossa vaan mieleen, miten noissa kouluissa opetetaan?
Nykyään lähes kaikki tieto löytyy kirjoista ja netistä.
Aikanaan tiedemiehet joutu kehittään, keksiin, tutkiin kaiken itse.

Nykyään tuo tieto on jo valmiina. Tosin on se luettava ja ymmärrettävä.
Tietenkin nykyään tiedemiehet kehittää joka alaa eteenpäin ja seuraavilla sulupolvilla on viä enemmän tietoa opittavana valmiina.

Kuinkahan noi aikansa tiedemiehet nykyään pystyis kehittää lisää alaa?
Oliko ne fiksunpia, vai olisko niiden kaikki aika mennyt jo opitun lukemiseen/ymmärtämiseen.
Olisko niille jäänyt aikaa, jos tämä valtava tietotaito olis kinnostanut. Olis tarvinut ymmärtää se kaikki, eikä olis jäänyt aikaa "erikoistua" mihinkään tiedealaan?

Kuinkas nykyään siä koulussa Opetetaanko siä ratkaisemaan ongelmia?
Jo lapsi tietää nykyään pyörän tarkoituksen, Sitä ei tarvi uudestaan keksiä.

Mut onko mahdollista antaa oppilaille tehtäväksi joku vaativanpi kohde. jo keksitty.
Joku mitä ne ei ennestään tunne, otetaan netti pois , ettei sieltä pääse vakoileen.
Voisko ne näin keksiä parenmin toimivan "pyörän". kohteen.

Aikanaan tiedemiehet joutu lähes kaiken tekeen itse, auttoko se niitä tässä haastavassa työssä?
Nykyään kun koulutus riippuu aika paljon jo aikanaan opittuun ja sen ymmärtämiseen.
Jääkö koulutuksessa tää itseoppiminen liian vähään arvoon.

Kommentit (10)

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983

Tuohon voisi lyhyesti vastata, että ajat on muuttuneet.
Mutta tarkemmin ajateltuna:

- Nyt kaikki helposti keksittävä on keksitty. Ennen ihan simppeleillä ovalluksilla -tyyliin maapallo kiertää Aurinkoa tai jatkuvalla funktioilla on erimerkkisten arvokohtien välissä nollakohta -pääsi historiaan. Nyt vastaavien uusien oivallusten verifiointi vaatii miljardien eurojen laitteet.

- Toisaalta nykyään "kaikki" tieto on heti saatavilla ja välineet tietojen käsittelyyn. Mutta tosiaan paljon kuluu "hukkaan" aikaa noiden käyttötaitojen hankkimiseen. Ennen riitti sulkakynä ja lämmin vuode.

- Ennen ei ollut muuta ajankulua. Nykyään fiksutkin ihmiset roikkuvat tuntukausia Facebookissa sen sijaan, että epäilisivät episyklien momutkaisuutta.

Tuohon voisi lyhyesti vastata, että ajat on muuttuneet.
Mutta tarkemmin ajateltuna:

- Nyt kaikki helposti keksittävä on keksitty. Ennen ihan simppeleillä oivalluksilla -tyyliin maapallo kiertää Aurinkoa tai jatkuvalla funktioilla on erimerkkisten arvokohtien välissä nollakohta -pääsi historiaan. Nyt vastaavien uusien oivallusten verifiointi vaatii miljardien eurojen laitteet.

- Toisaalta nykyään "kaikki" tieto on heti saatavilla ja välineet tietojen käsittelyyn. Mutta tosiaan paljon kuluu "hukkaan" aikaa noiden taitojen hankkimiseen. Ennen riitti sulkakynä ja lämmin vuode.

- Ennen ei ollut muuta ajankulua. Nykyään fiksutkin ihmiset roikkuvat tuntukausia Facebookissa sen sijaan, että epäilisivät episyklien monimutkaisuutta.

- Edellinen koskee erityisesti lapsia. Yksinkertaisetkaan oivallukset eivät synny tyhjästä tai jos syntyvät, niin niitä ei osaa tunnistaa. Eli asioita pitäisi prosessoida ja olla pohjatietoa.

- Ei riitä, että se tieto on netissä. Suurimmat keksinnöt lienevät olleet vanhojen tietojen järjestelyä uuteen uskoon. Jos omassa päässä ei noita tietoja ole, ei ole mitä yhdistää. Toisaalta siellä päässä pitäisi olla myös tilaa noiden tietojen vaellella. Nykyään tuota kaikenlaista informaatiota on päässä ihan eri tavalla kuin ennen. Voisi (naivisti) ajatella, että nyt pää on niin tukossa, että data ei siellä kulje saati törmäile. Tietysti tietokoneetkin osaavat tietoja yhdistellä (simulaatiot, genomit, tiedon louhinta ...) ja tekevät paljon sellaista, jota ennen tekivät ihmiset.

Mitä kouluun tulee, niin kai siellä kautta linjan yritetään "tieteellisiä" probleemeja käsitellä. Alakoulussa on kuitenkin paljon muutakin tekemistä puhumattakaan, että eevapetterit ja erityisesti heidän vanhempansa pitäisi pitää kurissa. Alakoulun opettajilla ei toisaalta ole ainakaan luonnontieteistä kovasti syvällisiä tietoja ja tuskin kiinnostustakaan. Toisaalta jos oppilas jo alakoulussa on nähnyt kaikki mahdolliset kiinnostavat demot, niin ei ne enää lukiossa tunnu miltään.

Tuo itseopiskelu on sikäli jännää, että esimerkiksi matematiikassa, joka olisi maailman helpoin oppiaine opiskella itsenäisesti nykyisillä oppikirjoilla, tätä ei kuitenkaan tapahdu. Tämä on sikäli erikoista, koska lähes kaikki historian suuret matemaatikot ovat olleet melkoisen varhaiskypsiä ja lukeneet jo 15-vuotiaina kaiken maailman euklideet, diofantokset ja variaatiolaskennat. Nykyään ei siis pystytä lukemaan edes valmiiksi pureksittuja matematiikan oppikirjoa ilman opettajan apua. Puhumattakaan siitä, että joskus osatun tiedon ja taidon puoliintumisaika on olemattoman lyhyt. Ennen (ehkä parikymmentä vuotta sitten) oppilaat muistivat lukion viimeisellä luokalla ekaluokalla opitut asiat. Nykyään suurimmalla osalla tuottaa vaikeuksia muistaa lopputunnista tunnin alussa käsitellyt asiat. Voi tietysti vain arvella, mikä lie syynä tuohon.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
hamppi
Ei ole tarkoitus väheksyä nykyaikaisia tiedemiehiä ja muita lukeneita.

Itse kun en ymmäärrä edes vähänkin vaativanpia yhtälöitä.

Tuli tossa vaan mieleen, miten noissa kouluissa opetetaan?
Nykyään lähes kaikki tieto löytyy kirjoista ja netistä.
Aikanaan tiedemiehet joutu kehittään, keksiin, tutkiin kaiken itse.

Nykyään tuo tieto on jo valmiina. Tosin on se luettava ja ymmärrettävä.
Tietenkin nykyään tiedemiehet kehittää joka alaa eteenpäin ja seuraavilla sulupolvilla on viä enemmän tietoa opittavana valmiina.

Kuinkahan noi aikansa tiedemiehet nykyään pystyis kehittää lisää alaa?
Oliko ne fiksunpia, vai olisko niiden kaikki aika mennyt jo opitun lukemiseen/ymmärtämiseen.
Olisko niille jäänyt aikaa, jos tämä valtava tietotaito olis kinnostanut. Olis tarvinut ymmärtää se kaikki, eikä olis jäänyt aikaa "erikoistua" mihinkään tiedealaan?

Kuinkas nykyään siä koulussa Opetetaanko siä ratkaisemaan ongelmia?
Jo lapsi tietää nykyään pyörän tarkoituksen, Sitä ei tarvi uudestaan keksiä.

Mut onko mahdollista antaa oppilaille tehtäväksi joku vaativanpi kohde. jo keksitty.
Joku mitä ne ei ennestään tunne, otetaan netti pois , ettei sieltä pääse vakoileen.
Voisko ne näin keksiä parenmin toimivan "pyörän". kohteen.

Aikanaan tiedemiehet joutu lähes kaiken tekeen itse, auttoko se niitä tässä haastavassa työssä?
Nykyään kun koulutus riippuu aika paljon jo aikanaan opittuun ja sen ymmärtämiseen.
Jääkö koulutuksessa tää itseoppiminen liian vähään arvoon.


Olihan se ennen helppoa siinä mielessä, että joku Newton varmaan ymmärsi "viikossa" kaiken, mitä siihen asti oli fysiikasta kirjoitettu. Gaussia tai Euleria - en muista kumpaa - sanottiin viimeiseksi kaiken aikansa matematiikan hallinneeksi henkilöksi. He elivät 1800-luvulla.
Tämä ongelmanratkaisu on turhankin paljon hoettu taikasana. Kouluissa oppilailla tuppaa olemaan hiukan eri ongelmat. Tietenkin matematiikan taitoja pitää käyttää sanallisten tehtävien ratkaisemiseen - tiedä häntä, milloin ne ovat "ongelmia" .
Suosio on taattu, kun vaatii, että kouluissa pitää opettaa ongelmanratkaisua, luovuutta, "tallaamattomien polkujen tallausta", ja tietysti koko kouluaika pitää opettaa sitä, että jos jotain ei tiedä tiedoa voi yrittää hakea myös netistä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
visti
Seuraa 
Viestejä6331
visti

Suosio on taattu, kun vaatii, että kouluissa pitää opettaa ongelmanratkaisua, luovuutta, "tallaamattomien polkujen tallausta", ja tietysti koko kouluaika pitää opettaa sitä, että jos jotain ei tiedä tiedoa voi yrittää hakea myös netistä.



Tarkennusta vähän. Nyt, kun tiedetään mistä tietoa hakee (Google), voikin taas alkaa opetella asioita. Netti korvasi käsikirjat, tietosanakirjat, sanakirjat ja puhelinluetteloiden keltaiset sivut ja se on helppokäyttöinen. Jostain syystä jo vuosia on teeskennelty, että tieto ja yksityiskohtien hallinta ei ole tärkeätä, tärkeää on osata hakea tietoa.
Jos ennen haluttiin tietoa Brasiliasta, piti katsoa (vanhasta) tietosanakirjasta. Nyt uutta tietoa saa helposti netisstä. Samoin, jos haluaa tietoa differentiaaliyhtälöistä, se löytyy ko. yhtälöllä googlettaen. Brasilia-hakusana tarjoaa todennäköisesti hakijalle hyötyä. D-yhtälöstä ei tule hullua hurskaammaksi, ellei ole asiaan kovasti perehtynyt.
Nyt kuitenkin korostetaan, että tiedon hakeminen on tärkeä taito. Kuitenkin jo 10-vuotiaat hakevat halutessaan pornoa netistä ja ovat oppineet "tärkeän taidon".

illuusio
Seuraa 
Viestejä910

Tiedemiehet kautta aikain ovat olleet aikansa vankeja. Tarkoitan sitä, että mitään hirveän repäisevää uutta on vaikea keksiä, vaan mullistukset ovat jo aikansa kuplineet pinnan alla saaden energiansa käsillä olevasta ilmiöstä tai ongelmasta. Samaa tasoa nuo tiedemiehet- ja naiset ovat kuin ennenkin

Edit: Ja tietysti erittäin hyvää itsenäisyyspäivää!

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521

Peruskoululaisen fysiikan kirjassa on kuvia ja jokaisen alla teksti "Mikä saa sen liikkumaan?" Kuvissa oli jousella liikkuva lelu, auto ja polkupyörä. Vastauksena oli energia. Miksei ollut väkkärä, kumpikin olisi ollut lapselle yhtä ymmärrettävä ja kehittävää. Tuleville tiedemiehille alkuopetus on surkeaa.
Lapsille olisi tietenkin pitänyt kertoa, että jousi saa lelun liikkeelle, purettava lelu ja näytettävä toiminta. Joku neropatti olisi voinut kysyä, mikä vetää jousen. Silloin oltaisiin hyvällä alulla fysiikan opetuksessa.
On aivan luonnollista, että nykyaikana on tiedemiehiä, jopa fyysikoita, jotka ulkoa oppimalla ovat saaneet paperinsa. Seurauksena on muka fysiikkaan perustuvaa huuhaa tiedettä, kun ei pienestä pitäen ole oppinut jäsentelemään tietoaan kokeilemalla.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

myooppi
Peruskoululaisen fysiikan kirjassa on kuvia ja jokaisen alla teksti "Mikä saa sen liikkumaan?" Kuvissa oli jousella liikkuva lelu, auto ja polkupyörä. Vastauksena oli energia. Miksei ollut väkkärä, kumpikin olisi ollut lapselle yhtä ymmärrettävä ja kehittävää. Tuleville tiedemiehille alkuopetus on surkeaa.
Lapsille olisi tietenkin pitänyt kertoa, että jousi saa lelun liikkeelle, purettava lelu ja näytettävä toiminta. Joku neropatti olisi voinut kysyä, mikä vetää jousen. Silloin oltaisiin hyvällä alulla fysiikan opetuksessa.
On aivan luonnollista, että nykyaikana on tiedemiehiä, jopa fyysikoita, jotka ulkoa oppimalla ovat saaneet paperinsa. Seurauksena on muka fysiikkaan perustuvaa huuhaa tiedettä, kun ei pienestä pitäen ole oppinut jäsentelemään tietoaan kokeilemalla.



Matemaattisissa ja fysikaalisissa tieteissä ulkoaoppijat tippuvat kärryiltä
kauan ennen väitöskirjavaihetta.

Niin, olisihan vakuuttavampaa tutkia Big Bangia posauttamalla se uudestaan kuin
laatia kaikenlaisia teorioita. Tai muuttaa auringon säteilyä, jotta saataisiin selville
auringon säteilymuutosten vaikutus maapallon ilmastoon.

myooppi
Seuraa 
Viestejä3521
ttyDread

Matemaattisissa ja fysikaalisissa tieteissä ulkoaoppijat tippuvat kärryiltä
kauan ennen väitöskirjavaihetta.

Ei ole totta, ulkolukijoita on väitöskirjan tekijöissäkin. Professoreita näistä ei yleensä tule, jäävät asistenteiksi, kun eivät kelpaa teollisuuteenkaan.

Tieteellisesti tutkittu ja todistettu - mutta silti voi olla totta.

myooppi
ttyDread

Matemaattisissa ja fysikaalisissa tieteissä ulkoaoppijat tippuvat kärryiltä
kauan ennen väitöskirjavaihetta.

Ei ole totta, ulkolukijoita on väitöskirjan tekijöissäkin. Professoreita näistä ei yleensä tule, jäävät asistenteiksi, kun eivät kelpaa teollisuuteenkaan.



Näin voi olla TKK:ssa, yliopistolla tilanne on aivan toinen. Ainakin takavuosina
monen TKK:n laitoksen oli vaikea saada päteviä assareita, teollisuus pestasi
kaikki vähänkin kykenevät.
Yliopistolla jatko-opintoihin tähtäävien tavoitteena on akateeminen
tutkijan ura ja heille joutuminen teollisuuden tai koululaitoksen
palvelukseen on useimmiten pettymys. Laitokset kuorivat ymmärrettävästi
kerman päältä joten opiskelijan on näytettävä kyntensä viimeistään
syventävien opintojen aikana saadakseen apurahoja ja työpaikkoja laitoksilta.
Tuskin kukaan menee yliopistolle optiomiljoonien kuvat silmissä kiiluen.

Paul M
Seuraa 
Viestejä8643

Kun otetaan huomioon, että luonnontieteet ovat edelleen maailman suurin uskonto, on vielä paljon selvitettävää.

Kiinnostaisi saada taulukko, jossa on "tieto" ja sen vieressä sen varmuus-uskottavuus-ei-uskonnollisuus-aste vaikka prosentteina tyyliin:

kvarkki ---------------------------1%
gravitaatio------------------------0,01%
alkuräjähdys--------------------4%
magneettikenttä---------------1%
väestöräjähdys 20 v sitten--100%
väestöräjähdys nyt ------------60%
ilmaston lämpeneminen----40%
tietoisuus-ajattelu--------------0,001%
dna---------------------------------0,1%
higgsin hiukkanen------------10%
pimeä aine----------------------1%

Kyllä työn sarkaa vielä riittää. Pelkästään noitten prosenttien tieteellisen tarkkaan selvittämiseen tarvittaisiin neroja. Lista eläisi mielenkiintoisesti riippuen siitä mistä tuulee.

Hiirimeluexpertti. Majoneesitehtailija. Luonnontieteet: Maailman suurin uskonto. Avatar on halkaistu tykin kuula

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat