Biomassan kierrätys

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Erilaiset ravinteet ja kemikaalit ovat ongelmallisia kun niitä on liikaa väärässä paikassa.

Mutta voiko niitä kierrättää ja siirää uuteen paikkaan.

Olen lukenut joistain suomalaista elämäntapaa kuvaavista kirjoista että 100 - 150 vuotta sitten esimerkiksi kaislan ja vesikasvien nosto eläin rehuksi oli sangen yleistä.

Siinä ravinne kuormitus vesissä palasi biomassan mukana takaisin karjatalouteen.

Muutama sata miljoonaa vuotta sitten suuret puuvarat hautautui maan alle ja siten vähensi hiilidioksiidin kiertoa ilmakehässä. Nyt poltamme tätä biomassaa ja ihmettelemme kasvihuoneilmiötä kun hiilidioksiidimäärä ilmakehässä nousee.

En tiedä miten suuria määriä biomassaa tulisi nostaa rehevöityneestä järvestä, mutta luulisi että homma voisi toimia. Kyse kai lienee kustannuksista. Voisiko joku viisaampi vääntää asian numeroiksi?

Ilmakehän osalta määrät lienee miljoonissa tonneissa joten ihan pikkurahoista ei ole kyse. Mutta jonkun yksittäisen järven suojelussa vesikasvien kierrätys voisi olla jo mahdollista toteuttaa.

Tosin en tiedä voiko sitä suoraan syöttää jalostetulle karjalle, mutta luulisi kaislan kelpaavan vaikkapa lampaalle tai vuohelle. Joten joku ekoviljelijä voisi arvioida mahdollisuuksia.

Kommentit (9)

Vierailija

Tokihan kaislan ja vesikasvien poisto vähentää ravinteita vesistöstä. Tulee vaan todennäköisesti aika kalliiksi. En tiedä josko tuollaiseen olisi kehitetty jokin kone? Olen joskus niittänyt järvestä kaislaa ja nostanut kasvit rannalle (ihan vaan raivatakseni uimapaikkaa ja rantaa "mukavammaksi", pakko sanoa, että työnmäärään nähden tulos on varsin vaatimatonta piperrystä.

Ranta- ja vesikasvien poisto tulisi toteuttaa varmaankin aika laajamittaisesti, jotta poistetulla ravinnemäärällä olisi juurikaan merkitystä. Ehkä tehokkaampi tapa siivota vesistöä on "roska" kalojen poisto. Esimerkiksi särkien laajamittainen poistaminen vesistöstä vähentää myös järven sisäistä kuuormitusta. Hiilen kierrätykseen tuo ei mainittavasti vaikuta, mutta esimerkiksi typpeä saadaan vesistöstä pois. Kalat voi sitten vaikka kompostoida ja pistää kasvimaahan lannoitukseksi.

Aweb
Seuraa 
Viestejä41238
Liittynyt16.3.2005

Kyllähän vesistöjä kunnostetaan ruoppaamalla niitä kasvillisuudesta. Ja kallistahan se on. Mutta ilman noita toimenpiteitä monta järveä olisi jo menetetty.

Teuvo: "Aweb on tosi tyhmä eikä Hänen tyhmempää ole kuin Phony, asdf, Mummo"

Vierailija

Pienemmissä järvissä ja lammissa voidaan ravinteita sitoa pohjaan myös levittämällä kipsiä (muistaakseni) kerrokseksi pohjasedimenttien päälle. Tosin taitaa olla vielä kalliimpaa kuin ruoppaaminen ja ei sovellu kuin pinta-alaltaan pieniin vesistöihin. Ravinteet ei tosin palaa "järkevään" käyttöön vaan jäävät pohjaan.

Vierailija

ravinteelle on tehtävä.

Jos nykyiset toimet tähtäävät vain vähentämään hiilidioksiidi ja ravinne päästöjä kyse on vain ongelman lykkäämisestä.

pari sataa miljoonaa vuotta sitten aikamoinen määrä biomassaa peittyi maakerrosten alle. ja siitä nykyiset öljy ja kivihiili on peräisin. Nyt me kärytettään sitä ilmakehään ja ihmetellään...

ainut keino ratkaiata ongelma on sitoa hiilidioksiidi johonkin ja mieluiten poitaa kiertokulusta joksikin aikaa ehkä noin parin sadan miljoonan vuoden ajaksi

Joten ei sen yksittäisen toimenpiteen tarvitse olla kovin tehokas, kunhan vain saman suuntaista biomassan sitomista tapahtuisi riittävän paljon ja riittävän kauan.

Mutta keinoja kannattisi miettiä.

Kiinalaiset hillitsivät aikoinaan ravinteiden pääsyä veristöihin kierrättämällä riisipellolta valuvat ravinteet kalanviljelylaitoksilla. Kun riisipelto oli veden alla siinä kasvoi myös pieniä vesieläimiä ja ne valutetiin kala-altaisiin kalan ruuaksi. Ja "liiat" ravinteet saatiin talteen tätäkin kautta.

No kallista kai, mutta keisareitten kiinassa työvoima oli halpaa

En tiedä lajonko puuta tarvittiin aikoinaan kun siitä puristui tonni kivihiiltä?

Mutta aika moinen määrä. Tuskin kukaan yksityinen voi moiseen ryhtyä, mutta valtiot yhteistyössä voisi jo saada jotain aikaan.

Toki jo laajat metsän istutukset sademetsien hakkuiden korvikkeeksi voisi olla askel oikeaan suuntaan. Hanke on hankala ja ehkä vähän utopistinen, mutta pähkäilyn arvoinen.

Vierailija

Ravinteet saa sidottua pohjaan myös lammen väliaikaisesti kuivaamalla.
Vesikasviniittokoneita on olemassa.

Karpolla on asiaa ohjelmassa oli tyyppi joka mätti sata tonnia paskaa johonkin omistamaansa järveen talvella että siinä elävät ötökät toimisivat kirjolohien ravintona. Vesi valui tästä eteenpäin johonkin lähijokeen .

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005
Peksu
Tokihan kaislan ja vesikasvien poisto vähentää ravinteita vesistöstä. Tulee vaan todennäköisesti aika kalliiksi. En tiedä josko tuollaiseen olisi kehitetty jokin kone? Olen joskus niittänyt järvestä kaislaa ja nostanut kasvit rannalle (ihan vaan raivatakseni uimapaikkaa ja rantaa "mukavammaksi", pakko sanoa, että työnmäärään nähden tulos on varsin vaatimatonta piperrystä.

Ranta- ja vesikasvien poisto tulisi toteuttaa varmaankin aika laajamittaisesti, jotta poistetulla ravinnemäärällä olisi juurikaan merkitystä. Ehkä tehokkaampi tapa siivota vesistöä on "roska" kalojen poisto. Esimerkiksi särkien laajamittainen poistaminen vesistöstä vähentää myös järven sisäistä kuuormitusta. Hiilen kierrätykseen tuo ei mainittavasti vaikuta, mutta esimerkiksi typpeä saadaan vesistöstä pois. Kalat voi sitten vaikka kompostoida ja pistää kasvimaahan lannoitukseksi.

Särjet kannattaisi purkittaa ja syödä.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

installer
Seuraa 
Viestejä9908
Liittynyt16.9.2005
Peksu
Tokihan kaislan ja vesikasvien poisto vähentää ravinteita vesistöstä. Tulee vaan todennäköisesti aika kalliiksi. En tiedä josko tuollaiseen olisi kehitetty jokin kone? Olen joskus niittänyt järvestä kaislaa ja nostanut kasvit rannalle (ihan vaan raivatakseni uimapaikkaa ja rantaa "mukavammaksi", pakko sanoa, että työnmäärään nähden tulos on varsin vaatimatonta piperrystä.

Ranta- ja vesikasvien poisto tulisi toteuttaa varmaankin aika laajamittaisesti, jotta poistetulla ravinnemäärällä olisi juurikaan merkitystä. Ehkä tehokkaampi tapa siivota vesistöä on "roska" kalojen poisto. Esimerkiksi särkien laajamittainen poistaminen vesistöstä vähentää myös järven sisäistä kuuormitusta. Hiilen kierrätykseen tuo ei mainittavasti vaikuta, mutta esimerkiksi typpeä saadaan vesistöstä pois. Kalat voi sitten vaikka kompostoida ja pistää kasvimaahan lannoitukseksi.

Särjet kannattaisi purkittaa ja syödä.

"Kenet jumalat tahtovat tuhota, sen he lyövät ensiksi sokeudella. "

Uusimmat

Suosituimmat