Sivut

Kommentit (311)

suolakaivos
Seuraa 
Viestejä520

Työasemalinuxien osalta faktat ovat tässä. Sillä on realististen arvioiden mukaan n. 3-4%:n markkinaosuus eikä maailmassa ole yhtään virusten, trojanien tai matojen saastuttamaa Linux-clientiä. Sen sijaan on esitetty arvioita joiden mukaan n. 40% Windowstyöasemakoneista olisi bottikoneita.

Vuoden 2012 aikana on levitetty mobiilipuolen tietoja joiden mukaan Android olisi erityisen altis haittaohjelmille. Myöhemmin on paljastunut että ylivoimainen enemmistö väitteistä on lähtenyt liikkeelle Redmontin puppugeneraattorista - siis vanhaa kunnon Microsoft-FUDIA.

"En ymmärrä tätä herkkänahkaisuutta kaasun käytöstä...Kannatan jyrkästi myrkkykaasujen käyttöä sivistymättömiä heimoja vastaan....voidaan käyttää myös kaasuja jotka ovat epämiellyttäviä ja levittävät kauhua.."

- Winston Churchill (1919)

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845
Jäärä
Pacanus Rusticanus
Anroidiin saa Ubuntun johon voi asentaa Windowsin. Kaikki työpöytäohjelmat ovat käsillä.

Jotain järkeä?



En tiijä, mutta kommentoinkin kommenttia jossa väitettiin, että puhelimessa EI VOI ajaa työpöytäohjelmia ja puhelin EI SIKSI ole tietokone.

PITÄISI aina lainata, että ASIAYHTEYS säilyisi, MUTTA......

- Ubi bene, ibi patria -

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäärä
Seuraa 
Viestejä3628
suolakaivos
Työasemalinuxien osalta faktat ovat tässä. Sillä on realististen arvioiden mukaan n. 3-4%:n markkinaosuus eikä maailmassa ole yhtään virusten, trojanien tai matojen saastuttamaa Linux-clientiä. Sen sijaan on esitetty arvioita joiden mukaan n. 40% Windowstyöasemakoneista olisi bottikoneita.

Niin, mistähän moinen.. tosin XP:n heikko tietoturva oli omiaan sallimaan tilanteen sellaiseksi kuin se meni. Harva käyttäjä huolehtii omasta tietoturvasta, valitettavan harva yrityskään.
Tiesithän kuitenkin sen, että korkattuja Linux servereitä kyllä löytyy. Linuxeissakin on näet sellainen erikoinen piirre, että ne on syytä päivittää jos meinaa että ne on turvallisia, hassua vai mitä.

suolakaivos
Vuoden 2012 aikana on levitetty mobiilipuolen tietoja joiden mukaan Android olisi erityisen altis haittaohjelmille. Myöhemmin on paljastunut että ylivoimainen enemmistö väitteistä on lähtenyt liikkeelle Redmontin puppugeneraattorista - siis vanhaa kunnon Microsoft-FUDIA.

Joo, sori, valettahan se olikin kaikki.

Lisää Mikkisoftin fudia: http://www.iltalehti.fi/digi/2012121716462048_du.shtml

Vierailija

Androidin ongelmat ovat seuraavat:
1) Päivityskuvioiden hajanaisuus. Google tekee pelkästään aihion, josta valmistaja sitten kokoaa firmwaren, joka vasta voidaan asentaa puhelimeen. Kaikki valmistajat eivät ole erityisen kiinnostuneita tuotteista jotka on jo saatu myytyä.

2) Googlen oma sovelluskauppa sisältää haittaohjelmia.

Mutta haittaohjelmaongelma on jollain tasolla olemassa aina, kun käyttäjä voi vapaasti asentaa sovelluksia koneeseensa.

SamBody
Seuraa 
Viestejä6621
ilaiho
Androidin ongelmat ovat seuraavat:
1) Päivityskuvioiden hajanaisuus. Google tekee pelkästään aihion, josta valmistaja sitten kokoaa firmwaren, joka vasta voidaan asentaa puhelimeen. Kaikki valmistajat eivät ole erityisen kiinnostuneita tuotteista jotka on jo saatu myytyä.

2) Googlen oma sovelluskauppa sisältää haittaohjelmia.

Mutta haittaohjelmaongelma on jollain tasolla olemassa aina, kun käyttäjä voi vapaasti asentaa sovelluksia koneeseensa.




Lisäksi Androidiinhan ei saa varsinaisia sovelluksia vaan java-appletteja eli sovelmia.

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Oranki
Seuraa 
Viestejä1309
ilaiho
SamBody
Lisäksi Androidiinhan ei saa varsinaisia sovelluksia vaan java-appletteja eli sovelmia.

http://developer.android.com/tools/sdk/ndk/index.html

Voi siinä käyttää natiivikoodiakin, mutta Javalla yleensä mennään.


Appletit ovat selaimessa ajettavia sovelmia, eikä android:n java sovelluksilla ole mitään tekemistä applettien kanssa.

Java on ohjelmointikieli ja laajemmassa merkityksessä kasa vakiokirjastoja joilla voi rustata sovelluksia. Androidin java 'versio' ei ole täydellisesti yhteensopiva muiden ns. vakio java versioiden kanssa. Samaa on lähinnä syntaksi ja yleisimmät kirjastot, mutta Androidin versiosta puuttuu osa JavaSE:n (Standard Edition) kirjastoista ja toisaalta taas Androidissa on mukana kirjastoja joita JavaSE:ssä ei ole.

Android puhelimissa Javalla kirjoitettua ohjelmaa ajetaan Dalvik virtuaalikoneessa joka on aivan eri asia kuin esim. pc-koneissa yleisesti käytettävä HotSpot JVM.

Virtuaalikone ajaa tavukoodiksi käännettyä java ohjelmaa enemmän tai vähemmän natiivisti alustasta riippuen.

Älä anna auringon pilata sadettasi. Nouse ylös ja valita!

SamBody
Seuraa 
Viestejä6621
Oranki
Virtuaalikone ajaa tavukoodiksi käännettyä java ohjelmaa enemmän tai vähemmän natiivisti alustasta riippuen.



Basic-tulkki ajaa tavukoodiksi käännettyä basic ohjelmaa enemmän tai vähemmän natiivisti alustasta riippuen

http://www.vapaakielivalinta.fi/
http://www.sananvapaudenpuolesta.fi/
Tunnustan poikkeavuuteni: perustan näkemykseni enemmän omaan ajatteluun kuin auktoriteetteihin.

Oranki
Seuraa 
Viestejä1309
SamBody
Oranki
Virtuaalikone ajaa tavukoodiksi käännettyä java ohjelmaa enemmän tai vähemmän natiivisti alustasta riippuen.



Basic-tulkki ajaa tavukoodiksi käännettyä basic ohjelmaa enemmän tai vähemmän natiivisti alustasta riippuen

Basic:ia natiivisti:
http://www.jabaco.org

Jabacon syntaksi vastaa about VB6:n syntaksia, ja Jabaco kääntäjä kääntää Basicin JVM tavukoodiksi jonka sitten JVM kääntää (enemmän tai vähemmän natiiviksi) koodiksi.

Tietenkin myös VisualBasic softat joita ajetaan CLR:n (Common Language Runtime) päällä toimivat (enemmän tai vähemmän) natiivisti.

Älä anna auringon pilata sadettasi. Nouse ylös ja valita!

Muisti pettää

Core i3-3220 46.7 GFLOPS (LINPACK testi)
PowerVR SGX554MP4 (quad-core) @ 300 MHz (76.8 GFLOPS) (esim iPad4)
Tuoreet ARM Mali GPU noin 350 GFLOPS (jopa kymmenkertainen laskentatehon nousu muutamanssa vuodessa).



Vertailun vika on vain siinä, että näytönohjaimien gigaflopsit eivät ole suoraan vertailukelpoisia prosessoreihin, joten niiden ynnääminen samaan laskentaan on merkityksetöntä. Voihan siihen integroida vaikka jonkun DSP piirin näön vuoksi, joka pystyy purkamaan vaikka MPEG virtaa tolkutonta tahtia, mutta se ei auta mitään Open Officen pyörittämisessä.

Se varsinainen ARMv7 ydin joka Applen prosessorissa pyörii, jota pitäisi verrata i3:seen, saavuttaa tietääkseni luokkaa 1-3 GFLOPS.

unknown soldier
Samaan aikaan kun linux alkoi normalisoitua käyttäjille perus käyttiksenä niin microsoft alkoi tehdä pelifirmojen kanssa windows gamea. Ei varmaan ihan sattumaa!



2% markkina-asemalla ei voi puhua mistään normalisoitumisesta. Se on edelleen täysin marginaalinen ilmiö työpöydillä.

Muisti pettää

Kyseessä on tietenkin .kkrieger, vain 96kb kokoinen, grafiikkaominaisuuksiltaan melko moderni peli.



Kyseinen peli vain hyödyntää useamman sadan megatavun edestä käyttöjärjestelmän grafiikkakirjastoja. Koodi on valmiiksi koneella odottamassa.

molineux
Seuraa 
Viestejä526

TÄNÄ VUONNA MYYDÄÄN ARVIOLTA 786 MILJOONAA ANDROID-ÄLYPUHELINTA!!!

It is estimated that around 786 million Android smartphone devices were sold worldwide in 2012.

"Despite the economic downturn, the global smartphone market is enjoying healthy growth and consumers are actually spending more to acquire more technologically-advanced devices. It is estimated that around 786 million smartphone devices were sold in 2012 (including the devices powered by non-certified variants of Android that are proliferating in China), which is 45% more than the total number of smartphones sold in 2011," wrote Malik Saadi, principal analyst at Informa Telecoms & Media.




http://www.zdnet.com/china-is-largest-s ... 000009031/

Määrä on todella hurja sillä alkuvuodesta skenaario oli 450 miljoonaa myytävää Android-älypuhelinta.

“Science is the belief in the ignorance of the experts” – Richard Feynman

Pacanus Rusticanus
Seuraa 
Viestejä7845

Käyttäjäkokemuksia

Näpräsin tänään ASA Expertillä Nokian 940 kännyä n. 15s. ja pärähdin. Ei saatana. Prismassa yritin W8 läppärillä jotain kokeeksi tehdä kun siinä oli ne leegot. Kun ei muuta enää keksinyt päästäkseni johokin valikkoon, painoin ctrl-alt-del. Pimeni koko paska. Ei saatana.

Anroid taulukoneella ja iPadilla sain enemmän aikaan ihan kylmiltään. Helppotajuisia. Anroidissa (4.0) oli hyvähkö laskin. Kiinnitti huomiota mäsän kalkulaattorin jälkeen jonka kanssani iskin päätä seinään eilen notta oli suoni poksahtaa päästä.

Taulukoneille oli taitettavia qwerty-näppäimistöjä ja taulunäytön kaiutinjalustoja. Hiiri kiinni niin se on työasema. Systeemi on ajateltu näemmä niin, että olisi jokaisella oma taulukone. Kun esim. vaihtaa luokkaa tms. oma taulu laitetaan kulloisenkin työaseman jalustaan. Jos tämä standardisoituu on se aikamoinen muutos.

Kun tulukoneita tulee 86-arkkitehtuurilla, haluan semmoisen ja siihen vaikka Ubuntu.

Ostin vedenkeittimen ja 5L kanisterin Glögi-tiivistettä ja 2 viinapulloa. Large. Elektroniikka jäi hyllyyn. Jouluhinnat. Vuoden huonoin aika ostaa kulutuselektroniikkaa.

Nyt hiukka kosamiittia ja eikun uimaan. Tää on tätä loppuvuosi.

- Ubi bene, ibi patria -

Muisti pettää
Seuraa 
Viestejä89
Veikko

Vertailun vika on vain siinä, että näytönohjaimien gigaflopsit eivät ole suoraan vertailukelpoisia prosessoreihin, joten niiden ynnääminen samaan laskentaan on merkityksetöntä. Voihan siihen integroida vaikka jonkun DSP piirin näön vuoksi, joka pystyy purkamaan vaikka MPEG virtaa tolkutonta tahtia, mutta se ei auta mitään Open Officen pyörittämisessä.

Se varsinainen ARMv7 ydin joka Applen prosessorissa pyörii, jota pitäisi verrata i3:seen, saavuttaa tietääkseni luokkaa 1-3 GFLOPS.




Totta että vanhat ARMit ovat hitaita, mutta kuten sanoin, nopeasti mennään eteenpäin. Esim 4-core ARM Cortex-A15 @ 2 GHz • 32 GFLOPS, jos halutaan välttämättä puhua rajatusta määrästä tehtäviä jota CPU hoitaa parhaiten.

Kokonaissuorituskyvyn vertailu on suhteellisen helppoa, koska ollaan jo vuosia sitten siirrytty yhden ytimen mallista ja Hz kilpajuoksusta monen ytimen ja säikeen prossuihin. Kannattaa myös muistaa että monet FLOPSit ilmoitetaan GFLOPS / W, niin mobiililaitteissa kuin supertietokoneissa. Eli jos ensimmäisen exatavun supertietokoneen ennustetaan käyttävän samoja, vähän watteja vaativia ARM (tai vastaava) prossuja läjäkaupalla, eikähän niillä osata tehdä muutakin kuin purkaa mpeg streamia

Muisti pettää
Kokonaissuorituskyvyn vertailu on suhteellisen helppoa, koska ollaan jo vuosia sitten siirrytty yhden ytimen mallista ja Hz kilpajuoksusta monen ytimen ja säikeen prossuihin.



Se on sitten eri asia, mitä softa niillä useilla ytimillä tekee. Siksi CPUn ja GPUn laskentateho ei ole vertailukelposta; laita ohjelma haarautumaan tai vaihtamaan kontekstia niin GPUn laskentateho putoaa lähelle nollaa koska sen "asetusaika" on pitkä.

"kokonaissuorituskykyä" ei ole todellisuudessa määritelty, koska ytimien laskentateho ei summaudu. Vaikka yksi lada kulkee satasta, niin kaksi ladaa ei kulje kahta sataa vaikka kuinka hitsaa puskurit yhteen.

Vierailija
Veikko
Vaikka yksi lada kulkee satasta, niin kaksi ladaa ei kulje kahta sataa vaikka kuinka hitsaa puskurit yhteen.



Mahtuu kuitenkin tuplamäärä ryssiä, viinaa ja tupakkia matkalle.

Veikko
Muisti pettää
Kokonaissuorituskyvyn vertailu on suhteellisen helppoa, koska ollaan jo vuosia sitten siirrytty yhden ytimen mallista ja Hz kilpajuoksusta monen ytimen ja säikeen prossuihin.



Se on sitten eri asia, mitä softa niillä useilla ytimillä tekee.



Siinäpä se, ohjelmoitavuus. En näitä koodaillut, mutta nykyään trendikkäät GPU-enginet aivan ylivetoja, laatu juuri poikkea perinteisestä CPU-pohjaisesta, ja säästetty aika lasketaan miljoonissa.

automaatti
Veikko
Muisti pettää
Kokonaissuorituskyvyn vertailu on suhteellisen helppoa, koska ollaan jo vuosia sitten siirrytty yhden ytimen mallista ja Hz kilpajuoksusta monen ytimen ja säikeen prossuihin.



Se on sitten eri asia, mitä softa niillä useilla ytimillä tekee.



Siinäpä se, ohjelmoitavuus. En näitä koodaillut, mutta nykyään trendikkäät GPU-enginet aivan ylivetoja, laatu juuri poikkea perinteisestä CPU-pohjaisesta, ja säästetty aika lasketaan miljoonissa.

Selkeä trendi ollut (mielestäni) viimeaikoina että yhä monipuolisempia, yksinkertaisia tehtäviä, suoritetaan GPU:lla kuin CPU:lla. Käsittääkseni suurin osa, ellei kaikki, viimeaikaisista supertietokoneista pyörii lukuisien GPU:den varassa. Oliko se termi 'mikrokoodi'(suppea käskykanta, jota rouskutetaan vauhdilla) mistä tässä puhutaan? Muistaakseni AMD:llä oli aikanaan heidän klooniprosessoreissaan tekniikkana ensin purkaa x86 koodi 'mikrokoodiksi' jota jauhettiin omalla 'liukuhihnallaan'.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat