Seuraa 
Viestejä45973

Puhuttaessa syömishäiriöistä, niillä yleensä tarkoitetaan vähemmistöjen ongelmia kuten anoreksia, bulimia, ortoreksia. Mutta reilusti suurin terveysongelma maassamme on lihavuus. Suomalaisista noin 60% ovat lihavia! Toisin sanoen; Suomessa on normaalia olla lihava, ja epänormaalia olla terveissä mitoissa! Siitäkö johtuu, ettei meillä käsitellä lihavuutta häiriönä siinä missä esim. anoreksiaa. Lihavuudesta puhutaan usein laihdutuskeinojen ja ruoka-aineiden yhteydessä, muttei puhuta juuri siitä, että lihavuus on häiriö ihmisen psykologisella tasolla. Henkisesti tasapainoinen ihminen osaa ja ymmärtää syömänsä ruuan ja lihavuutensa yhteyden, ja pyrkii pysymään terveissä mitoissa oman hyvinvointinsa takia. Lihava ihminen ei näin jostain syystä pysty tekemään, ja usein turvautuukin ulkoisiin selityksiin kuinka ne geenit, kiire, gm-maissi yms...

Muistan katsoneeni televisiosta anoreksiaa käsittelevän ohjelman, jossa toipuva anorektikko oli "parantunut" ylilihavaksi. Silmiinpistävää oli se, että hoitolaitoksen naispuolinen henkilökunta oli järjestään ylipainoisia. Onko todellakin niin, että ylipainoiset saavat olla sairausluokituksen ulkopuolella vain koska he ovat enemmistö(=normaali).

http://www.hs.fi/ulkomaat/Lihavuus+tappaa+n%C3%A4lk%C3%A4%C3%A4+enemm%C3...?

Sivut

Kommentit (63)

Ronron
Seuraa 
Viestejä9265

Mutta syöminen on sentään kivaa, toisin kuin pakonomaisesti syömättä oleminen. Siksi en ymmärrä anorektikkobulimikkosyömishäiriöisiä. Ylensyöminen on vähän samanlaista himoille periksi antamista kuin alkoholismi ja narkomania. Sitä vaan tekee koska se tuntuu sillä hetkellä aina kivalta tai helpottavalta. Mutta miksi rääkätä itseään taistelemalla nälkää vastaan vaikka on jo kuolemaisillaan alipainoon? Mikä siinä on se juttu? Sen takia mielestäni nämä laihduttamishäiriöt ovat enemmän sairauksia kuin lihomishäiriöt, niissä kun ei ole mitään järkeä, ei mitään. Täytyy olla nuppi sekaisin ja pahasti. Tai niin no yksi vaihtoehto on tietenkin että kyse on jostain huomionhakuisuudesta ja sellaisesta angstaamisesta, vähän kuin viiltely. Se selittäisi edes jotain. Mutta näinhän ei saa edes sanoa kohta kimpussani on tuhat ja yksi syömishäiriön kokenutta naista haukkumassa minua lyttyyn kuinka en tiedä mistään mitään. En tiedäkään, kunhan arvuuttelen.

Mutta niin, lasketaanko lihavuus yleensä syömishäiriöihin, olen miettinyt sitä samaa. Tuntuu että syömishäiriöillä tarkoitetaan vain näitä alipainoon johtavia. Ehkä yleisesti ottaen oletetaan että ihminen on psyykkisesti normaali kun se tykkää syödä ja että se on ymmärrettävää ja näin päin pois. Että silloin kun ihminen ei syökään niin silloin vasta on kyse syömisen suhteen häiriöstä.

くそっ!

Ronron ei ole kaukana totuudesta...

Mielestäni syömishäiriöt johtuvat melkein aina jostain tunnepuolen ongelmasta. Se voi olla huomionhakuisuus, vääristynyt omakuva, masennus, yms...

Mitä lihavuuteen tulee niin sen taustallakin voi olla tunnepuolen ongelmia.
Joskus esim. raiskatuksi joutuneet naiset ovat lihottaneet itselleen "suojamuurin".
Lihavuuteen tosin liittyy paljon muutakin, kuten stressi, liian leveä elämäntyyli, huono ruokavalio, liikkumattomuus, riittämätön lepo,...
Stressitilassa lisämunuaiset tuottaa kortisolia ja adrealiinia. Jatkuvassa stressitilassa lisämunuaiset tuottavat jatkuvasti kortisolia ja adrealiinia. Kortisoli saa ihanasti kertymään vyötäröön ylimääräisiä kiloja, tätä kutsutaan hormonaaliseksi häiriöksi. Tällöin ei tarvita taustalle edes syömishäiriötä.

Hieman jos ruoditaan stressiä...
"Stressi ei synny itsestään, vaan se on elimistön luonnollinen reaktio vaikeisiin tai uhkaaviksi koettuihin tilanteisiin. Stressihormonin eritys lisääntyy ja se virittää elimistön suorituskyvyn vastaamaan haasteisiin. Terve ihminen kestää ongelmitta tämän "taistele tai juokse" -reaktion, jos se jää lyhytkestoiseksi. Pitkittyessään se alkaa kuitenkin kuluttaa sekä psyykkisiä että myös ruumiillisia voimavaroja. "

Mielestäni jatkuva stressi on tunnepuolen ongelma, koska ihminen takertuu "taistele tai juokse" modiin, eikä osaa höllätä suorituksen jälkeen. Osa jopa pitää tätä modia vahvuutenaan "pystyn suorittamaan enemmän stressitilassa...". Kyllähän se adrealiini riippuvaisesta hyvälle varmasti tuntuu, mutta terveyshaittojahan stressillä on lukuisia mm. DNA muuttuu, sairaudet puskee päälle, lihoaa, keho happamoituu ja "kynttilä palaa molemmista päistä".

Onko lihavuus syömishäiriö?
Tähän vastauksen voit parhaiten antaa vain sinä itse.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983
Nino
Onko lihavuus syömishäiriö?
Tähän vastauksen voit parhaiten antaa vain sinä itse.



Varmaan riippuu siitä, miten syömishäiriö määritellään. Saattaahan tuo jossain tilanteessa sairauden kriteerit täyttääkin,mutta yleensähän lihavuus kehittyy huomaamatta vuosikymmenien aikana ilman että mitenkään erityisesti ruokaa ahmii. Varmaan joillain on fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia takana, mutta silloinhan tuo on enempi oire kuin varsinainen sairaus.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46137
High-Fat Food Linked With Brain Chemical Changes, Withdrawal Symptoms, Mouse Study Finds

Eating junk food can actually change the brain, spurring symptoms of anxiety and depression if you stop consuming it, according to a new study in mice.

Researchers from the University of Montreal found that mice fed diets high in sugar and fat had different chemical activity in their brains and exhibited more signs of withdrawal if they stopped eating it, compared with those fed more healthy foods.

"The chemicals changed by the diet are associated with depression," study researcher Dr. Stephanie Fulton said in a statement. "A change of diet then causes withdrawal symptoms and a greater sensitivity to stressful situations, launching a vicious cycle of poor eating."




They found that the mice fed the high-fat diet were more anxious at the end of the study, and also had higher levels of the CREB molecule, which is known to play a role in dopamine production (dopamine helps promote feelings of reward).

"CREB is much more activated in the brains of higher-fat diet mice and these mice also have higher levels of corticosterone, a hormone that is associated with stress. This explains both the depression and the negative behaviour cycle," Fulton said in the statement.

"It's interesting that these changes occur before obesity. These findings challenge our understanding of the relationship between diet, the body and the mind," Fulton added.

This is certainly not the first time junk food has been linked to negative effects in the brain. A Neurology study published last year showed a relationship between having high blood amounts of trans fats and decreased performance on brain functioning tests, as well as decreased brain volume.

"It's clear that trans fats are bad -- both for your heart and now, we see, for your brain," the researcher of that study, Dr. Gene Bowman, of Oregon Health & Science University, told HuffPost Food. "So I would recommend that people stay away from all trans fats. If you aren't sure whether something has them, just look at the ingredients; if there's vegetable shortening, partially hydrogenated anything... just put it down. That's the big message here."




http://www.huffingtonpost.com/2012/12/1 ... lp00000003

Yllättävää on myos se että ihmisen lihoessa aivot kutistuvat...

MooM
Seuraa 
Viestejä7998
Opettaja
Nino
Onko lihavuus syömishäiriö?
Tähän vastauksen voit parhaiten antaa vain sinä itse.



Varmaan riippuu siitä, miten syömishäiriö määritellään. Saattaahan tuo jossain tilanteessa sairauden kriteerit täyttääkin,mutta yleensähän lihavuus kehittyy huomaamatta vuosikymmenien aikana ilman että mitenkään erityisesti ruokaa ahmii. Varmaan joillain on fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia takana, mutta silloinhan tuo on enempi oire kuin varsinainen sairaus.



Näin se virallisestikin menee. Lihava voi olla syömishäiriöinen (bulimikko tms), samoin laiha voi olla normaalisti (mutta liian vähän) syövä ja siis syömishäiriötön, mutta laihuuteen voi johtaa myös häiriö, kuten anoreksia tai ortoreksia.

Esimerkiksi anoreksia on muutakin kuin sitä, että syö vähän. Siinä heittää myös henkisellä puolella, kun luurankolaihakin kokee itsenä lihavaksi ja syöminen aiheuttaa kohtuutonta ahdistusta. "Tavallinen laiha" taas ei ole tuollaisessa kierteessä, vaan syystä tai toisesta ei päästä painoaan nousemaan (tai se ei nouse). Raja terveen ja sairaalloisen kontrollin välillä on tietysti epäselvä.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Vierailija

Mhhh...
Hyvä kysymys. Niputtaisin lihavuden kassa pari asiaa samaan pussiin.

Mikä tuli ensin, liikalihavuus, alkoholin liikakäyttö vai masennus?

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Hubert J. Farnsworth
Puhuttaessa syömishäiriöistä, niillä yleensä tarkoitetaan vähemmistöjen ongelmia kuten anoreksia, bulimia, ortoreksia. Mutta reilusti suurin terveysongelma maassamme on lihavuus. Suomalaisista noin 60% ovat lihavia! Toisin sanoen; Suomessa on normaalia olla lihava, ja epänormaalia olla terveissä mitoissa! Siitäkö johtuu, ettei meillä käsitellä lihavuutta häiriönä siinä missä esim. anoreksiaa. Lihavuudesta puhutaan usein laihdutuskeinojen ja ruoka-aineiden yhteydessä, muttei puhuta juuri siitä, että lihavuus on häiriö ihmisen psykologisella tasolla. Henkisesti tasapainoinen ihminen osaa ja ymmärtää syömänsä ruuan ja lihavuutensa yhteyden, ja pyrkii pysymään terveissä mitoissa oman hyvinvointinsa takia. Lihava ihminen ei näin jostain syystä pysty tekemään, ja usein turvautuukin ulkoisiin selityksiin kuinka ne geenit, kiire, gm-maissi yms...




Kiinostavaa pohdintaa, mutta pakko kysyä: mikä saa sinut kuvittelemaan, että lihavat eivät muka ymmärrä syömänsä ruoan ja lihavuuden yhteyttä? Tai että lihavat muka eivät pyrkisi pysymään terveissä mitoissa (siinä kuitenkaan onnistumatta)? Mihin perustat nämä väitteesi?

Jos lihavuus käsitetään typeryyden ilmentymäksi, silloin samalla kerrotaan, ettei sille voi tehdä mitään - älykkyysosamäärä lienee aika vakio, ja siihen voinee vaikuttaa vian rajallisesti. Ei järin hedelmällinen lähtökohta, koska silloin kaikkinainen pohdinta on hyödytöntä lihavien näkökulmasta. Ainoa hyöty pohdinnasta lienee se, että ei-lihavat voivat kohottaaa omaa itsetuntoaan kuvittelemalla, että ovat jotenkin parempia, tasapainoisempia ja älykkäämpiä ihmisiä kuin lihavat lajitoverinsa. Sekö oli aloituskirjoittajan tarkoitus?

BCK
Seuraa 
Viestejä6960
Hubert J. Farnsworth
Puhuttaessa syömishäiriöistä, niillä yleensä tarkoitetaan vähemmistöjen ongelmia kuten anoreksia, bulimia, ortoreksia. Mutta reilusti suurin terveysongelma maassamme on lihavuus.




Ja sitten itse asiaan.

Jos lihavuus johtuu mielenterveyshäiriöstä, voidaan se määritellä syömishäiriöksi, muuten kai ei.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sy%C3%B6mi ... 4iri.C3.B6

BED eli Binge eating disorder on syömishäiriöistä se, joka johtaa lihavuuteen. Kaikilla lihavilla ei ole BED.

Mitä hyötyä olisi siitä, että kaikki lihavat määriteltäisiin mielenterveyshäiriöisiksi, millä lailla tämä parantaisi lihavuusongelman? Eikö siitä tulisi vain uusi ongelma, lihavan leiman lisäksi otsaan iskettäisiin mielenterveyspotilaan leima. Mitä enemmän lihavaa ihmistä stressataan, leimataan, halveksitaan, syyllistetään, jne., sitä lihavammaksi hän luultavasti paisuu...

Et voi tosissasi esittää, että 60% suomalaisista olisi mielenterveysongelmaisia - jotka pitäisi lääkitä, joiden pitäisi saada psykiatrista hoitoa, jne., tilanteessa, jossa nykyiset resurssit eivät riitä oikeidenkaan mielenterveysongelmaisten hoitoon.

Ylensyönti on addiktio siinä, missä kaikki muutkin addiktiot.

Niin kauan kuin meille esitetään raitkaisuksi lautasmallia sun muuta skeidaa, niin lihavat lihoavat entisestään.

Lihavat vanhemmat syöttävät lapsensakin lihaviksi.

Jotain tarttis tehdä ja pian, koska kohta meillä on vain sairaita täällä.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46137

Täältä tullaan elämä ja suoraan lääkeyhtioiden haaviin....? Mihin asti pitäisi heidän tehdä toitä 75v? "In your dreams..."

Suomalaisten opiskelijoiden ylipaino on lisääntynyt dramaattisesti, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö huolehtii.

Tuoreen tutkimuksen mukaan opiskelijamiehistä peräti 41 prosenttia ja -naisista 23 prosenttia on ylipainoisia. Ongelma on suurempi ammattikorkeakoululaisten kuin yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa.

Opiskelijoiden paino-ongelmat ovat kasvaneet tasaisesti. Esimerkiksi miesopiskelijoiden ylipaino on lisääntynyt vuoden 2000 jälkeen peräti viisitoista prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksesta (2012), jonka toteutti Ylioppilaiden terveydenhoitosäätio YTHS.

Tutkimuksen mukaan kilot karttuvat iän myötä. Alle 22-vuotiaista miehistä paino-ongelmia on joka kolmannella, mutta 30-35-vuotiaista ammattikorkeakoulussa opiskelevista miehistä jopa 65 prosenttia ja yliopistossa opiskelevista miehistä runsas puolet kärsii ylipainosta. Saman ikäisillä naisilla luvut ovat 40 ja 33 prosenttia.




http://www.iltalehti.fi/terveys/2013021 ... 8_tr.shtml

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat