Seuraa 
Viestejä6864

Olen useasti elämässäni törmännyt väitteeseen, että joukkovoima (AY-liike) olisi ollut merkittävässä osassa kansan palkkatason historiallisessa nousussa. Mutta, onko asia todella näin?

Teollistumisen alussa ensimmäiset tehtaiden omistajat rikastuivat tuottavuuden noustessa huimasti. Nopeasti omistaja saikin lisärikastumismahdollisuuksiensa riesaksi kilpailun, sekä osaavamman työvoiman. Osaavampi työvoima lisäsi toki tuottavuutta, mutta samalla heillä oli mahdollisuus (oikeutetusti) kiristää lisää liksaa.

Jos AY-liikkeen vaikutus oli kehityksessä merkittävä, niin missä kohtaa menen edellä olevassa pieleen? Onko olemassa maita, joissa omistajat senkuin jatkoivat tienaamistaan (vuosi vuodelta osaavamman) työvoiman jäädessä nuolemaan näppejään?

Toinen osa Suomalaista historiaa on toki palkankorotus-kilpailukyvyn menetys-devalvaatio syklit. Oliko niillä positiivinen kokonaisvaikutus palkkoihin? Mitä menetettiin, ja mitä vastaavasti saavutettiin?

Kommentit (1)

lierik
Seuraa 
Viestejä4922

Työntekijät toki voivat halutessaan joukkovoimalla nostaa palkkojaan niin kuin haluavat. Näin kävi 1956 yleislakossa. Tälläisella pakko-otolla, ilman työn kannattavuuden nousua ei ole lyhyelläkään tähtäimellä menestystä. Silloin kävi niin, että inflaatio söi saavutetut korotukset lyhyessä ajassa.

Lierikki Riikonen

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat