Sivut

Kommentit (247)

Hämeen Konttoriopistossa v. 1973 reikäkorttilävistyksen alkeet.

Töihin päästyäni käsittelin ensin levypakkoja ja sitten 8 tuuman lerppuja. C-kasettivaiheen ohitin ihan huomaamatta.

Eka oma koneeni oli IBM näyttökirjoitin. Käytti yksipuolista 180 kB lerppua. Tukeva rautainen näppis jossa oli tuntumaa, ja vihreä näyttö. CPM -käyttöjärjestelmä. Tulostimena metrin leveä rivikirjoitin, joka piti ihan helkkarinmoista meteliä.

Seuraavan kokosin itse osista, asensin korppuasemankin.

Eka AT oli merkkiä Hyundai, prosessori 8088, huikea 20 megan kovalevy. Pyöritti silloisen Windowsin tuella Arts & Lettersiä ja Corel Draw'ta, suomalaista TEKO-teksinkäsittelyohjelmaa DOS-tilassa, First Choice taulukkolaskenta-, tekstinkäsittely- ja kortisto-ohjelmistoa ynnä jotain muuta. Tulostimena HP matriisikirjoitin. Maalla ullakolla edelleen tallessa, ehkä jopa käyttökelpoisena.

Sitten 386 itse koottuna, kovalevy hajosi ennen aikojaan ja osat kierrätykseen. Sen jälkeen pari Nokialaista päivitettyinä, jatkossa olen tyytynyt Compaqiin, nykyinen Presario jo 8 v. mutta toimii edelleen - muistia on toki lisätty ja kovalevytilaa. Läppärinä HP Pavilion.

49

P.S. vieläkään ei ole tarvetta siirtyä modernimpiin

MaKo71
Jos muistan oikein, niin turbo-napilla pystyi pudottamaan kellotaajuudeen PC-koneiden alkuperäiseen 4.77 MHz:iin, ja syyn muistelen olleen siinä, että joissain ohjelmissa oli hard-koodatut odotusloopit, jotka näin sai toimimaan. En muista kovin montaa PC-konetta omistaneeni, jossa tuo turbo-nappi oikeasti toimi



Niin, ei sitä ehkä ole hyvä nimittää turboksi, jos käyttäjä piti suurimmanosan aikaa nopeutta maksimilla. Sitä en tiennyt, että tuo toiminto on softapohjainen. Joissakin peleissä 4Mhz:n suuruisen hyppäyksen pystyi toteamaan selvästi. Elettiin silloin 286:n ja 386:n aikakautta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Varaktori
Seuraa 
Viestejä777

Jo aikoinaan wanhassa kunnon ZX81:ssä oli turbo moodi jossa näyttö pimeni mutta toisaalta prosessorilla oli enemmän aikaa suorittaa ajettavaa ohjelmakoodia. Siinä tosin ei ollut mitään turbonappia, vaan homma hoidettiin ohjelmallisesti.

Kulmikkat silmälasinlinssit. Ymmärtäisin, jos lastensadun kuutiopäinen robotti haluaisi sellaiset, mutta ihmiselle ne eivät sovi.
http://www.youtube.com/watch?v=PLNR4xfh1Qc

kurremus
Seuraa 
Viestejä383

Ensimmäinen tietokone meidän kotona oli joku PC. Se saattoi olla 286? Oli kuulemma kallis. Siinä oli DOS ja näytöllä oli kaksi väriä, keltainen ja musta. Osasin käynnistää koneen ja pelata paria peliä. Isä käytti sitä joihinkin työjuttuihin.

Koulussa kaikki osasi käyttää DOSsia koska koneluokan koneet buuttasivat aina dossiin, eikä niissä tainnut edes olla windowsia? Ei ainakaan kaikissa...

Myöhemmin meillä oli 60mhz PC, ja muistan kuinka kopioin yhtä peliä kaverilleni n. 40 korpulle, koska silloin ei vielä ollut polttavia CD-asemia ainakaan yleisesti.

Monesti pelit olivat peräisin virosta tai venäjältä jonain hämärinä peli-kokoelma piraatti CD:inä.

Koulussa väsättiin oma rankasti gif-animoitu HTML kotisivu, ja myöhemmin kävin koodauskurssin yläasteella. Opeteltiin Turbo Pascalia ja se oli mun mielestä tosi siistiä.

Internet oli ihan sika jännä, kun sinne pääsi. Ladattiin emulaattoreita, pelejä ja musiikkia joita kuskattiin välillä kavereille korpuilla... Ja sitten oli vielä KISS fm chat. Muistelisin että pornoa oli vaikea löytää, eikä googlea vielä ollut. Itse käytin hakuihin osoitteita www.fi ja www.altavista.com . Nykyään en tiedä toimiiko noista kumpikaan..

Heksu
Seuraa 
Viestejä5463
Varaktori
Jo aikoinaan wanhassa kunnon ZX81:ssä oli turbo moodi jossa näyttö pimeni mutta toisaalta prosessorilla oli enemmän aikaa suorittaa ajettavaa ohjelmakoodia. Siinä tosin ei ollut mitään turbonappia, vaan homma hoidettiin ohjelmallisesti.



Tämä oli mahdollista, koska ZX-81 oli toteutettu minimaalisella raudalla. Kuvan piirtoa varten ei ollut erillistä mikropiiriä, sensijaan koko videosignaali generoitiin prosessorin avulla, mikä söi suurimman osan prosessoriajasta. Normaalitilassa käyttöjärjestelmälle ja käyttäjälle tarkoitettua prosessoriaikaa oli vain silloin kun television elektronitykin säde ei ollut kuva-alalla. Z80-prosessorin kellotaajuus oli 4MHz, mikä oli siihen aikaan sangen paljon (esim. Commodore 64 oli 1MHz); nopeassa tilassa oli siten itse asiassa varsin hyvin potkua. Basic-tulkissa oli avainsanat FAST ja SLOW moodin vaihtoa varten.

Paul M
Avataan nyt sitten tämmöinenkin. Aloitetaanpa nyt vaikka niillä vanhimmilla muisteloilla. Muistan reikäkortin. En ole käyttänyt. Muistan reikänauhan. Olen käyttänyt. Olen pitänyt kuplamuistia kädessä. Olen omistanut 8 tuuman lerpun. Myin sen seuraavan ikäluokan opiskelijalle.

Ensimmäisessä käyttämässäni varsinaisessa tietsikassa ei ollut näyttöä. Vain meluava pallokirjoitin ja näppis.




Ihan ensimmäisenä (tai parina ensimmäisenä, en enää tarkkaan muista) opiskeluvuonna lävistimme vielä ohjelmat ja datat reikäkorteille. Sitten yliopistolle tuli DECin koneet.
Noita kahdeksan tuuman lerppuja käytti mm IBM S/34, jossa oli oikein makasiini niitä varten. Makasiinista oli hyötyä back-upien ottamisessa.

Oma ensimmäinen koneeni oli jokin Apple (Apple II?), joka oli julmetun kallis ja jossa ei ollut värinäyttöä

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Simplex
Ja ne hyppyvektorit - aivan loistava tapa jäsentää koodia ja helpottaa koodin debuggausta ja ylläpitoa.

????
RCA 1802 prosessorissa oli 16 yleisrekisteriä, joista kutakin voitiin käyttää ohjelmalaskurina. Yksi oli varattu DMAlle, toinen keskeytyksille ja yksi pääohjelmalle. Ohjelmassa saattoi sen jälkeen olla 13 aliohjelmaa, joiden kutsut/paluut tehtiin SEP (Set P käskyillä), joka oli hyvin näppärää. Suuremman aliohjelmamäärän käsittelyyn piti sitten rakennella softapinoja yms.

Se että 1902 oli tehty CMOS prosessilla ja jotkut versiot SiliconOnSaphire prosessilla merkitsi sitä, että prosessoria on käytetty avaruussovelluksissa aivan viime vuosiin asti säteilykestävyytensä ansiosta.

Mutta muutoin tuo RCAn prosessori oli aivan hirveä viritys.

Toinen eksoottinen prosessori oli Texas Instrumentsin 16 bittinen 9900 sarjan prosessori, jossa ohjelman käytössä oli 16 yleisrekisteriä, mutta ne sijaitsivat RAMissa, jolloin esim. aliohjelmilla saattoi olla eri yleisrekisterit (kuten joissain myöhäisemmissä RISC virityksissä).

Yleisrekisterien pito RAMissa oli varsinkin tuohon aikaan tolkuttoman hidasta, mutta tänä päivänä moisessa arkitehtuurissa olisi järkeä, erinäisten cache toimintojen ansiosta.
Vaikka ohjelmistomalli tukisikin aliohjelmakohtaisia yleisrekisterisettejä, fyysinen toteutus tapahtuisi kuitenkin chipillä olevilla yleisrekistereillä, mutta aliohjelman kutsuminen/paluu vaatisi vain yhden cache linen lukemisella/kirjoittamisellä (neljä CAS jaksoa 64 bittisellä muistikammalla).

Varaktori
Seuraa 
Viestejä777

Outoja värkkejä on tosiaan prosessoreissakin tässä matkan varrella vastaan tullu. Tuossa pmk jo valotti paria mielenkiintoista. Sitten olisi tietysti Immosin transputer josta kohkattiin yhteen aikaan ja viipaleprosessorit esimerkiksi am2900 olivat aika jänniä.

Toisaalla jo kerroinkin Lisp-koneista ja Lisp-prosessoreista. Historiaan ovat nekin jääneet.

Ei taida täällä kehdata kertoo eräästä huoltokeikasta jossa ohi kulkenut kuvitteli huollon kohdistuvan konttorin nättiin plikkaan eikä tietokoneeseen ja huokaisten työnsi hiljaa ohi kulkiessaan toimiston oven kiinni. Tavallaan tietsikkamuistelu sekin.

Kulmikkat silmälasinlinssit. Ymmärtäisin, jos lastensadun kuutiopäinen robotti haluaisi sellaiset, mutta ihmiselle ne eivät sovi.
http://www.youtube.com/watch?v=PLNR4xfh1Qc

pmk
Seuraa 
Viestejä1855

Kun tässä säikeessä on mainittu erinäisiä kotimikroja, mainittakoon tässä vielä Sinclair QL (68008 prosessori, erikoiset mikrokasettiasemat), moniajo.

Tuommoinen tuli hommattua rajun hinnanpudotuksen jälkeen, lähinnä tarkoituksena tehdä siihen VT100/VT220 pääte-emulaattoriohjelmisto, jottei joka päivä olisi tarvinnut raahautua työpaikalle vaan tehdä hommia modeemilinjan kautta.

Yhdellä Lontoon reissulla sain pitkällisen kiertelyn jälkeen hommattua masinaan assemblerin, mutta projekti tyssäsi siihen, että sain hankittua yhdestä konkurssipesästä aidon VT220 päätteen.

Sen jälkeen tuota Sinclair QLää käytin lähinnä karkeaan 3D pyöritykseen.

Piha6
Seuraa 
Viestejä926
pmk
... Mutta muutoin tuo RCAn prosessori oli aivan hirveä viritys...

Tä? - Selityksen paikka ajankohta huomioiden?
Eli kerroppa vaikka ne muiden sen ajan 8-bittisten hyvät ominaisuudet, niin päästään tässä jutun juureen.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Varaktori
kurremus
Muistelisin että pornoa oli vaikea löytää, eikä googlea vielä ollut.



Pornoa haettiin alkuun hieman eri paikoista kuin nykyään. Esimerkiksi alt.sex.binaries oli hyvä paikka suunnistaa.



Niin tosiaan, mitä oli ennen HTML webbiä ?

Hyvinhän sitä pärjättiin usenet newsilla ja sitä ennen vaikka postituslistoilla. Näiden avulla voitiin informoida, että jollakin koneella oli jotain mielenkiintoista informaatiota (pornoa tai yleensä sen aikaista lukijakuntaa muuta kiinnostavaa tietoa) ja itse tieto piti sitten hakea FTPllä.

TCP/IP ei ainakaan Suomessa ollut kovin merkittävä juttu alussa, vaan valmistajakohtaiset ratkaisut olivat varsin yleisiä.

Ensimmäisen kerran kun törmäsin "mail" nimiseen ohjelmaan oli 1970 luvulla oli tiedonsiirto-ohjelma, jolla saatiin siirrettyä tietoa PDP-11 ja VAX koneen välillä sähköisesti, tarvitsematta turvautua 1/2 tuuman magneettinauhan apuun.

Jo 1982 firmassamme aktiivisin päivittäinen VAXMAILin käyttö oli kiivas viestinvaihto, missä lähikuppilassa tänään käydään lounaalla, vaikka ihmiset olivt vierekkäisissä hiuoneissa .

Kun porukkaa siirtyi eri firmojen palvelukseen ja kun näillä oli oma X.25 (PSI) liittymä, lähettelimme toisillemme viestejä, koska ja minne lähdetään kaljalle. Sähköpostiosoitteet olivat muotoa firman X.25 "puhelinnumero" ja VAX käytäjätunnus.

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Piha6
pmk
... Mutta muutoin tuo RCAn prosessori oli aivan hirveä viritys...

Tä? - Selityksen paikka ajankohta huomioiden?
Eli kerroppa vaikka ne muiden sen ajan 8-bittisten hyvät ominaisuudet, niin päästään tässä jutun juureen.

* Jos sovellus on sen verran yksinkertainen, että pärjätään alle tusinalla aliohjelmalla, silloin 1802 on järkevä ratkaisu.
* Jos moniajojärjestelmässä on alle tusinan taskia ja kaikki ovat sen verran yksinkertaisia, ettei tarvita aliohjelmia, vaikkapa tilakoneet, silloin 1802 on ihan hyvä ratkaisu.
* Jos (avaruuslaitteen) säteilykesto on kriittinen asia, silloin suosittelen 1802 prosessoria.

Kaikissa muissa tilanteissa kehottaisin ensin tarkistamaan muut rauta-alustat.

Piha6
Seuraa 
Viestejä926
pmk
Piha6
pmk
... Mutta muutoin tuo RCAn prosessori oli aivan hirveä viritys...

Tä? - Selityksen paikka ajankohta huomioiden?
Eli kerroppa vaikka ne muiden sen ajan 8-bittisten hyvät ominaisuudet, niin päästään tässä jutun juureen.

* Jos sovellus on sen verran yksinkertainen, että pärjätään alle tusinalla aliohjelmalla, silloin 1802 on järkevä ratkaisu.
* Jos moniajojärjestelmässä on alle tusinan taskia ja kaikki ovat sen verran yksinkertaisia, ettei tarvita aliohjelmia, vaikkapa tilakoneet, silloin 1802 on ihan hyvä ratkaisu.
* Jos (avaruuslaitteen) säteilykesto on kriittinen asia, silloin suosittelen 1802 prosessoria.

Kaikissa muissa tilanteissa kehottaisin ensin tarkistamaan muut rauta-alustat.


Kun tässä nyt ollaan ikäänkuin "aikamatkalla" otsikon nimen mukaisesti
"Wanhan ajan tietsikkamuisteloita", niin josko vertailutkin tehtäisiin vain tuon saman ajan "viritelmien" kesken. Eli tivaan edelleen vastausta, miten se RCA:n prosessori oli "hirveä viritys" verrattuna muihin saman ajan prosessoreihin, kuten vaikka Motorola 6800, 6802, 6809, MOS 6502, 6510, jne. Intel 8088, 8085, Ziloc Z80, Texasin, en muista numeroita, jne.?

Kuten jo edellä totesin, RCA oli prosessoriarkkitehtuuriltaan erilainen. Ensin minäkin moista oudoksuin "että mikä tää nyt muka on", mutta kun paremmin tutustuin, niin nuo 16 rekisteriä osoitti voimansa ohjelmoinnissa. Se oli sitten vain ohjelmoijasta kiinni miten niitä käytti - Oleellinen pointti kun puhutaan CDP 1802:sta.

En väitä että se olisi ollut joku "hirveen hyvä", mutta ei myöskään missään tapauksessa "hirveä viritys".

pmk
Seuraa 
Viestejä1855
Piha6
pmk

* Jos sovellus on sen verran yksinkertainen, että pärjätään alle tusinalla aliohjelmalla, silloin 1802 on järkevä ratkaisu.
* Jos moniajojärjestelmässä on alle tusinan taskia ja kaikki ovat sen verran yksinkertaisia, ettei tarvita aliohjelmia, vaikkapa tilakoneet, silloin 1802 on ihan hyvä ratkaisu.
* Jos (avaruuslaitteen) säteilykesto on kriittinen asia, silloin suosittelen 1802 prosessoria.

Kaikissa muissa tilanteissa kehottaisin ensin tarkistamaan muut rauta-alustat.


Kun tässä nyt ollaan ikäänkuin "aikamatkalla" otsikon nimen mukaisesti
"Wanhan ajan tietsikkamuisteloita", niin josko vertailutkin tehtäisiin vain tuon saman ajan "viritelmien" kesken. Eli tivaan edelleen vastausta, miten se RCA:n prosessori oli "hirveä viritys" verrattuna muihin saman ajan prosessoreihin, kuten vaikka Motorola 6800, 6802, 6809, MOS 6502, 6510, jne. Intel 8088, 8085, Ziloc Z80, Texasin, en muista numeroita, jne.?

Kuten jo edellä totesin, RCA oli prosessoriarkkitehtuuriltaan erilainen. Ensin minäkin moista oudoksuin "että mikä tää nyt muka on", mutta kun paremmin tutustuin, niin nuo 16 rekisteriä osoitti voimansa ohjelmoinnissa. Se oli sitten vain ohjelmoijasta kiinni miten niitä käytti - Oleellinen pointti kun puhutaan CDP 1802:sta.

En väitä että se olisi ollut joku "hirveen hyvä", mutta ei myöskään missään tapauksessa "hirveä viritys".




Taustastani sen verran, että olen kirjoittanut ensimmäiset assemblyohjelmani (sittemmin) Honeywellin DDP-516 koneelle, joka oli 16 bitinen kahdella akulla varustettu tietokone. Meilläpäin paljon tunnetumpi samantapainen kone oli Data Generalin Nova, jossa käskykannassa miltei paistoi 74181 TTL tason ALU piirin kontrollinastat . Ihan kätevä käskykanta mikro-ohjelmoitavaa alustaa ajatellen. Edelleen uskoisin, että pystyisin suunnittelemaan Novan käskykantaa syövan prosessorin irto TTL piireillä tai jopa irtotransistoreista tai vaikka radioputkilla, mutta en tietenkään kaupallisesti järkevään senhetkiseen hintaan.

16 bittisistä yleisrekisterikoneista legendaarisin on PDP-11, jossa oli 8 yleisrekisteriä, jossa kaikilla rekistereillä oli kaikki osoitemuodot, mukaanlukien ohjelmalaskuri ja pino-osoitin. Nämähän oli kaikki toteutettu mikro-ohjelmoinnilla.

Motoralan 680x ja vastaavat 8 bittiskloonit olivat puhtaasti 1/2 akun arkkitehtuureja. Intelin/Zilogin 8080 kloonit olivat huonosti toteutettuja sekasikiöitä, 80x86 sukuiset hieman täysverisempiä. Myöhemmistä 16 bittisistä Motorolan 680x0 ja Texasin 9900 olivat ihan puhtaita yleisrekisteriarkkitehtuureja.

Nykyprosessoreista Texasin 430 sarja on aika puhdas yleisrekisterirakenne.

Se on tietysti totta, ettei 1970 piiriteknologia sallinut kunnollisten 16 bitisten prosessoreiden integroinnin yhdelle piipalalle on tietysti tosiasia ja jouduttiin tyytymään 8 bittisiin ratkaisuihin tai vaikkapa AMD:n 2900 sarjan 4 bitin viipaleisiin.

Silti monet käytetyt arkkitektuurit päätyvät umpikujaan, kun yhdelle piipalalle voitiin integroida vähän enemmän transistoreita.

Varaktori
Seuraa 
Viestejä777
pmk
Edelleen uskoisin, että pystyisin suunnittelemaan Novan käskykantaa syövan prosessorin irto TTL piireillä tai jopa irtotransistoreista tai vaikka radioputkilla, mutta en tietenkään kaupallisesti järkevään senhetkiseen hintaan.



Tosimies tekis sen releillä?

http://www.youtube.com/watch?v=n3wPBcmSb2U

Kulmikkat silmälasinlinssit. Ymmärtäisin, jos lastensadun kuutiopäinen robotti haluaisi sellaiset, mutta ihmiselle ne eivät sovi.
http://www.youtube.com/watch?v=PLNR4xfh1Qc

HY:n konesali oli 80-luvun alussa Auratalon yläkerrassa, siellä hyrräsi Burroughs -keskuskone ja reikäkorttiniput (eräajot) pukattiin luukusta sisään - parin päivän päästä sai lokerikosta sitten hakea listauksen jossa useimmiten oli pelkkä virheilmoitus. JL3031 oli käyttäjätunnus, vieläkin tuon muistaa. Sitten tulivat päätteet joilla pyöri CANDE-rivieditori ja listaukset haettiin isolta pesukoneen näköiseltä ketjukirjoittimelta. SURVO ja BMDB olivat ahkerassa käytössä, samoin fortran -kääntäjä. Mikro-Mikko isoine lerppuineen taisi olla jo olemassa tuolloin.

Ensimmäiset PC-koneet ilmaantuivat joskus 1983 ja niihin oli oikein jonotuslistat, ensimmäinen läpipelattu tietokonepeli oli pikkutuhma Leasure Suit Larry.

Atarilla ja Applella oli ensimmäisenä hiiri ja graafinen käyttöjärjestelmä joita ihmeteltiin monttu auki ja pian ilmaantuikin Windows 1.0, värinäytöt ja lasertulostimet - sen jälkeenpä mitään kovin mullistavaa ei ole tapahtunut.

Simplex
Seuraa 
Viestejä3053
pmk
Simplex
Ja ne hyppyvektorit - aivan loistava tapa jäsentää koodia ja helpottaa koodin debuggausta ja ylläpitoa.

????

Hyppyvektoreina tarkoitan tässä sitä, että ohjelman alussa oli hyppytaulukko, joissa oli hyppykäskyt tiettyihin palveluihin. Koodi kun oli naputettu sisään käsin hex-muodossa, niin koodin muuttaminen oli varsin työlästä. Hyppyvektoreita käyttämällä olemassa olevaa koodia ei tarvinnut muokata, riitti että fiksattiin hyppyvektoriin korjatun palvelun alkuosoite.

pmk
RCA 1802 prosessorissa oli 16 yleisrekisteriä, joista kutakin voitiin käyttää ohjelmalaskurina. Yksi oli varattu DMAlle, toinen keskeytyksille ja yksi pääohjelmalle. Ohjelmassa saattoi sen jälkeen olla 13 aliohjelmaa, joiden kutsut/paluut tehtiin SEP (Set P käskyillä), joka oli hyvin näppärää. Suuremman aliohjelmamäärän käsittelyyn piti sitten rakennella softapinoja yms.

Se että 1902 oli tehty CMOS prosessilla ja jotkut versiot SiliconOnSaphire prosessilla merkitsi sitä, että prosessoria on käytetty avaruussovelluksissa aivan viime vuosiin asti säteilykestävyytensä ansiosta.

Mutta muutoin tuo RCAn prosessori oli aivan hirveä viritys.


Mielestäni CDP1802 oli aivan unelmaprosessori käsikoodattavaksi, koska käskykanta oli yksinkertainen ja helppo muistaa ulkoa. CDP1802:n arkkitehtuuri muistuttaa RISC-prosessorien load-and-store-arkkitehtuuria, ja on rekisterin käytöltään symmetrinen arkkitehtuuri. Kaikki datan käsittely tapahtui 8-bittisen D-rekisterin (ALU) kautta. Aliohjelmakutsut voitiin tehdä mainitsemallasi tavalla, tai sitten voitiin valjastaa rekisterit R3, R4 ja R5 pääohjelmalle ja aliohjelmakutsuihin. R0 oli DMA-osoitin, R1 oli keskeytysohjelman osoiterekisteri, R2 oli tyypillisesti varattu pinorekisteriksi. Rekisterit R3, R4 ja R6 oli varattu tyypillisesti pääohjelmalle ja aliohjelmakutsuihin, joten loput rekisteri R6-RF oli käytettävissä itse sovellukselle.

Muut sen ajan prosessorit (Intelin 8080, 8085 ja Zilogin Z-80) oli kyllä tehokkaampia, niissä oli kehittyneemmät osoitusmuodot, niihin oli saatavissa mm. CP/M-käyttöjärjestelmä ja eri ohjelmointikielten kääntäjiä jne. Motorolan 6800 ja 6809 jäivät minulle varsin vieraiksi otuksiksi, vaikkain olen joskus jotakin koodia kirjoittanut 6809-prosseulle.

Motorolan 68000 ja Intelin 8086 olivat sitten jo huimia ilmestyksiä. En ollut millään tavalla innostunut Intelin 64-kilon muistisivun koosta ja 8080/8086-arkkitehtuurista, vaan pidin Motorolan 68K prosessorin 32-bittistä arkkitehtuuria kauniina ja onnistuneena: Sehän muistutti varsin paljon CDP1802-prosessorin selkeää ja yksinkertaista käskykantaa. Oli varsin harmillista, että IBM sattui valitsemaan Intelin 8086-prosessorin IBM PC-tietokoneen suorittimeksi.

Muistan kun sain ostettua käytetyn Spectravideo svi-328:n , MSX:n edeltäjän, pelien latautumisessa kesti ikuisuus, ja sitten eivät toimineetkaan. Kasetit kopioitu tupladekillä, noh lukupäätä rukarilla toiseen asentoon ja uusi yritys. Suurta hupia lisäksi että toosan kun pisti käyntiin niin äidiltä hävisi Radio Suomi, kuului vaan triip skkrrtrr pyortrr krtkrt jne...

sorsa0477
Muistan kun sain ostettua käytetyn Spectravideo svi-328:n , MSX:n edeltäjän, pelien latautumisessa kesti ikuisuus, ja sitten eivät toimineetkaan. Kasetit kopioitu tupladekillä, noh lukupäätä rukarilla toiseen asentoon ja uusi yritys. Suurta hupia lisäksi että toosan kun pisti käyntiin niin äidiltä hävisi Radio Suomi, kuului vaan triip skkrrtrr pyortrr krtkrt jne...



Minulle ei ole vieläkään ratkennut tuo äänipäiden arvoitus. Miksi tietokoneiden(esim. c-64) kasettidekissä ylipäänsä oli äänipäidensäätömahdollisuus? Jos se oli sitä varten, että dataa pystyi levittämään musiikinkuuntelua varten olevalla tupladekillä, niin miksi taas noiden musiikinkuuntelulaitteiden äänipäät eivät noudattaneet mitään vakioasetusta?

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat