Seuraa 
Viestejä45973

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskeiskiihtyvyys
Tuossa määritetään käsitteet keskeiskiihtyvyys ja normaali kiihtyvyys käytännössä samaksi asiaksi, molemmat nopeuden suuntaa muuttavaksi kiihtyvyydeksi riippumatta siitä minkä funktioita ne ovat.

Toisaalta central force englannin kielessä rajoitetaan niihin tapauksiin, joissa voima on ainoastaan etäisyyden funktio, siis riippumaton esim nopeudesta.

Onko suomenkielinen vastine tuolle central force siis nykyisin keskeisvoima, vai onko se termi keskeiskiihtyvyydessä olevaan massaan vaikuttava voima, jolloin se on myös nopeudesta riippuva.
Mikäli jälkimmäinen, niin mikä tuon central force käsitteen nykyinen suomennos sitten on.

Mikähän mahtaa sitten olla normaalikiihtyvyydessä olevaan massaan vaikuttava voima suomeksi ?
Normaalivoimahan kaiketi lienee pintaa vasten kohtisuoraan suuntaan vaikuttava voima, mikä ei ole ollenkaan sama asia.
Esim kartiopinnalla soikealla radalla vierivän pallon tapauksessa kts http://en.wikipedia.org/wiki/Centripeta ... anked_turn normaalivoimalla on huomattava pystysuora komponentti, mutta noilla määritelmillä normaalikiihtyvyys (englanniksi kuvassa centripetal...) taas on pääosin vaakasuoraa.

Toisaalta centripetal force on englannissa ainakin nykyisen wiki sivuston mukaan laajennettu käsittämään muitakin kuin ympyrärataa koskevaa tilannetta nopeuden suuntaa muuttavaksi voiman komponentiksi.
Onko nykyisin suomenkielessä keskihakuvoima samoin laajennettu käsite vai koskeeko se vain ympyrärataa ?

Kieli kehittyy joten mikähän se nykykäytäntö mahtaa noiden osalta olla, vai onko tuo ensimmäinen wiki linkki yksinkertaisesti virheellinen ?
Vai onko nykyisin fysiikassa käytetyssä suomenkielisissä ilmaisuissa yksikäsitteisyys kokonaan hukattu kielen muuttuessa.

Sivut

Kommentit (20)

Opettaja
Ainakaan koulufysiikassa tuollaisia keskihakuvoimia ei enää käytetä. Pelkkä kokonaisvoima riittää, niinkuin pitäisi riittää muuallakin.

Siis tarkoitatko ettei vauhdin muutosta käsitellä erikseen, kun kerran komponentteihin ei jaeta ?
Entäs ne muut termit, kuten central force ja conservative force, onkos niille suomenkieliset vastineet. Ja entäs niitä vastaavat kiihtyvyydet ?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

Eihän suomenkielen terminologia vastaa aina fysikaalista tai matemaattista merkitystä kuten kaksi kertaa suurempi ja puolet suurempi tarkoittaa kumpikin kielitoimiston siunaamana kaksinkertaista. Kaarevalla radalla voisi hyvin puhua normaali- ja ratakiihtyvyydestä ja kokonaisvoima jakaa normaali- ja ratavoimaan.
Tästä huolimatta keskipakovoima on todellinen voima inertiaalikoordinaatistossa.

korant
Eihän suomenkielen terminologia vastaa aina fysikaalista tai matemaattista merkitystä kuten kaksi kertaa suurempi ja puolet suurempi tarkoittaa kumpikin kielitoimiston siunaamana kaksinkertaista.

Tiedän, sen takiahan juuri täällä asiaa tiedustelenkin, että oletan wiki sivustojen perusteella noidenkin käsitteiden muuttuneen vuosin kuluessa mainitsemastasi syystä.
Siis mikä on ns oikea terminologia, eli mitä suomenkielisissä oppikirjoissa nykyään käytetään.
Kaarevalla radalla voisi hyvin puhua normaali- ja ratakiihtyvyydestä ja kokonaisvoima jakaa normaali- ja ratavoimaan.

No jos varaat tuon normaalivoiman nopeutta vastaan kohtisuoraksi, mutta pinnan suuntaiseksi komponentiksi (kuvassa ma_c), niin milläs nimellä sitä pintaa vasten kohtisuoraa komponenttia
(Kuvassa ma_n) sitten kutsuisit ?

kuukle
No jos varaat tuon normaalivoiman nopeutta vastaan kohtisuoraksi, mutta pinnan suuntaiseksi komponentiksi (kuvassa ma_c), niin milläs nimellä sitä pintaa vasten kohtisuoraa komponenttia
(Kuvassa ma_n) sitten kutsuisit ?
Se olisi myös normaalivoima ja asiayhteydestä selviäisi kummasta on kysymys.

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983
kuukle
Opettaja
Ainakaan koulufysiikassa tuollaisia keskihakuvoimia ei enää käytetä. Pelkkä kokonaisvoima riittää, niinkuin pitäisi riittää muuallakin.

Siis tarkoitatko ettei vauhdin muutosta käsitellä erikseen, kun kerran komponentteihin ei jaeta ?
Entäs ne muut termit, kuten central force ja conservative force, onkos niille suomenkieliset vastineet. Ja entäs niitä vastaavat kiihtyvyydet ?



Totta kai kokonaisvoima tarvittaessa jaetaan komponetteihin, mutta enempi puhutaan kiihtyvyyksistä: normaalikiihtyvyys ja tangenttikiihtyvyys. Koulutehtävissä käyräviivaisista yleensä tulee vastaan vain tasainen ympyräliike, jolloin kokonaisvoima on tuo "keskihakuvoima" mutta kuten sanottu, sille nimelle ei oikein tarvetta ole. En mene vannomaan, mutta joku sana "keskeisvoima" voi jossain olla käytössä.

Konservatiivisista voimista kyllä puhutaan, mutta enempi potentiaalienergian yhtydessä.

heskam
Seuraa 
Viestejä935

Wikistä editoitu:

Definition of a central force

A central force F has two defining properties.

First, it must drive particles either directly towards or directly away from a fixed point in space, the center of force, which is often labeled O. In other words, a central force must act along the line joining O with the present position of the particle.

Second, a central force depends only on the distance r between O and the moving particle; it does not depend explicitly on time or other descriptors of position.

Volta
Seuraa 
Viestejä123
Opettaja
Ainakaan koulufysiikassa tuollaisia keskihakuvoimia ei enää käytetä. Pelkkä kokonaisvoima riittää, niinkuin pitäisi riittää muuallakin.

Ilmeisesti koulufysiikkasi on eri kuin omani. Ainakin omana opiskeluaikanani teoreettisessa mekaniikassa kyllä pelattiin ihan keskihakuvoimilla silloin kuin se oli kätevää. Eli kun koordinaatisto pyöri. Mutta itse termit:

centrifugal force = keskipakoisvoima
centripetal force = keskihakuvoima
central force = keskeisvoima
normal force = normaalivoima (joka voi olla joko radan tai pinnan normaalin suuntainen)

Opettaja
Konservatiivisista voimista kyllä puhutaan, mutta enempi potentiaalienergian yhtydessä.

Tätä ei saa sekoittaa asiaan, koska konservatiivinen voima tarkoittaa sellaista jonka viivaintegraali suljetun reitin läpi (eli työ) on nolla. Joka on yhtäpitävää pontentiaalifunktion olemassaolon kanssa. Mutta toki keskeisvoimat on tällaisia.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Abbath
Opettaja
Ainakaan koulufysiikassa tuollaisia keskihakuvoimia ei enää käytetä. Pelkkä kokonaisvoima riittää, niinkuin pitäisi riittää muuallakin.

Ilmeisesti koulufysiikkasi on eri kuin omani. Ainakin omana opiskeluaikanani teoreettisessa mekaniikassa kyllä pelattiin ihan keskihakuvoimilla silloin kuin se oli kätevää. Eli kun koordinaatisto pyöri. Mutta itse termit:

.


Sinähän se tietysti varsinainen asiantuntija olet. Olithan sinä kymmenen vuotta sitten koulussa.
Osalla on niin suuri into olla opettajien kanssa eri mieltä, että pitää väittää vastaan jostain viattomasta ammattiasiastakin, kuten sinä tässä.

Volta
Seuraa 
Viestejä123
visti
Abbath
Opettaja
Ainakaan koulufysiikassa tuollaisia keskihakuvoimia ei enää käytetä. Pelkkä kokonaisvoima riittää, niinkuin pitäisi riittää muuallakin.

Ilmeisesti koulufysiikkasi on eri kuin omani. Ainakin omana opiskeluaikanani teoreettisessa mekaniikassa kyllä pelattiin ihan keskihakuvoimilla silloin kuin se oli kätevää. Eli kun koordinaatisto pyöri. Mutta itse termit:

.


Sinähän se tietysti varsinainen asiantuntija olet. Olithan sinä kymmenen vuotta sitten koulussa.
Osalla on niin suuri into olla opettajien kanssa eri mieltä, että pitää väittää vastaan jostain viattomasta ammattiasiastakin, kuten sinä tässä.

Arvasin, että joku kerkiää kommentoida kun viesti jäi vähän kesken. Olet oikeassa, että "opettaja"-nimimerkin karkeat tekniset virheet provoisoivat vastaamaan tähän. Pitäisi vetää henkeä ennen kuin vastaa. Mutta siis tarkistin ettei kyseinen mekaniikka eivätkä sitä opettavat kurssit ole muuttuneet mihinkään kymmenessä vuodessa. Aika huolestuttavaa olisikin jos kokonainen sukupolvi fyysikoita ei oppisi koulussa keskipakois/hakuis-voimia, coriolis-voimia sekä muita ei-inertiaalisten koordinaatistojen peruskäsitteitä (ns. näennäisvoimia). Tai sitä mikä on konservatiivinen voima.

Abbath
Ainakin omana opiskeluaikanani teoreettisessa mekaniikassa kyllä pelattiin ihan keskihakuvoimilla silloin kuin se oli kätevää. Eli kun koordinaatisto pyöri.

Kaiketi tuo oli vahinko ?


Mutta itse termit:
central force = keskeisvoima
normal force = normaalivoima (joka voi olla joko radan tai pinnan normaalin suuntainen)

Toisinsanoen onko se suomalainen wikisivusto keskeiskiihtyvyydestä siis mielestäsi puppua, vai ovatko keskeiskiihtyvyys ja keskeisvoima toisiinsa mitenkään liittymättömiä käsitteitä ?

Voisitko antaa vähintään yhden linkin englanninkieliseen lähteeseen, jossa normal force esiintyy radan normaalin suuntaisena, eli pinnan suunnassa.
Tässä ei ainakaan sellaista vaihtoehtoa esiinny lainkaan, joten kukaan ei ole kokenut tarvetta sellaista sinne laittaa.
http://en.wikipedia.org/wiki/Normal_force

visti
Seuraa 
Viestejä6331
Abbath
visti
Abbath

Ilmeisesti koulufysiikkasi on eri kuin omani. Ainakin omana opiskeluaikanani teoreettisessa mekaniikassa kyllä pelattiin ihan keskihakuvoimilla silloin kuin se oli kätevää. Eli kun koordinaatisto pyöri. Mutta itse termit:

.


Sinähän se tietysti varsinainen asiantuntija olet. Olithan sinä kymmenen vuotta sitten koulussa.
Osalla on niin suuri into olla opettajien kanssa eri mieltä, että pitää väittää vastaan jostain viattomasta ammattiasiastakin, kuten sinä tässä.

Arvasin, että joku kerkiää kommentoida kun viesti jäi vähän kesken. Olet oikeassa, että "opettaja"-nimimerkin karkeat tekniset virheet provoisoivat vastaamaan tähän. Pitäisi vetää henkeä ennen kuin vastaa. Mutta siis tarkistin ettei kyseinen mekaniikka eivätkä sitä opettavat kurssit ole muuttuneet mihinkään kymmenessä vuodessa. Aika huolestuttavaa olisikin jos kokonainen sukupolvi fyysikoita ei oppisi koulussa keskipakois/hakuis-voimia, coriolis-voimia sekä muita ei-inertiaalisten koordinaatistojen peruskäsitteitä (ns. näennäisvoimia). Tai sitä mikä on konservatiivinen voima.

Koulussa ei ole puhuttu hitausvoimista eikä keskipakovoimista vuosikymmeniin.
Kaarevan liikkeen fysikka tietysti käsitellään. Paino käsittelyssä on siinä, että kaarevuussäteen suuntaisten voimien resultantti aiheuttaa normaalikiihtyvyyden ja tangentin suuntaisten tangentiaalisen kiihtyvyyden. Kun autoa jarrutetaan kaarteessa, osoittaa "kokonaisvoima" viistosti sisään. Ei sen komponenttien erillinen nimeäminen viisasta ketään. Tämä on nykykäytöntö. Sinä voit olla käytännön järkevyydestä eri mieltä, mutta vastaan väittäminen on hiukan lapsekasta.

visti
Ei sen komponenttien erillinen nimeäminen viisasta ketään. Tämä on nykykäytöntö..
Eikö tuo kokonaisvoima kuitenkin lasketa komponenttien avulla. Onko silloin järkevää käyttää pitkiä ilmaisuja kiihtyvyyden tangenttiaalinen komponentti ja kiihtyvyyden säteen suuntainen tai radiaalinen komponetti. Itse kyllä mieluusti käyttäisin lyhyempää ilmaisua jos vain löytyy.

visti
Seuraa 
Viestejä6331
korant
visti
Ei sen komponenttien erillinen nimeäminen viisasta ketään. Tämä on nykykäytöntö..
Eikö tuo kokonaisvoima kuitenkin lasketa komponenttien avulla. Onko silloin järkevää käyttää pitkiä ilmaisuja kiihtyvyyden tangenttiaalinen komponentti ja kiihtyvyyden säteen suuntainen tai radiaalinen komponetti. Itse kyllä mieluusti käyttäisin lyhyempää ilmaisua jos vain löytyy.

Tarkastelussa on paino kiihtyvyydellä (kokonais-, tangentiaalinen ja normaalikiihtyvyys). Tällöin vastaavat voimat ma, ma(t) ja ma(n) tulevat sitten kuin itsestään, eikä niille kannata sen kummempia nimiä antaa kuin normaalivoima jne. riittävät.

Volta
Seuraa 
Viestejä123
visti
Koulussa ei ole puhuttu hitausvoimista eikä keskipakovoimista vuosikymmeniin.
Kaarevan liikkeen fysikka tietysti käsitellään. Paino käsittelyssä on siinä, että kaarevuussäteen suuntaisten voimien resultantti aiheuttaa normaalikiihtyvyyden ja tangentin suuntaisten tangentiaalisen kiihtyvyyden. Kun autoa jarrutetaan kaarteessa, osoittaa "kokonaisvoima" viistosti sisään. Ei sen komponenttien erillinen nimeäminen viisasta ketään. Tämä on nykykäytöntö. Sinä voit olla käytännön järkevyydestä eri mieltä, mutta vastaan väittäminen on hiukan lapsekasta.

Siis otetaan esimerkkinä Aallon kurssi "Tfy-0.2113 Teoreettinen mekaniikka (5 op)", jossa on vuonna 2013 oppikirjana "Fetter-Walecka: Theoretical Mechanics of Particles and Continua". Kun kaivat vaikka google booksista sivut 38-40, löydät keskipakoisvoiman. Hitausvoima-termiä ei varmaan kyllä (enää?) käytetä.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat