Seuraa 
Viestejä1918

Oheisen Jukka Ruukin artikkelin mukaan hometaloista kärsiminen on vyyhtinä monisyinen modernin yhteiskunnan kohtuu vaikeaselkoinen ilmiö johon osa tutkjoista suhtautuu skeptisesti osa antaumuksellisen myöntyvästi.


- Oireissa ei ole yleensä kyse allergiasta vaan jostakin toistaiseksi aika huonosti tunnetusta ilmiöstä, vahvistaa dosentti Aino Nevalainen Kansanterveyslaitoksen ympäristöterveyden osastosta Kuopiosta.

Haitat monen asian summa

1980-luvulla käynnistyneestä uurastuksesta huolimatta rakennusten ja ihmisten kärsimiä homehaittoja koskeva tieto on vielä hajanaista. Olennaisin kysymys odottaa vielä vastaustaan: millainen kosteusvaurion pitää olla aiheuttaakseen ihmiselle terveyshaittoja? Ihminen on iät ja ajat asunut kosteissa oloissa, ja ilmassa on aina myös jonkin verran homeita ja niiden itiöitä. Miksi niistä olisi yhtäkkiä tullut riesa?

Aino Nevalaisen mukaan nykykeinot eivät kaikissa tapauksissa paljasta homehaittaa. - Homeet ja bakteerit eivät välttämättä haise, eivätkä kaikki tunnista hajua, hän korostaa.

Vaurion kuivattaminenkaan ei auta. Monet mikrobit päästävät runsaasti itiöitä ilmaan vasta, kun materiaali kuivuu.

- Alhainen mikrobipitoisuuskaan ei sulje pois ongelmaa, Nevalainen sanoo. Sisäilmanäyte ei aina viesti kohonneista itiöpitoisuuksista, vaikka talossa olisi selvä homevaurio.

- Itiöpitoisuudet vaihtelevat päivittäin ja huoneittain. Oireista saatetaan päästää eroon vasta, kun pilaantunut materiaali poistetaan kokonaan. Valitettavan usein se jätetään paikalleen, ja niinpä ongelmat jatkuvat.

*

*http://www.tiede.fi/artikkeli/444/hometalossa_riehuvat_mikrobijengit

Minun asuntoni on osa VV0:n joskus 1970-luvulla tehtyä vuosikertaa. Naapurin rapussa sateella tai lämpimänä kevät päivänä rapun ulko-oven seinien maali turpoaa ja kupruilee. Tämän lisäksi talossa vetää ja kärsitään kauttaaltaan vilun tunteesta. Isännöitsijä on käynyt mittaamassa ja tarkistelemassa tilannetta. Hänen mukana toistaiseksi ongelmaa lämpötilaan liittyen ei voida kohdentaa riittävästi. Eikö nykyään olisi menetelmiä mitata lämpötilan rinnalla vetoisuutta josta varmaan tuhansilla suomalaisilla on kokemusta. Tekee mieleen heitätä kehiin väitteen että VVO:lla on omistusujien tarkastuskäynneille eri työkalut ja metodit kuin meille huonommille vuokra-asujille! Mitä vinkkejä olis tarjolla? Onko olemassa jotain julkista instassia josta selvitellä asiaa?

Taloon tehtiin julkisivu- sekä lämmönjakokeskuksen remontti tässä vuosi pari takaperin. Vedon tunne ei näistä mainituista korjaustoimenpiteistä huolimatta ole hävinnyt. Ikkunat puitteineen vaihdettiin ja termostaatit uusittiin. Naapurittareni sekä hänen ukkonsa taloon muuton jälkeen 1980-luvulla alkoi uroksella hengitystieoireet. Ja ulkopuolisen mutuarvion mukaan minäkin kärsin ko oireista.

-

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat