Seuraa 
Viestejä46185

Tämän ketjun aukaisin koska on mielestäni tarve keskittää keskustelut C-vitamiinin mahdollisista erilaisista fysiologisista vaikutuksista. Vaikutukset ovat käsittääkseni niin moninaiset ja laajat joten jokun "subtopikin" alle ei ole kovin järkevää aihetta aukaista, koska keskustelu todennäkoisesti ronsyilee monien eri vaikutusmekanismien välillä. Pyrin myos käyttämään mahdollisimman paljon tutkimusliitteitä jotta ei tarvitse uskon varaan rakentaa, mutta esitän myos väitteitä ja hypoteesejä.

"Pakollinen" Wikilinkki tähän alkuun.

http://fi.wikipedia.org/wiki/C-vitamiini

Lämmittelyksi:

Tutkimuskoostetta C-vitamiinista ja kolesterolista:

Vitamin C supplementation lowers serum low-density lipoprotein cholesterol and triglycerides: a meta-analysis of 13 randomized controlled trials



Results

The pooled estimate of effect for vitamin C supplementation on LDL and HDL cholesterol was −7.9 mg/dL (95% confidence interval [CI], −12.3 to −3.5; P = .000) and 1.1 mg/dL (95% CI, −0.2 to 2.3; not significant), respectively. The pooled estimate of effect for vitamin C supplementation on triglycerides was −20.1 mg/dL (95% CI, −33.3 to −6.8; P < .003).

Conclusion

Supplementation with at least 500 mg/d of vitamin C, for a minimum of 4 weeks, can result in a significant decrease in serum LDL cholesterol and triglyceride concentrations. However, there was a nonsignificant elevation of serum HDL cholesterol.




Although the magnitude of change in LDL cholesterol and triglycerides appeared modest, it can be estimated from the Atherosclerosis Risk in Communities Study37 that an LDL cholesterol change of −7.9 mg/dL could potentially translate to a 6.6% reduction in coronary heart disease and that a change in triglycerides of −20.1 mg/dL could translate to a 2.4% reduction in coronary heart disease risk. Although the change in HDL cholesterol was not statistically significant, the 1.1-mg/dL change in HDL cholesterol could still equate to a 2.1% decrease in coronary heart disease risk. If it were possible to work out that each lipid change was mutually exclusive and played an independent mechanistic role in the future pathogenesis of coronary heart disease, then it could be surmised that vitamin C supplementation should equate to a combined decrease in coronary heart disease risk of 11.1%.



http://img195.imageshack.us/img195/4979/vitckolt.jpg

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2682928/

Henkilokohtaisena havainto ja kommenttina: suurin osa trialeista on sellaisia jossa annetaan päivän annos kerralla. Tästä seuraa muutamia haasteita joita ei välttämättä ole tunnistettu. C-vitamiinilla on kohtuullisen lyhyt puoliintumisaika veressä, muutamia tunteja joten yhden annoksen voidaan arvioida vaikuttavan "tehollisesti" vain noin 25% koko vuorokauden ajasta. tällä on todennäkoisesti merkittävä vaikutus trialeista saataviin tuoksiin. Mielestäni annokset pitäisi jakaa käytännossä joka aterioinnin yhteyteen, myos välipalojen jolla saataisiin 3-5 annoskertaa valveilla olo ajan yli ja siten saavutettaisiin tasaisempi ja korkeampi veren C vitamiinipitoisuus vuorokauden yli. Myos annoksen "imeytymishukka" tulisi annoksen jaolla pienemmäksi. Myos annosten koot 500-2000mg eri trialeissa on mielestäni alakantissa jos todella halutaan loytää tietoa miten eri annoskoolla/ veren vitamiinipitoisuudella vaikutetaan esim veren kolesteroleihin tai muihin muuttujiin.

Nuo jenkkilukemat saa konvertoitua meidän kotoisiin lukemiin jakamalle ne 38.6598.

Muutin ylileveän kuvan linkiksi. -Phony-

Sivut

Kommentit (1747)

Simplex
Seuraa 
Viestejä3033
jussipussi

Henkilokohtaisena havainto ja kommenttina: suurin osa trialeista on sellaisia jossa annetaan päivän annos kerralla. Tästä seuraa muutamia haasteita joita ei välttämättä ole tunnistettu. C-vitamiinilla on kohtuullisen lyhyt puoliintumisaika veressä, muutamia tunteja joten yhden annoksen voidaan arvioida vaikuttavan "tehollisesti" vain noin 25% koko vuorokauden ajasta. tällä on todennäkoisesti merkittävä vaikutus trialeista saataviin tuoksiin. Mielestäni annokset pitäisi jakaa käytännossä joka aterioinnin yhteyteen, myos välipalojen jolla saataisiin 3-5 annoskertaa valveilla olo ajan yli ja siten saavutettaisiin tasaisempi ja korkeampi veren C vitamiinipitoisuus vuorokauden yli. Myos annoksen "imeytymishukka" tulisi annoksen jaolla pienemmäksi. Myos annosten koot 500-2000mg eri trialeissa on mielestäni alakantissa jos todella halutaan loytää tietoa miten eri annoskoolla/ veren vitamiinipitoisuudella vaikutetaan esim veren kolesteroleihin tai muihin muuttujiin.



C-vitamiinia on saatavissa myös depot-valmisteina. En tosin tiedä mikä on niiden imeytymisnopeus versus normaali C-vitamiinitabletti.

Mouho
Seuraa 
Viestejä2673

Pari kysymystä jussipussille, koska vaikutat olevan hyvin perehtynyt tähän aiheeseen.

Onko C-vitamiinilla jotain haittavaikutuksia ja jos on, niin millä annoksilla ne keskimäärin ilmenevät?

Onko mielestäsi paljon eroa lisäravinteena otetulla (synteettisellä?) askorbiinihapolla ja luontaisesti esim. marjoista yms. saatavalla C-vitskulla?

Mikä olisi mielestäsi keskimäärin optimaalinen määrä (n. suurin piirtein) C-vitamiinia /dia?

En ole itse juurikaan ehtinyt/jaksanut (vielä) tutkimuksia kahlata läpi C-vitamiinista, joten siksi kysymykset.

*Enää et ole Se, mikä alkoi lukea tätä virkettä.
.....................enkä minäkään ole oikeasti Mouho.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jussipussi
Seuraa 
Viestejä46185
Mouho
Pari kysymystä jussipussille, koska vaikutat olevan hyvin perehtynyt tähän aiheeseen.

Onko C-vitamiinilla jotain haittavaikutuksia ja jos on, niin millä annoksilla ne keskimäärin ilmenevät?

Onko mielestäsi paljon eroa lisäravinteena otetulla (synteettisellä?) askorbiinihapolla ja luontaisesti esim. marjoista yms. saatavalla C-vitskulla?

Mikä olisi mielestäsi keskimäärin optimaalinen määrä (n. suurin piirtein) C-vitamiinia /dia?

En ole itse juurikaan ehtinyt/jaksanut (vielä) tutkimuksia kahlata läpi C-vitamiinista, joten siksi kysymykset.




Tässä kaksi eri paperia.

Despite contradictory reports, the consensus from an extensive literature is that these adverse health effects are not induced in healthy persons by ingesting large doses of ascorbic acid. Possible interactions of ascorbic acid with other nutrients and physiological processes may be of importance to human health and, therefore, merit further research. The ingestion of large doses of ascorbic acid is contraindicated in cases of renal insufficiency, chronic hemodialysis patients, unusual forms of iron overload, and oxalate stoneformers.



http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/2507711/

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16154915

Myrkyllisyyden suhteen se on niin "vaatimaton" että C vitamiinille on vaikea määritellä edes LD50 myrkyllisyyttä:

Chance of overdose
Vitamin C is water soluble, with dietary excesses not absorbed, and excesses in the blood rapidly excreted in the urine. It exhibits remarkably low toxicity. The LD50 (the dose that will kill 50% of a population) in rats is generally accepted to be 11.9 grams per kilogram of body weight when given by forced gavage (orally). The mechanism of death from such doses (1.2% of body weight, or 0.84 kg for a 70 kg human) is unknown, but may be more mechanical than chemical.[122] The LD50 in humans remains unknown, given lack of any accidental or intentional poisoning death data. However, as with all substances tested in this way, the rat LD50 is taken as a guide to its toxicity in humans.
jussipussi
Seuraa 
Viestejä46185
Simplex
jussipussi

Henkilokohtaisena havainto ja kommenttina: suurin osa trialeista on sellaisia jossa annetaan päivän annos kerralla. Tästä seuraa muutamia haasteita joita ei välttämättä ole tunnistettu. C-vitamiinilla on kohtuullisen lyhyt puoliintumisaika veressä, muutamia tunteja joten yhden annoksen voidaan arvioida vaikuttavan "tehollisesti" vain noin 25% koko vuorokauden ajasta. tällä on todennäkoisesti merkittävä vaikutus trialeista saataviin tuoksiin. Mielestäni annokset pitäisi jakaa käytännossä joka aterioinnin yhteyteen, myos välipalojen jolla saataisiin 3-5 annoskertaa valveilla olo ajan yli ja siten saavutettaisiin tasaisempi ja korkeampi veren C vitamiinipitoisuus vuorokauden yli. Myos annoksen "imeytymishukka" tulisi annoksen jaolla pienemmäksi. Myos annosten koot 500-2000mg eri trialeissa on mielestäni alakantissa jos todella halutaan loytää tietoa miten eri annoskoolla/ veren vitamiinipitoisuudella vaikutetaan esim veren kolesteroleihin tai muihin muuttujiin.



C-vitamiinia on saatavissa myös depot-valmisteina. En tosin tiedä mikä on niiden imeytymisnopeus versus normaali C-vitamiinitabletti.



Kyllä, mutta järkevin olisi jakaa trialeissa annostelu siten että seuraava annos tulee jo ennen kuin edellisen annoksen vaikutus on ehtinyt hävitä tällä tavalla saataisiin pidettyä haluttu C vitamiinitaso veressä kohtuullisen muuttumattomana. Tämä on oleellista jos halutaan C vitamiinin vaikutuksia tutkia ns tieteellisesti ja eri vitamiinitasojen eroja

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46185
Simplex

C-vitamiinia on saatavissa myös depot-valmisteina. En tosin tiedä mikä on niiden imeytymisnopeus versus normaali C-vitamiinitabletti.



Jos vetää esim koosteen noista trialeista niin koko Suomen kansan tasolla moinen LDL/triglyseridi tasojen prosentuaalinen tippuminen tarkoittaisi noin 1000 sydäninfarktin tilastollista vuosittaista vähenemistä?

Verrattuna nähin lausuntoihin ja lukuihin

Karppaus ja kolesteroli
http://www.youtube.com/watch?v=umTRT1FMkms

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46185
Mouho
Pari kysymystä jussipussille, koska vaikutat olevan hyvin perehtynyt tähän aiheeseen.

Onko C-vitamiinilla jotain haittavaikutuksia ja jos on, niin millä annoksilla ne keskimäärin ilmenevät?

Onko mielestäsi paljon eroa lisäravinteena otetulla (synteettisellä?) askorbiinihapolla ja luontaisesti esim. marjoista yms. saatavalla C-vitskulla?

Mikä olisi mielestäsi keskimäärin optimaalinen määrä (n. suurin piirtein) C-vitamiinia /dia?

En ole itse juurikaan ehtinyt/jaksanut (vielä) tutkimuksia kahlata läpi C-vitamiinista, joten siksi kysymykset.




Jos katsoo asiaa "laihialaisen kannalta" niin imetyminen on noin 98% 150mg annoksella..eli mitä tasaisemmin sitä saa vuorokauden yli ko annoksella sitä parempi on imeytyminen ja korkeampi veren vitamiinipitoisuus. Joissain läheissä indikoidaan että veren C vitamiinpitoisuus "saturoituu" noin 1000mg päivä annoksella, tämä ei kuitenkaan nykytiedon valossa pidä ihan paikkaansa, saturoitumistaso on korkeammalla.Toki isommasta määrästä veren D vitamiinipitoisuus nousee korkeammalle mutta huonommalla hyotysuhteella...
Luonnollisissa C vitamiinilähteissä on mm ns bioflavonoideja jotka edistävät C vitamiinin imeytymistä mutta en näkisi isoa eroa käytännon tasolla.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46185
Mouho

Mikä olisi mielestäsi keskimäärin optimaalinen määrä (n. suurin piirtein) C-vitamiinia /dia?




Jos katsoo eri lähteistä mitattuja veren Cvitamiinipitoisuuksia ja ravinnosta saatavia määriä niin näyttää että kaikki ne joilla on ylimääräistä oksidatiivista stressiä kehoissa tarvitsevat enemmän C vitamiinia eli esim diabtestä sairastavat ja varsinkin tupakoitsijat. Näyttää että tupakoitsijat tarvitsevat yli kaksinkertaisen C vitamiiniannoksen ns terveisiin verrattuna jota heidän veren C vitamiinipitoisuus olisi samalla tasolla, joten ns optimaalinen saanti on kohtuullisen laaja käsite.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46185

Vaikutusta verenpaineeseen, kooste tutkimuksista:

Effects of vitamin C supplementation on blood pressure: a meta-analysis of randomized controlled trials.



DESIGN:
We searched Medline, EMBASE, and Central databases from 1966 to 2011. Prespecified inclusion criteria were as follows: 1) use of a randomized controlled trial design; 2) trial reported effects on systolic BP (SBP) or diastolic BP (DBP) or both; 3) trial used oral vitamin C and concurrent control groups; and 4) trial had a minimum duration of 2 wk. BP effects were pooled by random-effects models, with trials weighted by inverse variance.



RESULTS:
Twenty-nine trials met eligibility criteria for the primary analysis. The median dose was 500 mg/d, the median duration was 8 wk, and trial sizes ranged from 10 to 120 participants. The pooled changes in SBP and DBP were -3.84 mm Hg (95% CI: -5.29, -2.38 mm Hg; P < 0.01) and -1.48 mm Hg (95% CI: -2.86, -0.10 mm Hg; P = 0.04), respectively. In trials in hypertensive participants, corresponding reductions in SBP and DBP were -4.85 mm Hg (P < 0.01) and -1.67 mm Hg (P = 0.17). After the inclusion of 9 trials with imputed BP effects, BP effects were attenuated but remained significant. Conclusions: In short-term trials, vitamin C supplementation reduced SBP and DBP. Long-term trials on the effects of vitamin C supplementation on BP and clinical events are needed.



http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22492364

Trialeiden ongelmat mielestäni: C vitamiinin määrä suhtellisen pieni 500mg/päivä, annostelu ei todennäkoisesti jaoteltu päivän sisällä ja seuranta ajat kohtuullisen lyhyitä (keskiarvona trialin kesto noin 2kk)

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46185

Jos mennään hieman lähemmin yksittäisiin tutkimuksiin niin tässä on 2 tyypin dibeetikoilla, iäkkäillä ihmisillä tehtyä trialia placeboon verrattuna. Annostuskin on "rohkeasti" laitettu 2x500mg päivä ja kestokin 4kk eli tässä "haluttiinkin saada jo jotain todellisia tuloksia".....

Metabolic benefits deriving from chronic vitamin C supplementation in aged non-insulin dependent diabetics.



METHODS:
Forty type II diabetic patients (age: 72 +/- 0.5 years) underwent placebo and vitamin C (0.5 g twice daily) administration in double-blind, randomized, cross-over fashion. All patients were treated by oral hypoglycaemic agents which continued throughout the study. After baseline observations, treatment periods lasted 4 months and were separated by a 30-day wash-out period.

RESULTS:
Patients' antropometric data were unchanged throughout the study. Chronic vitamin C administration vs placebo was associated with a significant decline in fasting plasma free radicals (0.26 +/- 0.06 vs 0.49 +/- 0.07 p < 0.03) and insulin (90 +/- 4 vs 73 +/- 6 pmol/L p < 0.04), total- (7.3 +/- 0.5 vs 5.8 +/- 0.4 mmol/L p < 0.03), LDL-cholesterol (5.6 +/- 0.6 vs 4.1 +/- 0.3 mmol/L p < 0.05) and triglycerides (2.58 +/- 0.07 vs 2.08 +/- 0.04 mmol/L p < 0.04) levels. In 20 patients, chronic vitamin C administration improved whole body glucose disposal and nonoxidative glucose metabolism. Percent increase in plasma vitamin C levels correlated with the percent decline in plasma LDL-cholesterol (r = 0.44; p < 0.007) and insulin levels (r = 0.42; p < 0.006). Finally percent increase in plasma vitamin C levels was correlated with the percent decline in plasma free radicals and increase in GSH levels.

CONCLUSIONS:
Chronic vitamin C administration has beneficial effects upon glucose and lipid metabolism in aged non-insulin dependent (type II) diabetic patients.




http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/8568117

Eli edellä luetelluissa kaikissa metaboliaa mittaavissa kohteissa havaittiin tilastollisesti merkittävää hyotyä ja kaikilla potilailla jotka saivat C vitamiinia.

Sokeriaineenvaihdunta parani, Glukoosin poistaminen parani, LDL kolesteroli laski, kokonaiskolesteroli laski, triglyseridit laski, insuliinitasot laski, vapaiden happiradikaalien tasot pienenenivät ja GSH tasot nousivat veren plasmassa.

Esim LDL kolesteroli ja insuliini laskivat suhteessa veren C vitamiinitason nousuun.

Tässä tulee juuri näiden trialeiden perusongelma näkyviin, on havaittavissa selvä korrelaatiokehitys esim veren plasman C vitamiinipitoisuuden nousun ja esim LDL kolesterolin sekä insuliinin tasojen laskun välillä. Kysymykseksi jää aina kuinka paljon tasot olisivat laskeneet jos annostus olisi ollut kaksin tai kolminkertainen jne. Eli mihin tasoon asti yhä suuremmilla C vitamiinisupplemetaatioilla pystyisi näitä arvoja parantamaan.

Mutta oleellista on nyt sitten kysyä miten ja miksi C vitamiini:

- Laskee Kokonais ja LDL kolesterolia sekä triglyseridejä
- Parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja nopeutta sokerin poistamista
- Lakee insuliinia = vähentää insuliinin tarvetta.
- Vähentää plasman vapaita happiradikaaleja.
- Nostaa kehon omaa GSH tasoja eli glutationin tasoja, Glutationi toimii kehossa mm. antioksidanttina.

Jatkoa seuraa....

Ihan mielenkiintoista settiä. Itsellänikin jo pidempään ollut aikeina perehtyä perusteellisemmin c-vitamiiniin. Linus Pauling taisi suositella c-vitamiinia lähes joka asiaan ja myös ateroskleroosin hoitoon, jossa annokset pyörivät n. 10g/pv ja lisänä oli L-Lysiini muutaman gramman päivä annoksella. Yhdessä nuo siis vaikuttaisivat suotuisasti ateroskleroosiin, mutta enpä ota tähän sen enempää kantaa.

Itse en c-vitamiinia käytä kovin tasaisesti, näkisin niin, että paaston aikana ei ole järkevää edes käyttää ulkopuolisia antioksidanteja. Tuo on vähän ristiriitainen asia. Luotan siihen, että elimistön itsensä tuottamat antioksidantit ja kompensointimekanismit paaston aikana ovat parempi puolustusmekanismi ja ulkopuoliset antioksidantit tässä tilanteessa ainoastaan häiritsevät homeostaasia. Eri asia sitten, kun taas syö, on varmasti hyvä ottaa lisänä antioksidantteja. Kuitenkaan en myöskään esim. treenin jälkeen ota mitään ylimääräisiä antioksidantteja, koska on näyttöä siitä, että ne heikentävät insuliiniherkkyyttä, mikä tietenkään ei ole hyvä asia. Näiden seikkojen takia jää omalta osaltani C-vitamiinin nauttiminen ajoittain hyvinkin pieneksi.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46185
rollerghost

Itse en c-vitamiinia käytä kovin tasaisesti, näkisin niin, että paaston aikana ei ole järkevää edes käyttää ulkopuolisia antioksidanteja. Tuo on vähän ristiriitainen asia. Luotan siihen, että elimistön itsensä tuottamat antioksidantit ja kompensointimekanismit paaston aikana ovat parempi puolustusmekanismi ja ulkopuoliset antioksidantit tässä tilanteessa ainoastaan häiritsevät homeostaasia.



Paaston aikana ihminen käyttää omia C vitamiinivarastojaan, niitä olisi silloin hyvä olla talletettuna siellä....

Termi "ulkopuolinen antioksidantti" on hieman haastellinen jos katsoo evoluutiota ja vertaa ihmistä muihin eläinlajeihin.
Ihminen ei pysty itse syntetisoimaan/tekemään tarvitsemaansa C vitamiinia maksassa veren glukoosista kuulumme niihin muutamiin eläinlajeihin jotka on historian saatossa/evoluution aikana menettäneet tämän kyvyn. Suurimmalla osalla muista eläinlajeista C vitamiini on sisäsyntyinen antioksidantti jota ne tekevät itse arviolta 2000-20,000 mg per päivä 75kg painoiseen ihmiseen suhteutettuna. Me olemme mutantteja tässä suhteessa.

Tästä syntyy myos ongelmia, esim keripukki kun tarvitsemme C-vitamiinimme ravinnosta ja C vitamiinin puoliintumisaika on kuitenkin hyvin lyhyt ja kehon C vitamiinivaraostot eivät ole kovin suuret. Eläimillä jotka tekevät sitä "yotä/päivää" veren glukoosista maksassaan ja stressattuina suhteessa enemmän pysyttävät verenkerrossan tasaisemman C vitamiinipitoisuuden.

The vast majority of animals and plants are able to synthesize vitamin C, through a sequence of enzyme-driven steps, which convert monosaccharides to vitamin C. In plants, this is accomplished through the conversion of mannose or galactose to ascorbic acid[10] In some animals, glucose needed to produce ascorbate in the liver (in mammals and perching birds) is extracted from glycogen; ascorbate synthesis is a glycogenolysis-dependent process.[11] In reptiles and birds the biosynthesis is carried out in the kidneys.

Among the animals that have lost the ability to synthesise vitamin C are simians and tarsiers, which together make up one of two major primate suborders, haplorrhini. This group includes humans. The other more primitive primates (strepsirrhini) have the ability to make vitamin C. Synthesis does not occur in a number of species (perhaps all species) in the small rodent family caviidae that includes guinea pigs and capybaras, but occurs in other rodents (rats and mice do not need vitamin C in their diet, for example). A number of species of passerine birds also do not synthesise, but not all of them, and those that don't are not clearly related; there is a theory that the ability was lost separately a number of times in birds.[12] All tested families of bats, including major insect and fruit-eating bat families, cannot synthesise vitamin C. A trace of GLO was detected in only 1 of 34 bat species tested, across the range of 6 families of bats tested.[13] The ability to synthesize vitamin C has also been lost in teleost fish.[14]

These animals all lack the L-gulonolactone oxidase (GULO) enzyme, which is required in the last step of vitamin C synthesis, because they have a differing non-synthesising gene for the enzyme (Pseudogene ΨGULO).[15] A similar non-functional gene is present in the genome of the guinea pigs and in primates, including humans.[16][17] Some of these species (including humans) are able to make do with the lower levels available from their diets by recycling oxidised vitamin C.[18]

jussipussi
rollerghost

Itse en c-vitamiinia käytä kovin tasaisesti, näkisin niin, että paaston aikana ei ole järkevää edes käyttää ulkopuolisia antioksidanteja. Tuo on vähän ristiriitainen asia. Luotan siihen, että elimistön itsensä tuottamat antioksidantit ja kompensointimekanismit paaston aikana ovat parempi puolustusmekanismi ja ulkopuoliset antioksidantit tässä tilanteessa ainoastaan häiritsevät homeostaasia.



Paaston aikana ihminen käyttää omia C vitamniinivarastojaan, niitä olis silloin hyvä olla talletettuna siellä....

Termi "ulkopuolinen antioksidantti" on hieman haastellinen jos katsoo evoluutiota ja vertaa ihmistä muihin eläinlajeihin.
Ihminen ei pysty itse syntetisoimaan/tekemään tarvitsemaansa C vitamiinia maksassa veren glukoosista kuulumme niihin muutamiin eläinlajeihin jotka on historian saatossa/evoluution aikana menettäneet tämän kyvyn. Suurimmalla osalla muista eläinlajeja C vitamiini on sisäsyntyinen antioksidantti jota ne tekevät itse arviolta 2000-20,000 mg per päivä 75kg painoiseen ihmiseen suhteutettuna. Me olemme mutantteja tässä suhteessa.

Tästä syntyy myos ongelmia, esim keripukki kun tarvitsemme C-vitamiinimme ravinnosta ja C vitamiinin puoliintumisaika on kuitenkin hyvin lyhyt ja kehon C vitamiinivaraostot eivät ole kovin suuret. Eläimillä jotka tekevät sitä "yotä/päivää" veren glukoosista maksassaan ja stressattuina suhteessa enemmän pysyttävät verenkerrossan tasaisemman C vitamiinipitoisuuden.




Tiedän kyllä tuon. Ja senkin, että ihminen ja ne muut kädelliset (simpanssit, gorillat?) joilta tuo ominaisuus tuottaa c-vitamiinia puuttuu, ovat ainoita, joille kehittyy ateroskleroosia ja sydäntauteja. Mistä voisi taas lähteä miettimään Linus Paulingin C-vitamiini ja Lysiini -teorian paikkansapitävyyttä ateroskleroosin hoidossa. Sen takia mainitsinkin, että tämä on vähän ristiriitainen asia, enkä oikein tiedä varmaksi, mitä ajatella. Kuitenkin on näyttöä myös siitä, että ei välttämättä tietyissä tilanteissa kannattaisi noita antioksidantteja nauttia, mihin en nyt tähän hätään pysty antamaan mitään tieteellistä tukea.

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46185
rollerghost

Tiedän kyllä tuon. Ja senkin, että ihminen ja ne muut kädelliset (simpanssit, gorillat?) joilta tuo ominaisuus tuottaa c-vitamiinia puuttuu, ovat ainoita, joille kehittyy ateroskleroosia ja sydäntauteja.



Siksi niiden luonnollinen "villi ravinto" (Hedelmiä, hyonteisiä, lehtiä) sisältää noin 4000-6000mg C vitamiinia per päivä 75kg Ihmisen painoon suhteutettuna.

Eläintarhoissa ja laboratorioissa testiapinoilla ruoka sisältää vähintään tuon 4000-6000mg C vitamiinia 75kg painoiseen ihmiseen suhteutettuna. Miksi apinat ei pärjää luonnossa eikä vankeudessa meidän 75mg suosituksilla ja me "pärjäämme" vai oliko niin että esim sydän ja verisuonitaudit olisi jotenkin merkittävä "vitsaus" ihmispopulaatiossa..jaa ..taitaa se kyllä olla..

jussipussi
rollerghost

Tiedän kyllä tuon. Ja senkin, että ihminen ja ne muut kädelliset (simpanssit, gorillat?) joilta tuo ominaisuus tuottaa c-vitamiinia puuttuu, ovat ainoita, joille kehittyy ateroskleroosia ja sydäntauteja.



Siksi niiden luonnollinen "villi ravinto" sisältää noin 4000-6000mg C vitamiinia per päivä 75kg Ihmisen painoon suhteutettuna.

Eläintarhoissa ja laboratorioissa testiapinoilla ruoka sisältää vähintään tuon 4000-6000mg C vitamiinia 75kg painoiseen ihmiseen suhteutettuna. Miksi apinat ei pärjää luonnossa eikä vankeudessa meidän 75mg suosituksilla ja me "pärjäämme" vai oliko niin että esim sydän ja verisuonitaudit olisi jotenkin merkittävä "vitsaus" ihmispopulaatiossa..jaa ..taitaa se kyllä olla..




Aivan. Tässä nyt oli kuitenkin kyse muista antioksidanteista/suojamekanismeista, joita esim. paasto tuottaa, jolloin C-vitamiinista ei välttämättä ole silloin, kuin haittaa. En ole tästä varma. Ruoan yhteydessä C-vitamiinin käyttö on eri asia. Siitäkin taisi kyllä olla jotakin näyttöä, että tietynlaisten rasvaisten liharuokien (tms.) yhteydessä otettu C-vitamiini aiheutti joidenkin haitallisten yhdisteiden muodostumista. En tiedä onko sillä kovinkaan suurta merkitystä kokonaisuuden kannalta.

Olen kuitenkin samaa mieltä kanssasi, että yleisesti ottaen ihmisten kannattaisi syödä C-vitamiinia enemmän. Onhan sillä muistaakseni Suomessakin todettu korrelaatio sydänkuolleisuuden ja C-vitamiinitasojen kanssa alkuvuodesta keväällä', kun tasot ovat alhaisimmillaan. Sama juttu D-tasojen kanssa..

Edit: Ehkä asian/kysymyksen voisi kiteyttää niin, että tarvitseeko ihminen C-vitamiinia/ulkoisia antioksidantteja vain syödessään, lähinnä ruoan aiheuttamien stressireaktioiden kompensoimiseen? Ja riittävätkö paaston aikana elimistön omat mekanismit tuomaan riittävän suojan?

jussipussi
Seuraa 
Viestejä46185
rollerghost

Aivan. Tässä nyt oli kuitenkin kyse muista antioksidanteista/suojamekanismeista, joita esim. paasto tuottaa, jolloin C-vitamiinista ei välttämättä ole silloin, kuin haittaa. En ole tästä varma. Ruoan yhteydessä C-vitamiinin käyttö on eri asia.



Ihminen tarvii/käyttää koko ajan C vitamiinia riippumatta siitä saako se sitä ravinnosta vai ei. Siksi näkisin mieluusti tutkimuksia miten C vitamiinista voisi olla haittaa esim paaston aikana.

Esim paastossahan elimistostä/varastorasvoista irtoaa kuona-aineita ja esim sinne varstoituneita ympäristomyrkkyjä, elimisto käyttää C vitamiinia juuri tällaisiin tarkoituksiin, myrkkyjen neutralointiin. Palaan tähän "myrkkyjuttuun" myohemmin...

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat