C-vitamiini ja sen fysiologiset vaikutukset

Mouho

Pari kysymystä jussipussille, koska vaikutat olevan hyvin perehtynyt tähän aiheeseen.

Onko C-vitamiinilla jotain haittavaikutuksia ja jos on, niin millä annoksilla ne keskimäärin ilmenevät?

Onko mielestäsi paljon eroa lisäravinteena otetulla (synteettisellä?) askorbiinihapolla ja luontaisesti esim. marjoista yms. saatavalla C-vitskulla?

Mikä olisi mielestäsi keskimäärin optimaalinen määrä (n. suurin piirtein) C-vitamiinia /dia?

En ole itse juurikaan ehtinyt/jaksanut (vielä) tutkimuksia kahlata läpi C-vitamiinista, joten siksi kysymykset.

Despite contradictory reports, the consensus from an extensive literature is that these adverse health effects are not induced in healthy persons by ingesting large doses of ascorbic acid. Possible interactions of ascorbic acid with other nutrients and physiological processes may be of importance to human health and, therefore, merit further research. The ingestion of large doses of ascorbic acid is contraindicated in cases of renal insufficiency, chronic hemodialysis patients, unusual forms of iron overload, and oxalate stoneformers.

http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16154915

Myrkyllisyyden suhteen se on niin "vaatimaton" että C vitamiinille on vaikea määritellä edes LD50 myrkyllisyyttä:

Chance of overdose
Vitamin C is water soluble, with dietary excesses not absorbed, and excesses in the blood rapidly excreted in the urine. It exhibits remarkably low toxicity. The LD50 (the dose that will kill 50% of a population) in rats is generally accepted to be 11.9 grams per kilogram of body weight when given by forced gavage (orally). The mechanism of death from such doses (1.2% of body weight, or 0.84 kg for a 70 kg human) is unknown, but may be more mechanical than chemical.[122] The LD50 in humans remains unknown, given lack of any accidental or intentional poisoning death data. However, as with all substances tested in this way, the rat LD50 is taken as a guide to its toxicity in humans.

Simplex

C-vitamiinia on saatavissa myös depot-valmisteina. En tosin tiedä mikä on niiden imeytymisnopeus versus normaali C-vitamiinitabletti.

Verrattuna nähin lausuntoihin ja lukuihin

Karppaus ja kolesteroli
http://www.youtube.com/watch?v=umTRT1FMkms

Mouho

Mikä olisi mielestäsi keskimäärin optimaalinen määrä (n. suurin piirtein) C-vitamiinia /dia?

Jos mennään hieman lähemmin yksittäisiin tutkimuksiin niin tässä on 2 tyypin dibeetikoilla, iäkkäillä ihmisillä tehtyä trialia placeboon verrattuna. Annostuskin on "rohkeasti" laitettu 2x500mg päivä ja kestokin 4kk eli tässä "haluttiinkin saada jo jotain todellisia tuloksia".....

Metabolic benefits deriving from chronic vitamin C supplementation in aged non-insulin dependent diabetics.

METHODS:
Forty type II diabetic patients (age: 72 +/- 0.5 years) underwent placebo and vitamin C (0.5 g twice daily) administration in double-blind, randomized, cross-over fashion. All patients were treated by oral hypoglycaemic agents which continued throughout the study. After baseline observations, treatment periods lasted 4 months and were separated by a 30-day wash-out period.

RESULTS:
Patients' antropometric data were unchanged throughout the study. Chronic vitamin C administration vs placebo was associated with a significant decline in fasting plasma free radicals (0.26 +/- 0.06 vs 0.49 +/- 0.07 p < 0.03) and insulin (90 +/- 4 vs 73 +/- 6 pmol/L p < 0.04), total- (7.3 +/- 0.5 vs 5.8 +/- 0.4 mmol/L p < 0.03), LDL-cholesterol (5.6 +/- 0.6 vs 4.1 +/- 0.3 mmol/L p < 0.05) and triglycerides (2.58 +/- 0.07 vs 2.08 +/- 0.04 mmol/L p < 0.04) levels. In 20 patients, chronic vitamin C administration improved whole body glucose disposal and nonoxidative glucose metabolism. Percent increase in plasma vitamin C levels correlated with the percent decline in plasma LDL-cholesterol (r = 0.44; p < 0.007) and insulin levels (r = 0.42; p < 0.006). Finally percent increase in plasma vitamin C levels was correlated with the percent decline in plasma free radicals and increase in GSH levels.

CONCLUSIONS:
Chronic vitamin C administration has beneficial effects upon glucose and lipid metabolism in aged non-insulin dependent (type II) diabetic patients.

Eli edellä luetelluissa kaikissa metaboliaa mittaavissa kohteissa havaittiin tilastollisesti merkittävää hyotyä ja kaikilla potilailla jotka saivat C vitamiinia.

Sokeriaineenvaihdunta parani, Glukoosin poistaminen parani, LDL kolesteroli laski, kokonaiskolesteroli laski, triglyseridit laski, insuliinitasot laski, vapaiden happiradikaalien tasot pienenenivät ja GSH tasot nousivat veren plasmassa.

Esim LDL kolesteroli ja insuliini laskivat suhteessa veren C vitamiinitason nousuun.

Tässä tulee juuri näiden trialeiden perusongelma näkyviin, on havaittavissa selvä korrelaatiokehitys esim veren plasman C vitamiinipitoisuuden nousun ja esim LDL kolesterolin sekä insuliinin tasojen laskun välillä. Kysymykseksi jää aina kuinka paljon tasot olisivat laskeneet jos annostus olisi ollut kaksin tai kolminkertainen jne. Eli mihin tasoon asti yhä suuremmilla C vitamiinisupplemetaatioilla pystyisi näitä arvoja parantamaan.

Mutta oleellista on nyt sitten kysyä miten ja miksi C vitamiini:

- Laskee Kokonais ja LDL kolesterolia sekä triglyseridejä
- Parantaa sokeriaineenvaihduntaa ja nopeutta sokerin poistamista
- Lakee insuliinia = vähentää insuliinin tarvetta.
- Vähentää plasman vapaita happiradikaaleja.
- Nostaa kehon omaa GSH tasoja eli glutationin tasoja, Glutationi toimii kehossa mm. antioksidanttina.

Jatkoa seuraa....

rollerghost

Itse en c-vitamiinia käytä kovin tasaisesti, näkisin niin, että paaston aikana ei ole järkevää edes käyttää ulkopuolisia antioksidanteja. Tuo on vähän ristiriitainen asia. Luotan siihen, että elimistön itsensä tuottamat antioksidantit ja kompensointimekanismit paaston aikana ovat parempi puolustusmekanismi ja ulkopuoliset antioksidantit tässä tilanteessa ainoastaan häiritsevät homeostaasia.

Termi "ulkopuolinen antioksidantti" on hieman haastellinen jos katsoo evoluutiota ja vertaa ihmistä muihin eläinlajeihin.
Ihminen ei pysty itse syntetisoimaan/tekemään tarvitsemaansa C vitamiinia maksassa veren glukoosista kuulumme niihin muutamiin eläinlajeihin jotka on historian saatossa/evoluution aikana menettäneet tämän kyvyn. Suurimmalla osalla muista eläinlajeista C vitamiini on sisäsyntyinen antioksidantti jota ne tekevät itse arviolta 2000-20,000 mg per päivä 75kg painoiseen ihmiseen suhteutettuna. Me olemme mutantteja tässä suhteessa.

Tästä syntyy myos ongelmia, esim keripukki kun tarvitsemme C-vitamiinimme ravinnosta ja C vitamiinin puoliintumisaika on kuitenkin hyvin lyhyt ja kehon C vitamiinivaraostot eivät ole kovin suuret. Eläimillä jotka tekevät sitä "yotä/päivää" veren glukoosista maksassaan ja stressattuina suhteessa enemmän pysyttävät verenkerrossan tasaisemman C vitamiinipitoisuuden.

The vast majority of animals and plants are able to synthesize vitamin C, through a sequence of enzyme-driven steps, which convert monosaccharides to vitamin C. In plants, this is accomplished through the conversion of mannose or galactose to ascorbic acid[10] In some animals, glucose needed to produce ascorbate in the liver (in mammals and perching birds) is extracted from glycogen; ascorbate synthesis is a glycogenolysis-dependent process.[11] In reptiles and birds the biosynthesis is carried out in the kidneys.

Among the animals that have lost the ability to synthesise vitamin C are simians and tarsiers, which together make up one of two major primate suborders, haplorrhini. This group includes humans. The other more primitive primates (strepsirrhini) have the ability to make vitamin C. Synthesis does not occur in a number of species (perhaps all species) in the small rodent family caviidae that includes guinea pigs and capybaras, but occurs in other rodents (rats and mice do not need vitamin C in their diet, for example). A number of species of passerine birds also do not synthesise, but not all of them, and those that don't are not clearly related; there is a theory that the ability was lost separately a number of times in birds.[12] All tested families of bats, including major insect and fruit-eating bat families, cannot synthesise vitamin C. A trace of GLO was detected in only 1 of 34 bat species tested, across the range of 6 families of bats tested.[13] The ability to synthesize vitamin C has also been lost in teleost fish.[14]

These animals all lack the L-gulonolactone oxidase (GULO) enzyme, which is required in the last step of vitamin C synthesis, because they have a differing non-synthesising gene for the enzyme (Pseudogene ΨGULO).[15] A similar non-functional gene is present in the genome of the guinea pigs and in primates, including humans.[16][17] Some of these species (including humans) are able to make do with the lower levels available from their diets by recycling oxidised vitamin C.[18]

rollerghost

Tiedän kyllä tuon. Ja senkin, että ihminen ja ne muut kädelliset (simpanssit, gorillat?) joilta tuo ominaisuus tuottaa c-vitamiinia puuttuu, ovat ainoita, joille kehittyy ateroskleroosia ja sydäntauteja.

Eläintarhoissa ja laboratorioissa testiapinoilla ruoka sisältää vähintään tuon 4000-6000mg C vitamiinia 75kg painoiseen ihmiseen suhteutettuna. Miksi apinat ei pärjää luonnossa eikä vankeudessa meidän 75mg suosituksilla ja me "pärjäämme" vai oliko niin että esim sydän ja verisuonitaudit olisi jotenkin merkittävä "vitsaus" ihmispopulaatiossa..jaa ..taitaa se kyllä olla..

rollerghost

Aivan. Tässä nyt oli kuitenkin kyse muista antioksidanteista/suojamekanismeista, joita esim. paasto tuottaa, jolloin C-vitamiinista ei välttämättä ole silloin, kuin haittaa. En ole tästä varma. Ruoan yhteydessä C-vitamiinin käyttö on eri asia.

Esim paastossahan elimistostä/varastorasvoista irtoaa kuona-aineita ja esim sinne varstoituneita ympäristomyrkkyjä, elimisto käyttää C vitamiinia juuri tällaisiin tarkoituksiin, myrkkyjen neutralointiin. Palaan tähän "myrkkyjuttuun" myohemmin...