Seuraa 
Viestejä45973

Olen hieman miettinyt tieteen eroa ennen ja nyt. Olen tullut siihen tulokseen, että ennen aikaan oli sellainen ajatusmaailma tiedemiehillä "että kaikki on mahdollista". Mitä se on nykyään?
Omasta mielestäni tämä "kaikki on mahdollista" on muuttunut asetelmaan "se ei ole mahdollista", jolloin se saattaa tehdä epämukavan asetelman nyky tieteen kehittäjille.

Saman kaltainen ajatusmaailma näkyy myös muutamissa viestiketjuissa täällä tiede foorumissa, joita lueskelin. Ihmisillä tuntuu olevan jonkinlainen vastustus olemassa, mistähän tämä juontaa alkunsa?

Kohta Suomi rämpii taloudellisesti huonossa tilanteessa, jos tähän syöksykierteeseen ei ole tulossa muutosta. Mielestäni nyt olisi jonkun hyvän idean paikka, jolla saadaan Suomi takaisin nousuun!

Esimerkki tapauksena voidaan ottaa: Thomas Edisonin "kymmenestuhannes hehkulamppu". Tarinan mukaan hehkulampun keksiminen oli varsin hankalaa, mutta periksiantamattomana miehenä hän sen kumminkin keksi. Montakohan kertaa hän sai kuulla "lopeta, se on mahdotonta", vaikka loppujen lopuksi se oli mahdollista?

Kommentit (6)

Zäp
Seuraa 
Viestejä2315

Tieteen historiaa tarkasteltaessa pitää ottaa huomioon se, että historia muistaa pelkät onnistumiset. Tämän unohtaminen johtaa helposti siihen mielikuvaan että mikä tahansa on mahdollista jos vaan tarpeeksi yritetään, ja että nykytieteen ongelmat johtuvat lähinnä mielikuvituksen puutteesta. Todellisuudessa jokaista läpimurtoa kohden historiasta löytyy lukematon määrä vääriä hypoteeseja ja toimimattomia ideoita, jotka ovat unohtuneet pian niiden esittämisen jälkeen. Toinen asia joka helposti unohtuu on se, että samalla kun tiedon määrä lisääntyy, lisääntyy myös ymmärrys siitä mikä on mahdollista ja mikä ei. Tämä asettaa eräänlaiset reunaehdot sille mitä tulevaisuuden keksinnöt voivat tuoda tullessaan.

Väittäisin kyllä että tuo esittämäsi asetelma (ennen kaikki oli mahdollista, nykyään ei mikään) kuvaa paremmin ns. suuren yleisön suhtautumista kuin niitä varsinaisia tieteen tekijöitä. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla tehtiin monella alalla paljon sellaisia läpimurtoja joilla oli suora vaikutus myös keskivertoihmisen elämään. Nykyään tieteen läpimurrot ovat kauempana arkielämästä. Tieteen tekijöiden itsensä suhtautuminen tieteesen tuskin on kuitenkaan muuttunut mielikuvituksettomammaksi kuluneen sadan vuoden aikana.

Vierailija

Hehkulamppu ei ole tiedettä vaan tekniikkaa. Siihen vaaditaan kaksi asiaa. A) Hehkuva lanka, joka oli jo keksitty. B) Jokin joka esti palavan langan hapettumisen. Sekin oli jo keksitty.

Eli ei ollut mitään syytä miksei hehkulamppu olisi toiminut.

Energiahoidossa energiaa ei tunneta, mutta se on. Energiahoidossa ei ole myöskään hoitoa, mutta se on. Kuitenkin sana energiahoitaja viittaisi siihen että energian ja hoidon väliltä löytyisi yhteys.

Miten tämä yhteys on löydetty, jos sen perustaa ei kyetä havainnoimaan kuin tulostensa kautta?
Omaiset hädissään huitoivat ja menestyksekkäin paninointi karsi vähemmän menestyksekästä panikointia? Tällöin menestynyttä menestyksekkäämpi hoito vaatisi kuitenkin vähemmän menestyksekästä panikointia ja edistystä ei tapahtuisi.

Nyt me voidaan kuitenkin tehdä statistinen tapa huitoa siten että kategorisoidaan kaikki huitominen ja valitaan niistä menestyksekkäimmät menestyneiden jatkoksi. Evoluutiota siis.

Nyt meillä on vaan se ongelma, ettei huitominen ole missään vaiheessa voinut olla satunnaista, koska se ilmeni pitkällä aikavälillä ja siten ainakaan kvanttifysiikka ei indeterministisenä selitä energiaa.

Käsienheiluttelu siis vähentää paniikkia pitkällä aikavälillä.
(Eli panikointi vähentää panikointia ja panikointia pitää olla enemmän kuin panikointia, jolloin panikoinnin on oltava universumin ominaisuus. = Nollapistepanikointia. = Paniikkia ilman panikoijaa.)
En jaksa pohtia pitemmälle.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
MooM
Seuraa 
Viestejä8681
Väittäisin kyllä että tuo esittämäsi asetelma (ennen kaikki oli mahdollista, nykyään ei mikään) kuvaa paremmin ns. suuren yleisön suhtautumista kuin niitä varsinaisia tieteen tekijöitä. 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla tehtiin monella alalla paljon sellaisia läpimurtoja joilla oli suora vaikutus myös keskivertoihmisen elämään. Nykyään tieteen läpimurrot ovat kauempana arkielämästä. Tieteen tekijöiden itsensä suhtautuminen tieteesen tuskin on kuitenkaan muuttunut mielikuvituksettomammaksi kuluneen sadan vuoden aikana.




Samaa mieltä. Toisaalta (jos puhutaan fysiikasta ja muista perusluonnontieteistä), "helpot" asiat on selvitetty ja uuden löytäminen on melkoista välineurheilua niin hiukkasfysiikassa kuin vaikka biologiassa. Vaikka selvitellään perusasioita, taso on jo niin syvä ja yksittäinen tutkimus kapeasti suuntautunut (vrt Higgsin detektio vs. vaikka Gaussin tutkimustyö), että vaikutus arkielämään on pieni tai ainakin epäsuora.

Kyllä uutta ja mullistavaa tulee koko ajan, erityisesti teknologian kehityksessä, mutta yleensä kehityskaarena, ei yhtäkkisenä täysin uutena juttuna. Vaikka nyt mobiiliviestintä ja tiedon saatavuus yleensä, onhan se muutos 80-luvulta jotain aivan käsittämätöntä.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Zäp
Seuraa 
Viestejä2315

Perustieteissä uusien "helppojen" keksintöjen tekeminen vaatii käytännössä sitä että jollain tieteen alalla tapahtuu sellainen läpimurto joka luo kokonaan uuden osa-alueen. Juuri näin tapahtui fysiikassa 1900-luvun alussa, ja monet sen ajan Nobel-palkintoja poikineet innovaatiot on ainakin jollain tasolla helposti ymmärrettävissä ilman alan koulutusta. Hyvä esimerkki tästä on valosähköinen ilmiö, josta Einstein sai Nobelin vuonna 1921.

Tärkeä asia, joka menee monilta teknologian ylivertaisuuteen tai yliluonnollisiin ilmiöihin uskovilta helposti ohi on se, että uudet teoriat eivät kumoa vanhojen toimivien teorioiden antamia tuloksia. Suurin osa arkielämän ilmiöistä on edelleen ymmärrettävissä sellaisella fysiikalla joka on luotu ennen kvanttimekaniikkaa ja suhteellisuusteoriaa. Samalla perusteella voidaan varsin hyvin olettaa että mikään uusi teoria ei myöskään tule kumoamaan nykyistä maailmankuvaa niiltä osin kuin nykyiset teoriat pystyvät luontoa oikein mallintamaan.

Vatkain
Seuraa 
Viestejä27432
Zäp
Samalla perusteella voidaan varsin hyvin olettaa että mikään uusi teoria ei myöskään tule kumoamaan nykyistä maailmankuvaa niiltä osin kuin nykyiset teoriat pystyvät luontoa oikein mallintamaan.

Tästä rohkenen olla eri mieltä. Maailmankuva muuttuu aina vaikka sen taustalla olevat tieteelliset teoriat eivät muuttuisikaan ts. olisivat edelleen valideja. Otetaan esimerkiksi vaikka Darwinin evoluutioteoria. Se on edelleen totta ja pitää paikkansa, mutta se mihin elämän osa-alueisiin se vaikuttaa ja millaisia aatteellisia liitännäisiä se saa, muuttaa maailmankuvaamme kuten se on tehnyt "keksimisestään" asti. Ajatellaan vaikka darwinismin, sosiaalidarwinismin ja eugeniikan kautta nykytietämykseen populaation genomista. Fakta on edelleen sama, mutta siihen liiteyt teoriat, arvot, odotukset ja asenteet vaikuttavat siihen, kuinka me sen näemme, koemme ja tulkitsemme. Tulevaisuudessa evoluutioteoriaa varmasti tarkastellaan taas erilaisista lähtökohdista käsin ja näin se muuttaa maailmankuvaamme tulevaisuudessakin. Vai muuttaako maailmankuva tulkintaamme evoluutioteoriasta? Joka tapauksessa, maailmankuva ei koskaan tule olemaan staattinen vaan aina liikkeessä oleva ja dynaaminen.

Hämmentää.

thxgg
Seuraa 
Viestejä581
JumiPetteri

Esimerkki tapauksena voidaan ottaa: Thomas Edisonin "kymmenestuhannes hehkulamppu". Tarinan mukaan hehkulampun keksiminen oli varsin hankalaa, mutta periksiantamattomana miehenä hän sen kumminkin keksi. Montakohan kertaa hän sai kuulla "lopeta, se on mahdotonta", vaikka loppujen lopuksi se oli mahdollista?




Esimerkki on mielestäni ihan hyvä tähän tilanteeseen, mutta aivan eri syistä kuin ajattelit. Edison nimittäin ei keksinyt hehkulamppua. Hän kehitti ensimmäisen kaupallisesti menestyneen hehkulampun. Erona noilla kahdella asialla on yli 70 vuotta, ja niiden vuosien aikana asiaan ehti paneutua moni muukin. Kukaan ei varmasti ole käskenyt Edisonia lopettamaan asian tutkimista tai sanonut että se on mahdotonta, kun on ollut päivänselvää että homma toimii ja siitä tarvitsee vain kehitellä taloudellisesti kannattava versio.

Ei nykyäänkään kaupallisia sovelluksia tyhjästä kertaheitolla rykäistä, vaan asiasta kuin asiasta pitää ensin tehdä perustutkimusta sikana, ja harvemmin siinä ollaan olantakana hengittämässä koko konseptista että "lopeta, ei tuo toimi", kun kerta tiedetään että kyllä se homma toimii ja nyt vain hiotaan siitä kaupallisesti toimivampaa versioita.

Erikseen on sitten kaikenlaisten ikiliikkujien yms. kehittelijät, joille onkin luvallista naureskella ja sanoa että mahdotonta, koska aina löytyy ihmisiä jotka luulevat keksineensä että neliöstä saa hyvän pyörän. On näitä ihmisiä ennenkin ollut olemassa vähintään yhtä paljon kuin nyt, mutta eiväthän he jää historiankirjoihin keksinnöstä joka ei koskaan toiminut. Jos aikoo keksiä jotain uutta niin perusedellytys on tajuta mitkä asiat ovat periaatteessa mahdollisia.

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat