Strategiat Trotskin 1926 haastamassa puolueväittelyssä

Seuraa 
Viestejä45973
Liittynyt3.9.2015

Vuonna 1926 Neuvostoliitto julkisesti eli virallisesti näytti saavuttavan
sotaa edeltänene Venäjän tason. Todellsiusu ei toki ollut ihan se mitä julkisesti kerrottiin, mutta joka tapapuskessa oli jälleenraknnettu mitä jälleenarkaentaa voi. Sotaa ennen Venäjällä oli toki käytössään myös Baltian, Venäjän puolan ja myös Suomenn suuriruhtinaskunnan voimavarat. Tästä siis neuvostroliiton osuus voi olla noin 70 prosenttia.

Vaan mihin nyt mentäisiin? Trotski, apunaan myös entiset maltiilliset Kamenev ja Zinovjev haastoi Puolueen ja stalinilaiset väittelyyn. -
Tunnetusti se päättyi 1927 syksyllä romahdukseen ja Trotskikin karkoitukseen Keski-Aasiaan. Stalinin linja, kuten Lenininkin terveimillään, oli sosialismin rakentaminen yhdessä maassa Neuvostoliitossa. Trostksilaiset sanoivat, että se oli nääs mahdotonta.
Neuostoliitto oli yhä tapajuinen. Ja trostskilaiset sanoivat, että oli se työväkikin lukutaidotonta, ei ymmärtänyt tukea heitä. Todella Neuvsotoliitto oli yhä melko vaikeassa asemassa. Jos kohta lukutaito keskusten perintesslisten työläuisten keskuudessa oli jokseenkin yleinen, köyhältä maaseudula tunki monilukune armeija töihin ja myös työttömiksi.
Stalinilaisen puoluelinjan mukaan trostksilaiset aloittvat väittelyn aivan väärään aikaan ja noitvat kaikkii puutteet ihan sopimattomasti näytille.
Puolueväittely oli sopimatonta ylellisyyttä, vrt. Kiven seitsemän veljestä Hiidenkivellä.

Jotta kuitenkin selvittäisiin, trostskilaiset vaativat vakinaisen puna-armeijan luomista vahvaksi. Siinä oli ennen uudisutsta 1923 - 1924 ollut
2 miljoonaa miestä, palvelusaika 2 - 3 vuotta. Siinä oli nyt 562 000, eli 360 000 1½ vuoden yleisellä palvelusajalla. Territoriaalijoukoissa
oli 3/5 käyttökelkpoisista palvelusikäisistä. Kulakkien ym. riistäjien pojat eivät kelvanneet. Asetilanne kutiernkin oli voi sanioa kulunut. Kiväärit ja tyukit kuluneet viimeksi pitkässä kansalaissodassa. Uusien valmistamiseen
ei vielä ollut mahdollisuuksia. Vuonna 1927 vasta alettiin valmistaa kuuluksi tulevaa pikakivääriä ynnä kolmen tuuman tykkejä. Asetilanne oli siis heikompi kuin Venäjän 1914, ja sekin oli saanut päihinsä. Tältäkin kannalta tilanne, aseiden tuottamiseen, vaati raskasta teollisuutta.
Se toteutui vasta vuodeksi 1930 ja laajemmaksi 1932 ja sitten 1935 ja 1938.

Viisivuotissuunitelma, se nimikkeenä oli oikeastaan Trotskin. Vaan hänellä se tarkoitti voimakasta kevyen teollisuuden hyppäystä, ensi vuotena jopa 45 prosenttia. Näin kansa saaden hyödykkeitä jotenkin olisi tyytyväistä.
Vaan mistä saataisiin välinmeistö edes tämän nopeasti kuluvan tehon uusimiseen.Edessä tulisi olemaan pula, kuten Venäjällä 1900 vahvan nousun jälkeen. - Venäjä ei enää ollut juurikaan viljanvientimaa, kuten ennen sotaa. Öljy oli tekijä edelleen, ja varsin vahvasti oli nostettu
puutavarateollsuutta. Venäjän etenemistä alalla seurattiinkin Suomessa hammasta purren. Lisäkis Venäjä myi joitakin raaka-aineita, kuten mangaania. Stalinin linjan mukaisesti käytetyin varoin pääasiassa rahoitettiin kalkuston ostoa ulkomailta raskaan teollisuuden rakentamiseen. Lisäksi oli ostettava autoja, joiden tuotanto laajemmin saatiin käyntiin vasta ensi viisvuotissuunnitelman lopulla.

Kommentit (2)

Vierailija

Maaseudun yhteisömodoksi trotskilaiset vaativat pikaisesti kommuuneja.
Parhaimmillaan ne voivat kuin myöhemmän Israelin kibbutsit ( Trotskin teorioissa muutenkin oli lainaaa juutalaisliikkeiltä), toinen puoli tehtävää siis kuitenkin puolustus. Siten ylläpidettäviä vain valtion tuella. Heikoimmillaan kuten kansalaissodan kommunismi, siis pakkokommuuneja, jotka puoliksi silloin oli perustellut sota.
Stalinilainen linja: tarvitaan toki koneita, varsinkin traktoreita, ja koneasemia. Ja hyvin tärkeätä on teollisuuden tarvitsemien kasvien tuotanto. Tarvitaan hyökkäyksen rungoksi neuvostotiloja. Näitä kaikkia voitiin saada vain raskaan teollisuuden luomisen tuloksen ja saatiin sen veran kuin saatiin, STALININ viisivuotissuunnitelmien aikana. Ja linjaksi tulivat kolhoosit eli yhteistilat. Ne olivat perusteiltaan taloudellisia yksikköjä. Toki myös stalinilaisessa maatalouspolitiikassa oleellinen tekijä oli pakkovalta, ja tämän seurauksena myös katovuosia eri alueilla.

MAAILMANVALLANKUMOUS. Sillä entinen polsujen ja mensujen välisuuntalainen Trotski oli aivopesty Kanadassa maailmansodan aikana.
Leninissä sairaimmilaan oli sen innostusta, kuten Puolan sodan aikana 1920. Talouden surkeasta kehnosta tilasta johtuen se oli pitänyt hyllyttää 1921. Vaan tilannteen parannettua trostskilaiset kaivoivat sen uudestaan esiin. Vaan siis taloudellinen perusta sen auttamiseen Neuvostoliiossa oli yhä heikko, ja tuli olemaan vielä Brezhnevinkin aikana. Kyllä kumouksen asia maailmassa kelpasi Stalinillekin, mutta alistettuna Neuvsotoliiton valtionpolitiikalle. Stalinin kommunismia on sanottu " kansalliseksi kommunismiksi". " Uus yhteiskunta, työväenvalta, ja koko maailman työläisten - - -", ei voinut olla ensi sijan ja usein ollenkaan tärkeässä roolissa Neuvostoliiton politiikassa.

Vierailija

Vuosina 1919 - 1923 Euroopan mantereella oli kumouksellisia liikkeitä, jopa Ranskassa, vaikka asia siellä pyrititin painmaan villaisella. Saksassa oli 1919 lyhytikäisiä neuvostovaltoja, ja Unkarissa runsaat neljä kuukautta. Italiassa liikehdintä suurimillaan oli 1920 Puolqan sodan aikana ; tätä seruasi fasismin nousu ja 1922 Mussolinin joukkioiden marssi Roomaan. Saksassa 1923, Ruhrin miehjityksen aikaan, oli sekä vastavallankumouksen että kumouksen leimahduksia. Vuodesta 1924
Euroopan mantereellakin alkoi vakaantuminen. Maaimankumoukseen Neuvostoliitto ei voinutkaan enää saada tukea kohdemaista, vaan sen pitäisi luottaa puna-armeijaan, jonka varustaminen kuitenkin oli heikossa
tilassa. Frunze sanoi jo 1925 tähän tapaan: jos emme pysty luomaan semmoista nykyaikaista armeija, jotka ovat vastustajillamme imperialistisilla valtioilla, sodassa voi käydä huonosti. Vielä vuosi 1941 on vahvistusta asiaan.

IMPERIALISMI JA STRATEGIA SIIHEN. Se tuli esiin maailmansodassa, jossa ympärysvallat ja Entente olivat varsin sovittamattomasti vastakkain.
Kummallakaan osapuolella ei ollut paljon mahdollisuuksia puuttua Venäjän tapahtumiin, vaikka siellä oli sekä kansalaissota että se oli melkoisen romahtanut. Vuonna 1918 vaarallisin oli Saksa, mutta sen mahtiaika sillä erää oli jo lyhyt.Yleensä voitiin enemmän myötäillä Saksaa ja torjuvammin suhtautua Ententeen. Vuonna 1922 keväällä Rapallossa Italiassa päästiin molemmille edullisiin yhteitstyön ja kauppasopimuksiin.

Trotskilaisuuden teoria ei ollut varsin syvällistä, kuten ei ole ollut täälläkään Suomessa. Imperialismi oli taipumus käsittää ultraimperialismiksi, Karl Kautskyn tapaan. Se siis olisi yhtenäien painostustoimissaan Neuvostoliittoa vastaan. - Nythän kyllä on "ultraimperialismi", mutta aikaa tällä välin kului lähes 80 vuotta. -
Stalinin, ja aiemmin Lenininkin, teopria nojasi taas siihen, että imperialismin imperiiumien vastakohdat olivat tuolloin varsin syvät.
USA, se oli menestynyt taloudellisesti, mutta poliittisesti ja sotilaallisesti
sillä ei ollut vahvaa asemaa maailmassa. Saksa, se oli saanut selkäänsä ja tuomittu korvauksiin, mutta se odotteli mahdollisuutta nousta suureksi, mennyttäkin suuremmaksi, jälleen. Ja Neuvostoliiton suhde auttoi sitä, vaikka Saksassa sisäisesti raivottiin kumoukselle, kommunisteille.
USA, tukeien sekä Saksaa että Neuvostoliittoa, ja päästäen jopa uuden maailmansodan irti, pääsisi, tukien vanmhempaa veljeä brittejä, maailman
johtavimman imperiumin asemaan. Japani, se oli mielestään saanut sodasta varsin vähän, ja se oli jopa pakoitettu perääntymään Venäjän Kaukoidästä ja Kiinasta. Se näki ympärillään varsinkin meren suunnalla suunnattoman vallattavan alueen. Ja itse Neuvostoliitto, sekin oli joutunut syrjäiseen asemaan, joka viisivuotissuunnitelmein toteuduttua ei sitä tyydyttäisi.

Tulossa oli siis joskus uusi maailmansota, johon asti Neuvostolitto voisi
"rakentaa sosialismia" yhdessä maassa. Sen sodan voittamiseksi aikanaan oli varustauduttava, ei vuonna 1926 heikoin edellytyksin.

Kiintoisa hahmo tuolta ajalta oli Henry Ford. Hän auttoi Saksan fasisteja ihan rahallisestikin jo 1923, ja oli heidän nousulleen myötämielinen.
Toisaalta, 1927 Ford alkoi myydä autoja, lähinnä kuorma-autoja Neuvostoliittoon. Ja kun saksalaiset rakensivat Moskovan autotehdasta,
Ford puolestaan Gorkiin. Täällä oli jonkin aikaa töiussä myös USA autoteollisuustyöläuisten tuleva johtaja Walter Reuther. Itse Ford, hänkin lausui myötämielisiä sanoja Neuvostoliiton kehityksestä.

Päästyä 1935 tienoille ja uuden sodan alkamisen ja osapuolijakojen tullessa yhä varmemmiksi, maailmankumouksen julistaminen Neuvostoliitosa alkoi olla erittäin vähän toivottavaa, koska siis sodassa oltaisiin ihan yhteistyössä USAn ja Britannian kanssa. Tässä osasyy puhdistuksiin, myös kanadalaisten ja suomalaisten tapauksissa.

Suomi, myös sillä oli nälkää valloituksiin, ja sisäisesti vasemmisto suljettin posi julkisesta politiikasta ja kansalaisoikeusista. Saihan se 1941 haltuunsa Ita-Karjalan metsiä. Vaan ei ollut siihen aikaan iloa omistakaan metsistä, koska puutavarale ja paperille ei ollut kysyntää. Sodan
puutteisiin toki halkoja, häkäpönttöjen pilkettä, rehusellua ynnä sillaa.

Uusimmat

Suosituimmat