Sivut

Kommentit (43)

kurremus
Seuraa 
Viestejä383
jogger
kurremus
jogger

Eihän siinä mitään geometriaa ole pakko olla. Itse ajattelen että siellä on satunnaisia reittejä joiden kautta energia kulkee. Satunnaisuus mahdollistaa näennäisen täydellisyyden; liian symmetrinen verkko loisi artifakteja ennemmin tai myöhemmin. Satunnaisuudella saadaan tasapainoitettua systeemi kuin systeemi.

Entä yksittäinen piste? Onko kaiken perusyksikön muoto pyöreyttä?

Ei se yksittäinen piste ole minkään muotoinen. Vähän kuin kysyisi minkä muotoinen bitti on tietokoneen sisällä. Ainoa jolla on merkitystä on ne kytkennät toisiin pisteisiin. Jos kytkentöjä ei olisi, energia ei siirtyisi. Mitäköhän tapahtuu, jos liikuttaisi kättä alueella josta nuo kytkennät loppuvat seuraaviin pisteisiin? Ajattelisin että se käsi kimpoaisi kuin tyhjästä takaisin.

Pyöreyden täytyy olla vain illuusiota. Maailma ei voisi toimia jos se olisi täydellinen (eli pyöreä).




No siis pyöreydellä tarkoitin enemmän sitä että ei ole teräviä kulmia... Siis kuhmurainen, eli pyöreä pinnaltaan... En täydellistä ympyrää.

jogger

Ei se yksittäinen piste ole minkään muotoinen. Vähän kuin kysyisi minkä muotoinen bitti on tietokoneen sisällä. Ainoa jolla on merkitystä on ne kytkennät toisiin pisteisiin. Jos kytkentöjä ei olisi, energia ei siirtyisi. Mitäköhän tapahtuu, jos liikuttaisi kättä alueella josta nuo kytkennät loppuvat seuraaviin pisteisiin? Ajattelisin että se käsi kimpoaisi kuin tyhjästä takaisin. - -

Kun kyse on todellisuudesta, niin kytkennöistä tai reiteistä puhuminen sivuuttaa itse asian eli todellisuuden. Ihminen on se joka ne "reitit" sieltä hahmottaisi. Reitit olisivat itsessään vain subjektiivisia, olemassaolemattomia rakenteita. Objektiivinen todellisuus olisi yhtä kuin energia, jota puolestaan ei pystyisi käsitteellistämään.

Itse olen taipuvainen hyväksymään sen kannan, että maailmassa ei ole objektiivista olemassaoloa, vaan todellisuus on jollakin tavalla idealistinen. Toisin sanoen todellisuus on yhtä kuin tietoisuus tai mieli, eikä se rakennu mistään.

Nuoliparadoksia ajatellen idealistinen todellisuus tarkottaisi sitä, että nuoli on nuoli ja se liikkuu - ja sillä selvä. Mutta toisaalta tilannetta ei voi määrittää sanoilla "nuoli" ja "liikkuu", koska maailma on jatkuvassa (hetkettömässä) virrassa äärettömän ja ei-minkään välillä. Joten mitkään kiinteät käsitteet eivät voisi tavoittaa todellisuutta. Nuoli ja liike olisivat siis samanaikaisesti ei-mitään ja äärettömyys, mutta käytännön elämässä ne olisi helpointa ja realistisinta hyväksyä sellaisinaan, ilman esimerkiksi reduktioon, emergenssiin, nuoleen tai muihin sanoihin sotkeutumista.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
kurremus
jogger
kurremus

Entä yksittäinen piste? Onko kaiken perusyksikön muoto pyöreyttä?
[...]
Pyöreyden täytyy olla vain illuusiota. Maailma ei voisi toimia jos se olisi täydellinen (eli pyöreä).



No siis pyöreydellä tarkoitin enemmän sitä että ei ole teräviä kulmia... Siis kuhmurainen, eli pyöreä pinnaltaan... En täydellistä ympyrää.



Ei se (teoreettinen) yksittäinen piste ole minkään muotoinen, se on piste, vailla yhtään ulottuvuutta mihinkään suuntaan. Jos piste olisi jonkun muotoinen, sillä täytyisi olla jokin ulottuvuus johonkin suuntaan, esim. keskipisteestä ympyrän (muodon) karelle, ja taas päästäisiin väittelemään minkä muotoinen tuo keskipiste sitten on.

R3D3
Max Kalba
Sanotaan, että pysähtynyt kello on kaksi kertaa vuokaudessa oikeassa ajassa. Kuinka pitkä tuo aika on?

Sen täytyy olla plankin ajan mittainen.


Eivätkös Planckin yksiköt ole vain tämänhetkisten fysiikan teorioiden pätemisrajoja (ts. niiden ulkopuolella maailmassa ei niin sanotusti ole tolkkua)? Käsittääkseni ne eivät ole minkäänlaisia rajoja millekään "pienimmälle mahdolliselle".



No, lyhimmillään tuo aika voi olla äärettömän lyhyt.. Blancin aika sentään on jonkin mittainen.

Tosin Kellon viisareiden atomit tuskin värähtelevät samassa tahdissa, eli joku osa viisarista siirtyy joka tapauksessa monta kertaa "oikeaan" aikaan ja sieltä pois..

OzziXX
R3D3
Max Kalba
Sanotaan, että pysähtynyt kello on kaksi kertaa vuokaudessa oikeassa ajassa. Kuinka pitkä tuo aika on?

Sen täytyy olla plankin ajan mittainen.


Eivätkös Planckin yksiköt ole vain tämänhetkisten fysiikan teorioiden pätemisrajoja (ts. niiden ulkopuolella maailmassa ei niin sanotusti ole tolkkua)? Käsittääkseni ne eivät ole minkäänlaisia rajoja millekään "pienimmälle mahdolliselle".



No, lyhimmillään tuo aika voi olla äärettömän lyhyt.. Blancin aika sentään on jonkin mittainen.

Tosin Kellon viisareiden atomit tuskin värähtelevät samassa tahdissa, eli joku osa viisarista siirtyy joka tapauksessa monta kertaa "oikeaan" aikaan ja sieltä pois..





Teoriassa kun lyhin mahdollinen matka, kuljetaan nopeimmalla mahdollisella nopeudella, niin siitä ei voitane enää tinkiä. Jos tuota vielä tiivistäisi, niin silloin ei olsi matkaa, eikä aikaa laskennallisestikaan.
Plackin vakio on toki funktioissa määritelty juuri noilla perusteilla.

Mutta eihän tuota millään voi mitata, se on arvo joka on päätelty fysikaalisesti joten voi siihen luottaa (onhan kuitenkin monia fysikaalisia perusteita miksi se on juuri se.)
Aika silti on yhtälöön kuuluva laskentaperuste, ei mikään erillinen todellinen olio.

Eli pienin mahdollinen teoriassa, on monia rajoituksia miksei pienempää voi olla.

Mikromaailmassa voidaan kuitenkin todeta kolmiulotteisen avaruuden geometrisen tulkinnan joutuvan vaikeuksiin, samaten avaruuden kaareutumisen, puhutaankin diskeeteistä joukoista.

Aikaahan ei voi aistia, sitä ei voi nähdä, kuulla, eikä mitenkään muutenkaan tajuta, sen olevan jotain.
Sen olemassaolo, tai olemattomuus on päätelty ilmiöistä, tapahtumista, niiden suhteista (muistin avulla)

Salamakin aistitaan, ensin valonväläyksenä, jota seuraa jyrinä, siis eriaikaisena, tapahtumina (ihmisen kokemina)
Tapahtuma tuossakin tapauksessa on yhtäaikainen, jos niin voidaan sanoa, sillä tarkkaan ottaen salaman iskua seuraa ääniaaltojen laajeneminen. Informaation eteneminen tapahtuukin sitten eri nopeudella.
Aikaero tässäkin aistitaan tapahtumista, mitä lähempänä salaman iskukohtaa ollaan sitä nopeammin myös jyrinä aistitaan
Siis vertaamalla tapahtumia, ilmiöitä, tullaan tietoiseksi ajasta.
Periaatteessa on kysymys samasta kuin tuossa nuoliparadoksissa,liikenopeuksien suhteista.

Mitään absoluuttisesti etenevää aikaa ei löydy, vaikka voidaan sanoa ajan etenevän liikkeessä, sanoisin sen olevan verranto.
Aiheuttajaksi voi määritellä lopultakin vetovoiman, painovoiman, entropian luonnonlait yleensäkin, kierrämmehän galaksin keskusta jatkuvassa liikkeessä, siinä mielessä, voidaan sanoa tulevaisuuden vetävän. (jos ja koska myös gravitaatio edetessäänkin kaareuttaa avaruutta, niin tuleva on myös sidottu.)

R3D3
jogger

Ei se yksittäinen piste ole minkään muotoinen. Vähän kuin kysyisi minkä muotoinen bitti on tietokoneen sisällä. Ainoa jolla on merkitystä on ne kytkennät toisiin pisteisiin. Jos kytkentöjä ei olisi, energia ei siirtyisi. Mitäköhän tapahtuu, jos liikuttaisi kättä alueella josta nuo kytkennät loppuvat seuraaviin pisteisiin? Ajattelisin että se käsi kimpoaisi kuin tyhjästä takaisin. - -

Kun kyse on todellisuudesta, niin kytkennöistä tai reiteistä puhuminen sivuuttaa itse asian eli todellisuuden. Ihminen on se joka ne "reitit" sieltä hahmottaisi. Reitit olisivat itsessään vain subjektiivisia, olemassaolemattomia rakenteita. Objektiivinen todellisuus olisi yhtä kuin energia, jota puolestaan ei pystyisi käsitteellistämään.

Itse olen taipuvainen hyväksymään sen kannan, että maailmassa ei ole objektiivista olemassaoloa, vaan todellisuus on jollakin tavalla idealistinen. Toisin sanoen todellisuus on yhtä kuin tietoisuus tai mieli, eikä se rakennu mistään.

Nuoliparadoksia ajatellen idealistinen todellisuus tarkottaisi sitä, että nuoli on nuoli ja se liikkuu - ja sillä selvä. Mutta toisaalta tilannetta ei voi määrittää sanoilla "nuoli" ja "liikkuu", koska maailma on jatkuvassa (hetkettömässä) virrassa äärettömän ja ei-minkään välillä. Joten mitkään kiinteät käsitteet eivät voisi tavoittaa todellisuutta. Nuoli ja liike olisivat siis samanaikaisesti ei-mitään ja äärettömyys, mutta käytännön elämässä ne olisi helpointa ja realistisinta hyväksyä sellaisinaan, ilman esimerkiksi reduktioon, emergenssiin, nuoleen tai muihin sanoihin sotkeutumista.





Oikeastaan nuoliparadoksissa ei voi tullakaan muuhun johtopäätökseen, kun nuolen olevan ajassa paikoillaan.
Aikahan jo tavallaan on imlikoitu, sisäistetty liikkeeseen, siis tapahtumisen sykkeeseen. Osittamalla tuota sykettä mahdollisimman pieneen jaksoon (havainotarkkuuden puitteissa) nykyisin kait joitain attosekuntteja) saadaan sama tulos, aika on jokaisen hetken kohdalla paikoillaan.
Ajan on siis oltava liikesuhde, joka voi myös "venyä" liikkeen ollessa eri nopeuksista.
Tässä tapahtuu paikan vaihtuminen, liikkeen nopeuden kasvaessa, paikan on joustettava. Samaan tilaan mahtuu liikettä rajoitetusti.
Koodinaatit kiinnitetään johonkin kohteeseen ja niitä verrataan keskenään, nopeasti liikkuvaan, ja näennäisesti paikoillaan olevaan.
Lentokoneeseenkin voidaan kiinnittää koodinaatti, jolloin voidaan sen nopeus laskea verrattuna maan pinnalla olevaan katsojaan. Jospa kiinnitetään se koodinaatti lentoemäntään, joka kiitää taivaalla, ajatellaan kone pois, niin silloinhan tuo näyttäisi hurjalta, tuo koodinaatin muutos.
Tuo kaikki edellämainittu, on suhteellisuutta.
Sanoisin ettei aikaa voi oikeastaan kiinnittää avaruuteen, joka tavallaan tehdään nykyisin.

"ettei aikaa ole lainkaan olemassa."

Ei olekaan olemassa, paitsi käsitteenä jolla ymmärrämme kaikkeutta. Vain ihminen eläimenä tarvitsee -aika-käsitettä, mikään muu laji ei ns. kysele esim. syntymään ja kuolemaan liittyviä asioita. Mutta empä usko, etteivätkö muut eläimet olisi yhtä tietoisia olentoja kuin mitä on ihminen.

qaz
"ettei aikaa ole lainkaan olemassa."

Ei olekaan olemassa, paitsi käsitteenä jolla ymmärrämme kaikkeutta. Vain ihminen eläimenä tarvitsee -aika-käsitettä, mikään muu laji ei ns. kysele esim. syntymään ja kuolemaan liittyviä asioita. Mutta empä usko, etteivätkö muut eläimet olisi yhtä tietoisia olentoja kuin mitä on ihminen.




Ovathan ne tietoisia, kyllä tietävät mitä tekevät muistavatkin, vaistoavat, vaistotkin pohjautuvat muistiin, useinkin jo geneettiseen perimän määräämään.

Ajatella eivät ilmeisesti osaa, kykene, siinä eroavat ihmisestä,, onnekseen.

MaKo71
Seuraa 
Viestejä1479
Ronron

Siksi maailman täytyy olla pikselöitynyt. Eli on lyhyin matka ja lyhyin aika. Ja liike toteutuu niiden avulla portaittain.



Jos maailma olisi pikselöitynyt, niin eikö silloin etäisyydet laskettaisi Manhattan-etäisyyksillä Pythagoraan sijaan? Eikö silloin maailmassa olisi suuntia, jotka olisivat muita suuntia "suosiollisempia"?

jogger
Seuraa 
Viestejä2936
MaKo71
Ronron

Siksi maailman täytyy olla pikselöitynyt. Eli on lyhyin matka ja lyhyin aika. Ja liike toteutuu niiden avulla portaittain.



Jos maailma olisi pikselöitynyt, niin eikö silloin etäisyydet laskettaisi Manhattan-etäisyyksillä Pythagoraan sijaan? Eikö silloin maailmassa olisi suuntia, jotka olisivat muita suuntia "suosiollisempia"?

Ei sen tarvitse olla täydellinen grid. Kuvittele, jos se gridi olisikin satunnainen (sisältäen monta reittiä samaan paikkaan), jolloin tuloksena on lähes täydellisen pallomainen gridi, eli etäisyydet joka suuntaan ovat yhtä suosiollisia.

Foorumin salainen sääntö #1: Pienellä alkukirjaimella kirjoitetut aiheet lukitaan.
Foorumin salainen sääntö #2: Älä kerro kenellekään säännöstä #1 tai tulee bannit!

fata morgana
Ilmaan ammutun nuolen täytyy jokaisella ajan hetkellä olla jossakin paikassa, jos nuoli liikkuu, sen on liikuttava joko sinne missä se on tai sinne missä se ei ole.
Se ei kuitenkaan voi liikkua sinne missä se ei juuri sillä hetkellä ole, eikä myöskään sinne missä se jo on, koska se on jo siellä.
Elikkä nuoli on siis paikallaan, liikkumaton.

Siis jos kaikki täyttäessään saman tilan on levossa ja jos kaikki liikkeessä oleva täyttää jokaisella hetkellä sellaisen tilan, lentävä nuoli on liikkumaton.

Tämä koskee tietenkin aikaa, ajassa nuolen aika kulkee mukana, nuoli on siis ajan suhteen paikallaan.


Mitä pirua tämä aihe tekee psykologian osastossa?

Tuossa oli kyse, onko nuli lentäessään tietyssä pisteessä vai ei. Jos se ei ole jos- sakin tietyssä pisteessä, se ei voi olla missään pisteessä. Jos se taas on yhdessä tietyssä pisteessä, niin se ei voi siinä ollessaan liikkua, koska silloin siinä onkin ainakin kaksi pistettä. Noin on ollen lentävä nuoli ei voi tietyllä "pistemäisellä" ajan- hetkellä sen enempää olla kuin olla olemattakaan jossakin pienessä pisteessä. Ja jossakin matoja.

Tällä ei ole mitään tekemistä psykologian kanssa.

jebsu
fata morgana
Ilmaan ammutun nuolen täytyy jokaisella ajan hetkellä olla jossakin paikassa, jos nuoli liikkuu, sen on liikuttava joko sinne missä se on tai sinne missä se ei ole.
Se ei kuitenkaan voi liikkua sinne missä se ei juuri sillä hetkellä ole, eikä myöskään sinne missä se jo on, koska se on jo siellä.
Elikkä nuoli on siis paikallaan, liikkumaton.

Siis jos kaikki täyttäessään saman tilan on levossa ja jos kaikki liikkeessä oleva täyttää jokaisella hetkellä sellaisen tilan, lentävä nuoli on liikkumaton.

Tämä koskee tietenkin aikaa, ajassa nuolen aika kulkee mukana, nuoli on siis ajan suhteen paikallaan.


Mitä pirua tämä aihe tekee psykologian osastossa?

Tuossa oli kyse, onko nuli lentäessään tietyssä pisteessä vai ei. Jos se ei ole jos- sakin tietyssä pisteessä, se ei voi olla missään pisteessä. Jos se taas on yhdessä tietyssä pisteessä, niin se ei voi siinä ollessaan liikkua, koska silloin siinä onkin ainakin kaksi pistettä. Noin on ollen lentävä nuoli ei voi tietyllä "pistemäisellä" ajan- hetkellä sen enempää olla kuin olla olemattakaan jossakin pienessä pisteessä. Ja jossakin matoja.

Tällä ei ole mitään tekemistä psykologian kanssa.





Zenonin pohdinnat, stolaisuuteen viitaten ei varmaan mitään muuta olekaan, kuin psykologista.

Aristotelestäkin tuo ajan olemus kovasti askarrutti, hänen mielestään kaikki ihmisymmärrys voitaisiin saada selville viisaiden pohdintojen avulla,, ilman varsinaista tutkimusta (sehän on nykyään helppo ymmärtää vääräksi oletukseksi)
Ajan olemusta sensijaan ei voida edelleenkään saada fenomien avulla selville.

Aikaa ei voida edes tutkia mitenkään, joten on tyydyttävä sen pohtimiseen. (Psykologiaan)

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat