Seuraa 
Viestejä45973

Tämähän asia oli muutama vuosi sitten esillä, mutta voi ehkä kiinnostavuutensa johdosta olla uudelleenkin, eikö totta?

Tehtävänä on siis ensinnäkin selittää nosteen olemus. (Tietenkin sekä nesteessä että ilmassa).

Toisena tehtävänä on selittää, mitä tapahtuu, kun vaa´alla olevaan vesikuppiin (ei pohjaan asti) lasketaan langasta kannatellen punnus.

Entä mitä tapahtuu, kun punnus lasketaan pohjaan asti?

Entä mitä tapahtuu, kun vaa´alla olevassa umpinaisessa lasihäkissä orrella istuva lintu lähtee lentoon?

Sivut

Kommentit (18)

P.S.V.
Tehtävänä on siis ensinnäkin selittää nosteen olemus. (Tietenkin sekä nesteessä että ilmassa).

Toisena tehtävänä on selittää, mitä tapahtuu, kun vaa´alla olevaan vesikuppiin (ei pohjaan asti) lasketaan langasta kannatellen punnus.

Entä mitä tapahtuu, kun punnus lasketaan pohjaan asti?

Entä mitä tapahtuu, kun vaa´alla olevassa umpinaisessa lasihäkissä orrella istuva lintu lähtee lentoon?


1) noste on laskennallinen voima, mikä perustuu pintapaineen pintaan muodostamaan todelliseen vuorovaikuttavaan voimaan. Nosteen jakaminen osiin ilman ja nesteen välillä on puhtaasti laskennallinen temppu, minkä ei tarvitse välttämättä perustua yhtään mihinkään.
2) vettä läikkyy kupista pois ja langan jännitys alenee, kun verrataan tilanteita ennen ja jälkeen siten että molemmissa tilanteissa punnus on paikallaan.
Vaa'an lukema kasvaa, ellei yli läikkynyttä vettä poistu vaa'alta riittävästi tuottamaan päinvastaista tulosta.
3) langan jännitys poistuu, jolloin vaa'an näyttämä kasvaa lisää.
4) hetkellisesti vaa'an näyttö kasvaa vaa'alla olevan systeemin massakeskipisteen kiihtyessä ylöspäin, mutta pitemmän ajan yli keskiarvona vaa'an näyttö pysyy samana, sillä kyseinen kiihtyvyys ei kovin kauaa voi jatkua.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
tsbmw
Seuraa 
Viestejä277

No ei kun sovellutuksissa nosteen ominaisuudet pitäisi hyödyntää!
Kaupallisia on näkösällä vähän, miksei esim. rahtikuljetuksissa?
- Ilmalaiva, pintaan aurinkokennokalvo ja sähkömoottorit.
- Automaattiohjauksella miehittämättömänä terminaalien väliä.
Missä heikkoudet eli kait tuo rahtilaivoja pienemmällä energiankulutuksella?
Miehistökulut pois, terminaali ei kait satamaa kalliimpi voi olla?

Vastaavasti voitaisiin välttää veden pintajännitys merikuljetuksissa.
Sukellusrahtialus voisi toimia samoin vaikkakin energiaansa se ei tuottaisi.
Veden pintajännityksen ohittaessaan se olisi rahtilaivoja energiatehokkaampi.

Miksei tuollaisia nosteen hyötykäyttömoutoja ole - on vain rahtilaiva

...taasko noita uusia ajatuksia...

kuukle
P.S.V.
Tehtävänä on siis ensinnäkin selittää nosteen olemus. (Tietenkin sekä nesteessä että ilmassa).

Toisena tehtävänä on selittää, mitä tapahtuu, kun vaa´alla olevaan vesikuppiin (ei pohjaan asti) lasketaan langasta kannatellen punnus.

Entä mitä tapahtuu, kun punnus lasketaan pohjaan asti?

Entä mitä tapahtuu, kun vaa´alla olevassa umpinaisessa lasihäkissä orrella istuva lintu lähtee lentoon?


1) noste on laskennallinen voima, mikä perustuu pintapaineen pintaan muodostamaan todelliseen vuorovaikuttavaan voimaan. Nosteen jakaminen osiin ilman ja nesteen välillä on puhtaasti laskennallinen temppu, minkä ei tarvitse välttämättä perustua yhtään mihinkään.
2) vettä läikkyy kupista pois ja langan jännitys alenee, kun verrataan tilanteita ennen ja jälkeen siten että molemmissa tilanteissa punnus on paikallaan.
Vaa'an lukema kasvaa, ellei yli läikkynyttä vettä poistu vaa'alta riittävästi tuottamaan päinvastaista tulosta.
3) langan jännitys poistuu, jolloin vaa'an näyttämä kasvaa lisää.
4) hetkellisesti vaa'an näyttö kasvaa vaa'alla olevan systeemin massakeskipisteen kiihtyessä ylöspäin, mutta pitemmän ajan yli keskiarvona vaa'an näyttö pysyy samana, sillä kyseinen kiihtyvyys ei kovin kauaa voi jatkua.



Näin on. Toivoisin vielä lisätehtävänä selityksen kohdan 2) ilmiöön.

Sitten kysymys, johon en vielä tiedä vastausta: Jos punnus lasketaan lepäämään vesikupissa olevalle piikkiselle jalustalle, onko siinä eroa pelkälle sileälle pohjalle laskettuun nähden?

Vielä kun kuulisi nosteen olemuksen selitettynä..

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
P.S.V.

Sitten kysymys, johon en vielä tiedä vastausta: Jos punnus lasketaan lepäämään vesikupissa olevalle piikkiselle jalustalle, onko siinä eroa pelkälle sileälle pohjalle laskettuun nähden?

Ei.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
P.S.V.

Näin on. Toivoisin vielä lisätehtävänä selityksen kohdan 2) ilmiöön.

Punnus syrjäyttää tilavuutensa verran vettä, joten vden pinta nousee ja siksi läikkyy yli. Vesi haluaa nostaa punnuksen pois itsestään. Se painaa sitä ylöspäin voimalla F, jonka vastavoima -F painaa vaakaa alaspäin.

CE-hyväksytty
P.S.V.

Näin on. Toivoisin vielä lisätehtävänä selityksen kohdan 2) ilmiöön.

Punnus syrjäyttää tilavuutensa verran vettä, joten vden pinta nousee ja siksi läikkyy yli. Vesi haluaa nostaa punnuksen pois itsestään. Se painaa sitä ylöspäin voimalla F, jonka vastavoima -F painaa vaakaa alaspäin.



Näinhän se on.

Ainoastaan nosteen olemus on vielä kertomatta.

CE-hyväksytty
Seuraa 
Viestejä29006
P.S.V.
CE-hyväksytty
P.S.V.

Näin on. Toivoisin vielä lisätehtävänä selityksen kohdan 2) ilmiöön.

Punnus syrjäyttää tilavuutensa verran vettä, joten vden pinta nousee ja siksi läikkyy yli. Vesi haluaa nostaa punnuksen pois itsestään. Se painaa sitä ylöspäin voimalla F, jonka vastavoima -F painaa vaakaa alaspäin.



Näinhän se on.

Ainoastaan nosteen olemus on vielä kertomatta.


No se on semmoinen hieman kalvakka.

P.S.V.
kuukle
P.S.V.
Tehtävänä on siis ensinnäkin selittää nosteen olemus. (Tietenkin sekä nesteessä että ilmassa).

1) noste on laskennallinen voima, mikä perustuu pintapaineen pintaan muodostamaan todelliseen vuorovaikuttavaan voimaan. Nosteen jakaminen osiin ilman ja nesteen välillä on puhtaasti laskennallinen temppu, minkä ei tarvitse välttämättä perustua yhtään mihinkään.

Vielä kun kuulisi nosteen olemuksen selitettynä..

Vastattu jo kohdassa 1) yllä olevassa lainauksessa.
Mutta voihan sitä vielä täydentää mainitsemalla pintaan kohdistuvien voimien resultantin eli nosteen olevan laskettavissa paineen gradientista, välittämättä kokonaispaineesta.
Toisin sanoen vedessä suorassa kelluvaan suorakulmaiseen särmiöön kohdistuu ilmanpaineen vaikutuksesta voima alaspäin, mutta noste ylöspäin, koska ilmanpaineen gradientti alentaa ko alaspainavaa voimaa vedenpinnan yläpuolella olevaan osaan verrattuna siihen, että ilman paine olisi sama kuin veden pinnassa joka paikassa myös sen yläpuolella.

tsbmw
No ei kun sovellutuksissa nosteen ominaisuudet pitäisi hyödyntää!
Kaupallisia on näkösällä vähän, miksei esim. rahtikuljetuksissa?
- Ilmalaiva, pintaan aurinkokennokalvo ja sähkömoottorit.
- Automaattiohjauksella miehittämättömänä terminaalien väliä.
Missä heikkoudet eli kait tuo rahtilaivoja pienemmällä energiankulutuksella?
(...)
Miksei tuollaisia nosteen hyötykäyttömoutoja ole - on vain rahtilaiva

Heikkous on olematon hyötykuorma. Rahtilaivan kokoinen ilmapallo kannattelee parhaimmillaan ehkä rekallisen tai parin verran tavaraa ja on lisäksi tuulten armoilla. Laiva taas kuskaa tuhansia kontteja ja matkustajia kerralla ja kestää melkoista merenkäyntiäkin.

Denzil Dexter
Seuraa 
Viestejä6665
Fëanor
[/quote]
Heikkous on olematon hyötykuorma. Rahtilaivan kokoinen ilmapallo kannattelee parhaimmillaan ehkä rekallisen tai parin verran tavaraa ja on lisäksi tuulten armoilla. Laiva taas kuskaa tuhansia kontteja ja matkustajia kerralla ja kestää melkoista merenkäyntiäkin.



Kuormankantokykyyn liittyvä ongelma on mielestäni relevantti, mutta tuulten armoilla oleminen ei: tuulista on merkittävää hyötyä esim suihkuvirtausten muodossa ja se mahdollistaisi rahtikuljetukset melkein nollaenergialla. Tietysti kuljetusreitit vaatisivat hieman enemmän pohdintaa kuin nykyisin.

Denzil Dexter
Fëanor
Heikkous on olematon hyötykuorma. Rahtilaivan kokoinen ilmapallo kannattelee parhaimmillaan ehkä rekallisen tai parin verran tavaraa ja on lisäksi tuulten armoilla. Laiva taas kuskaa tuhansia kontteja ja matkustajia kerralla ja kestää melkoista merenkäyntiäkin.



Kuormankantokykyyn liittyvä ongelma on mielestäni relevantti, mutta tuulten armoilla oleminen ei: tuulista on merkittävää hyötyä esim suihkuvirtausten muodossa ja se mahdollistaisi rahtikuljetukset melkein nollaenergialla. Tietysti kuljetusreitit vaatisivat hieman enemmän pohdintaa kuin nykyisin.

Ei se nolla energialla onnistu mitenkään.
Mikäli aikataulujakin pitää noudattaa, vaatii vehje moottoritehoja siinä missä laivakin, paitsi että aluksen omapaino suhteessa rahdin painoon on huomattavati huonompi kuin laivoilla, mikä lisää tarvittavaa konetehoa kuljetettua rahtitonnia kohti. Jos taas ei noudateta, niin investoidulle pääomalle ei kerry katetta ilmalaivan odottaessa parempia tuulia.

Sitten on sellainen ero, että laivaan voidaan lastata rahti ja ottaa sitä pois, ja silti se kelluu veden ja ilman rajapinnassa ilman suurempia ongelmia.

Mutta jos ilmalaiva on ennestään neutraali, niin lisä lasti estää sitä nousemasta, ja osittainenkin rahdin purku nostaa sen taivaalle, mikä estää lopun rahdin purkamista tehokkaasti. On siis pakko kuluttaa tehoja myös nosteen suuruuden säätelyyn tai turhan painolastin pumppaamiseen propulsion lisäksi jokaisen rahdinkäsittelyn yhteydessä jatkuvasti.
Eiköhän se tuulen armoilla olo viitannut juuri noihin rahdinkäsittely tilanteisiin. Laivoilla ne hoidetaan satamassa, eikä vuolaana virtaavassa koskessa. Ilmalaivoilla tuo ei onnistu joka säällä, vaan ollaan nimenomaan tuulen armoilla, eikä siitä pois päästä kuin odottamalla parempia kelejä. Vai lennetäänkö se jättimäiseen parkkihalliin säältä suojaan ?

Suihkuvirtaukset ovat myös varsin ohuessa ilmakehässä, jossa noste on vain murto-osa maanpinnalla vallitsevasta. Sinne nousemiseksi täytyy nostetta kasvattaa huomattavasti, ja vastaavastoi takaisin maanpinnalle pääsemiseksi toisinpäin, kummankin vaatiessa energian kulutusta tai ilmaa kevyemmän kaasun päästämistä harakoille. Sehän vasta kalliiksi tulisikin.

Sivut

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat