Seuraa 
Viestejä45973

Tietääkö kukaan mitä eroa ylläolevilla aloilla on?
Kummalle alalle pyrkimistä suosittelisitte henkilölle, joka on kiinnostunut ihmisaivojen toiminnan ymmärtämisestä mahdollisimman teoreettisesta (perusteellisesta) näkökulmasta katsottuna.

Kiitos avusta.

Kommentit (8)

Neuroni
Tietääkö kukaan mitä eroa ylläolevilla aloilla on?
Kummalle alalle pyrkimistä suosittelisitte henkilölle, joka on kiinnostunut ihmisaivojen toiminnan ymmärtämisestä mahdollisimman teoreettisesta (perusteellisesta) näkökulmasta katsottuna.

Kiitos avusta.




Kyllähän tuo neurobiofysiikka varmaan tunkeutuu aivosoluissa paljon syvemmälle, ja jos uskoo aivojen toiminnan ymmärtämisen riippuvan olennaisesti aivosolujen rakenteesta ja toiminnasta, ainakin itse valitsisin neurobiofysiikan keskeisimmäksi aineekseni.

Nythän on todettu, että liki kaikki aivosolut ovat erilaisia ja toimivat eri tavoin. Tuntuu, että tätäkin olisi hieman vaikea simuloida laskennallisessa neurotieteessä. En ole kyllä asiaan perehtynyt; ehkä laskennallisessakin voi olla suuria voittoja edessään.

Mutta jos asia todella kiinnostaa, kannattaa tutustua aivojen teoriaan jo netistä ja fysiologian laitoksen kirjastoon tulevista aivotutkimusjournaaleista. Yksi varteenotettava teorialinja löytyy seuraavalla nettihaulla:

Walter J. Freeman, Giuseppe Vitiello

Neuroni
Tietääkö kukaan mitä eroa ylläolevilla aloilla on?
Kummalle alalle pyrkimistä suosittelisitte henkilölle, joka on kiinnostunut ihmisaivojen toiminnan ymmärtämisestä mahdollisimman teoreettisesta (perusteellisesta) näkökulmasta katsottuna.

Kiitos avusta.




Uskoisin että joko P.S.V tai Japetus osaavat neuvoa.

Viestiä heille.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Qtamo
Neuroni
Tietääkö kukaan mitä eroa ylläolevilla aloilla on?
Kummalle alalle pyrkimistä suosittelisitte henkilölle, joka on kiinnostunut ihmisaivojen toiminnan ymmärtämisestä mahdollisimman teoreettisesta (perusteellisesta) näkökulmasta katsottuna.

Kiitos avusta.




Uskoisin että joko P.S.V tai Japetus osaavat neuvoa.

Viestiä heille.




Tosin Japetus on paljon laajemmin perehtynyt aivoista tiedettyyn, kuin meikäläinen, jolla on vain jonkinasteinen yleiskuva asiasta.

Neuroni
Tietääkö kukaan mitä eroa ylläolevilla aloilla on?
Kummalle alalle pyrkimistä suosittelisitte henkilölle, joka on kiinnostunut ihmisaivojen toiminnan ymmärtämisestä mahdollisimman teoreettisesta (perusteellisesta) näkökulmasta katsottuna.



Laskennallinen neurotiede on nimensä mukaisesti neurotiedettä, jossa tärkeimpänä "työkaluna" on informaatiotiede kaikissa eri muodoissaan. Laskennallisella neurotieteellä on hyvin paljon tekemistä koneoppimisen, konenäön, ja tekoälytutkimuksen kanssa.

Neurobiofysiikka on nimensä mukaisesti biofysiikkaa, jossa tutkitaan ja mallinnetaan aivojen fysiologiaa biologian ja fysiikan tietämyksellä. Tällöin tutkitaan huomattavasti hienosyisemmin esim. neuronien toimintaa, joka esim. yksittäisten proteiinien tasolla on harvinaista laskennallisessa neurotieteessä, mutta käsitteet hieman limittyvät kun puhutaan "laskennallisesta biologiasta" jossa rakennetaan matemaattisia malleja erilaisista biologisista ilmiöistä.

Aloilla on siis mielestäni varsin suuri ero, vaikka neuroverkkojen tutkimuksen tapauksessa on huomattavissa pikkuhiljaa viimeinkin jotain synergiaa.

Mitä tarkoitat tuolla "mahdollisimman teoreettisesta (perusteellisesta) näkökulmasta"? Kaikki nuo edellä mainitut tieteenalat ovat erittäin teoreettisia ja usein poikkitieteellisiä. Hyvin yksinkertaistetusti voisi toki sanoa, että laskennallisessa biotieteessä liikutaan huomattavasti abstraktimmalla ja matemaattisemmalla tasolla kuin biofysiikassa, joka on enemmän molekyylitason fysiikkaa.

Joudut kuvailemaan lisää mistä pidät, ennen kuin voin suositella kumpaakaan. Itse olen opiskellut laskennallista biologiaa (myös neurotiedettä, mutta koneoppimiseen ja bioinformatiikkaan lopulta kallistuen).

Hei, olen keskittänyt opintoni teknilliseltä puolelta (bio)signaaleihin / signaalinkäsittelyjärjestelmiin, sekä lääketieteen tekniikan kursseihin. Olen epävarma siitä, mihin päin jatko-opintoni suuntaisin. Kiinnostuksen kohteisiin lukisin aivotoiminnan tutkimisen ja ymmärtämisen, niin perustutkimus, kuin soveltavassa (erityisesti lääketieteen tekniikka) mielessäkin, nimenomaan signaalianalyysiin / erilaisiin matemaattisiin malleihin perustuen.

Jatko-opinnoikseni olen puntaroinut laskennallista neurotiedettä, biofysiikan puolta, tai pysyttäytymistä teknillisellä puolella. Osaatko antaa vinkkejä valinnan vaikeuteen?

Kiitos avusta

MooM
Seuraa 
Viestejä8021
Neuroni
Jatko-opinnoikseni olen puntaroinut laskennallista neurotiedettä, biofysiikan puolta, tai pysyttäytymistä teknillisellä puolella. Osaatko antaa vinkkejä valinnan vaikeuteen?



Suosittelen, että tieteenalan miettimisen sijaan selvität, millaista tutkimusta Suomessa tehdään. Tai mikä se alue onkaan, jolla olet valmis liikkumaan jatko-opintojen takia. Aloita vaikka oman laitoksen proffista ja kysele heiltä, kehen kannattaisi olla yhteydessä.

Sitten otat yhteyttä kiinnostavaa tutkimusta tekeviin tutkimusjohtajiin/proffiin, kerrot, miten sinua kiinostavaa tutkimusta voisi tehdä heidän ohjauksessaan ja kyselet heidän haluaan ottaa sinut mukaan tiimiin. Usein jos on hyviä ideoita, tutkimusta voi ohajat oman kiinnostuksen mukaan, kunhan se on järkevää tiimin fokuksen kannalta. Rahoituksen saatavuuskin vaihtelee, se on usein käytännön kannalta lopullinen tekijä siinä, mitä aloitetaan ja mitä ei..

Signaalinkäsittelyä tehdään monella neurotieteen alueella. Itse tunnen parhaiten kuvantamista, mutta vastaavaa analysointia ja mallintamista tehdään myös solutason (sähkö)fysiologiassa jne. Ja sekä fysiikan laitoksilla että esim. psykologian ja lääketieteen alan tutkimustiimeissä.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Vierailija
MooM
Neuroni
Jatko-opinnoikseni olen puntaroinut laskennallista neurotiedettä, biofysiikan puolta, tai pysyttäytymistä teknillisellä puolella. Osaatko antaa vinkkejä valinnan vaikeuteen?



Suosittelen, että tieteenalan miettimisen sijaan selvität, millaista tutkimusta Suomessa tehdään. Tai mikä se alue onkaan, jolla olet valmis liikkumaan jatko-opintojen takia. Aloita vaikka oman laitoksen proffista ja kysele heiltä, kehen kannattaisi olla yhteydessä.

Sitten otat yhteyttä kiinnostavaa tutkimusta tekeviin tutkimusjohtajiin/proffiin, kerrot, miten sinua kiinostavaa tutkimusta voisi tehdä heidän ohjauksessaan ja kyselet heidän haluaan ottaa sinut mukaan tiimiin. Usein jos on hyviä ideoita, tutkimusta voi ohajat oman kiinnostuksen mukaan, kunhan se on järkevää tiimin fokuksen kannalta. Rahoituksen saatavuuskin vaihtelee, se on usein käytännön kannalta lopullinen tekijä siinä, mitä aloitetaan ja mitä ei..

Signaalinkäsittelyä tehdään monella neurotieteen alueella. Itse tunnen parhaiten kuvantamista, mutta vastaavaa analysointia ja mallintamista tehdään myös solutason (sähkö)fysiologiassa jne. Ja sekä fysiikan laitoksilla että esim. psykologian ja lääketieteen alan tutkimustiimeissä.




Vittu!

Nythän tämä MooMi alkaa paljastaa oikean nahkansa.
Kovaa kamaa ja asiaa alusta saakka.
Hienoja neuvoja kaiken lisäks.

Palstalla siis saattaa sittenkin olla toivoa.

MooM
Seuraa 
Viestejä8021
SamikoKu
MooM
Neuroni
Jatko-opinnoikseni olen puntaroinut laskennallista neurotiedettä, biofysiikan puolta, tai pysyttäytymistä teknillisellä puolella. Osaatko antaa vinkkejä valinnan vaikeuteen?



Suosittelen, että tieteenalan miettimisen sijaan selvität, millaista tutkimusta Suomessa tehdään. Tai mikä se alue onkaan, jolla olet valmis liikkumaan jatko-opintojen takia. Aloita vaikka oman laitoksen proffista ja kysele heiltä, kehen kannattaisi olla yhteydessä.

Sitten otat yhteyttä kiinnostavaa tutkimusta tekeviin tutkimusjohtajiin/proffiin, kerrot, miten sinua kiinostavaa tutkimusta voisi tehdä heidän ohjauksessaan ja kyselet heidän haluaan ottaa sinut mukaan tiimiin. Usein jos on hyviä ideoita, tutkimusta voi ohajat oman kiinnostuksen mukaan, kunhan se on järkevää tiimin fokuksen kannalta. Rahoituksen saatavuuskin vaihtelee, se on usein käytännön kannalta lopullinen tekijä siinä, mitä aloitetaan ja mitä ei..

Signaalinkäsittelyä tehdään monella neurotieteen alueella. Itse tunnen parhaiten kuvantamista, mutta vastaavaa analysointia ja mallintamista tehdään myös solutason (sähkö)fysiologiassa jne. Ja sekä fysiikan laitoksilla että esim. psykologian ja lääketieteen alan tutkimustiimeissä.




*****!

Nythän tämä MooMi alkaa paljastaa oikean nahkansa.
Kovaa kamaa ja asiaa alusta saakka.
Hienoja neuvoja kaiken lisäks.

Palstalla siis saattaa sittenkin olla toivoa.




No ei mun varaan kannata paljon laskea tällä foorumilla. Mutta huolestuttaisi, jos ei jotain tarttuisi lapaseen, kun näitä hommia on eri vaiheen tutkijana vääntänyt pian 20 vuotta (ristus sentään). Hyvien tutkijoiden löytäminen on muuten tosi vaikeaa.

Realismia on se, että on sitä sen 4-5 jatko-opintovuoden aikana kiva välillä syödäkin. Tutkijakoulupaikka on ihan paras vaihtoehto, sellaisia kannattaa tiedustella, kunhan saa muuten vakuutettua tutkimusjohtajan omasta innostaan ja kyvykkyydestään.

"MooM": Luultavasti entinen "Mummo", vahvimpien arvelujen mukaan entinen päätoimittaja, jota kolleega hesarista kuvasi "Kovan luokan feministi ja käheä äänikin". https://www.tiede.fi/keskustelu/4000675/ketju/hyvastit_ja_arvioita_nimim...

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat