Seuraa 
Viestejä45973

Hei, minulla ja luokkatovereillani on suuri ongelma. Meillä on seuraavanlainen lasku:

Calculate the acceleration and maximum range of a jump in a case of frog. The maximum vertical height is 0,28m and distance of acceleration is 0,086m. The is g=9,81g/ms^2

Eli tuossa on kaikki tiedot mitä meille on annettu. Kirjaa lukemalla on selvitetty, että sammakon hyppykulma on 45 astetta. Ko. proffa olettaa meidän siis tietävän tälläiset pikkuasiat.. Mutta miten ihmeessä tästä nyt lähdettäisiin eteenpäin? Ikinä ennen en ollut törmännyt tuollaiseen kiihdytysmatkaan.

Meidän fyssan kurssi olisi pelastettu, jos joku osaisi auttaa onnettomia eläinlääketieteen opiskelijoita!

Kommentit (4)

Opettaja
Seuraa 
Viestejä1983

Ei kai tuollaista kiihdytysmatkaa ole olemassakaan. Jospa sillä tarkoitetaan vain sitä, että sammakko on tuolla 0,086 metrin korkeudella kiihdytyksen jälkeen. Elikäs tässä olisi tavanomainen heittoliike tuolta korkeudelta. 45 astetta tulee siitä, että sillä tavalla tulee pisin heitto. Nyt siis lasketaan mikä alkunopeus korkeudella 0,086 m pitää olla, jotta päästään 0,28 metrin korkeuteen.

Keskinopeus v kiihdytyksessä on puolet tuosta loppunopeudesta, joten saadaan kiihdytysaika t = s/v. Kiihtyvyys on nyt 2v/t. Varmaankin voi olettaa, että kiihdytys on tasaista.

Hypyn pituudessa tarvitsee vielä ottaa huomioon tuo kiihdytysmatkakin.

Takuuta en tälle kyllä anna.

Jorma
Seuraa 
Viestejä2351
DasMokkula
Hei, minulla ja luokkatovereillani on suuri ongelma. Meillä on seuraavanlainen lasku:

Calculate the acceleration and maximum range of a jump in a case of frog. The maximum vertical height is 0,28m and distance of acceleration is 0,086m. The is g=9,81g/ms^2

Eli tuossa on kaikki tiedot mitä meille on annettu. Kirjaa lukemalla on selvitetty, että sammakon hyppykulma on 45 astetta. Ko. proffa olettaa meidän siis tietävän tälläiset pikkuasiat.. Mutta miten ihmeessä tästä nyt lähdettäisiin eteenpäin? Ikinä ennen en ollut törmännyt tuollaiseen kiihdytysmatkaan.

Meidän fyssan kurssi olisi pelastettu, jos joku osaisi auttaa onnettomia eläinlääketieteen opiskelijoita!


Sano nyt, ettei tämä ole totta, ei voi olla.
Lasken sen nyt kuitenkin yksinkertaisimmalla mahdollisella tavalla. Saat ite miettiä miksi näin.

a= (9.81*(0.28-0.086/2^.5)/(0.086/2^.5))* 2^.5 m/s^2
s= 4*0.28 m

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla

tästä tulee väkisinkin mieleen, että sammakon koivet ovat aluksi kokoon puristettu jousi, joka sitten purkautuu tuolla 0,086 matkalla, ja liikeyhtälö olisi ma=-kx-sin45*mg.
Tästä tulee toisen asteen differentiaaliyhtälö, jonka ratkaisusta saadaan, jos saadaan, kysytty kiihtyvyys ja loppunopeus, joka on sitten sen loikan alkunopeus, mutta yhtään syvemmälle en tähän suohon uppoa...
Loikan alkunopeus saadaan myös loikan korkeudesta energiaperiaatteella, koska loikan aikanahan ei ole muuta kiihtyvyyttä kuin maan vetovoimasta johtuvaa vertikaalikiihtyvyyttä. Sitä kauttahan saadaan se kysytty kantamakin ratkaisemalla ensin nousuaika, kertomalla se kahdella, ja sitten tasaisen vauhdin matkan kaavalla kantama...
Ehkä näistä saadaan selville kiihtyvyys ponnistuksenkin aikana, jos sitä yleensä edes kysytäänkään. Taitaa olla hämäystä vaan tuo ponnistusmatka ja kysytäänkin kiihtyvyyttä loikan aikana, joka on siis -g pystysuoraan ylös, ja loikan kantamaksi laskemalla tulee noin 80 cm

mölkhö
tästä tulee väkisinkin mieleen, että sammakon koivet ovat aluksi kokoon puristettu jousi, joka sitten purkautuu tuolla 0,086 matkalla, ja liikeyhtälö olisi ma=-kx-sin45*mg.
Tästä tulee toisen asteen differentiaaliyhtälö, jonka ratkaisusta saadaan, jos saadaan, kysytty kiihtyvyys ja loppunopeus, joka on sitten sen loikan alkunopeus, mutta yhtään syvemmälle en tähän suohon uppoa...
Loikan alkunopeus saadaan myös loikan korkeudesta energiaperiaatteella, koska loikan aikanahan ei ole muuta kiihtyvyyttä kuin maan vetovoimasta johtuvaa vertikaalikiihtyvyyttä. Sitä kauttahan saadaan se kysytty kantamakin ratkaisemalla ensin nousuaika, kertomalla se kahdella, ja sitten tasaisen vauhdin matkan kaavalla kantama...
Ehkä näistä saadaan selville kiihtyvyys ponnistuksenkin aikana, jos sitä yleensä edes kysytäänkään. Taitaa olla hämäystä vaan tuo ponnistusmatka ja kysytäänkin kiihtyvyyttä loikan aikana, joka on siis -g pystysuoraan ylös, ja loikan kantamaksi laskemalla tulee noin 80 cm



Jäi yksi kakkonen huomioimatta, ja 4*h siitä tietysti tulee, eikä 80 cm.
Vy=sqrt(2gh)=Vx
t=2*Vy*/g
s=Vx*t=sqrt(2gh)*2*sqrt(2gh)/g=4h

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat