Seuraa 
Viestejä16948

Laitan tähän kommentoitavaksi hiukkasfysiikka-ketjuun lähettämäni postauksen. Tosin polkuintegraali lienee huono termi, ehkä verkkointegraali olisi parempi sana.

Polkuintegraalilla saa tosiaan gravitaation - tässä simplify:

- ota kaksi palloa (hiukkasta) ja sido ne jäykällä sauvalla toisiinsa (sidosvoima)
- ota kaksi muuta palloa ja tee niille sama
- määritetään muodon mitaksi 2 yksikköä
- aseta näin saadut muodot pystyyn toisistaan 10 yksikön etäisyydelle
- liimaa 10 yksikön mittainen kumitanko pallon keskipisteestä naapurimuodon vastaavan pallon keskipisteeseen (edustaa taipumusta pitää etäisyys samana muihin hiukkasiin)
- käännä molempia muotoja keskipisteensä ympäri niin, että ylemmät pallot ovat lähimmässä mahdollisessa etäisyydessä toisiinsa (siis vaakasuunnassa molemmat muodot)
- nyt aiemmin alemmat pallot ovat kauimmassa mahdollisessa keskinäisessä etäisyydessä
- mitataan kumitankoihin muodostuneet voimat: 1-10/(10-1)=1-10/9 = -1/9, puristuneen tangon potentiaali alkutilaan ja 1-10/(10+1)=1-10/11 = 1/11, venyneen tangon potentiaali alkutilaan
- huomataan, että muodon liikkeestä ja taipumuksesta säilyttää etäisyydet naapureihin (eli kaikkiin muihin pisteisiin) syntyi kaksi voimaa: -0,111... ja +0,0909...
- näiden resultantti -0,02020... (-2/99) pyrkii vähentämään muotojen keskinäistä etäisyyttä eli vähentää avaruusviritystä muotojen painopisteiden välillä = gravitaatio
- unohdetaan kumitangot, ne olivat vain mittari voimalle - ei roolia, näennäinen tilallisuuden vastine
- voidaan yleistää useammalle liikkuvalle systeemille: lähimpänä toisiaan olevat pyrkivät yhä lähemmäs toisiaan, hieman kauempana oleva naapuri häviää suhteellisten etäisyyserojen kamppailun
- integroinnnin kauttaa aukeaa sekin, mitä muuttuu, kun keskinäinen etäisyys lähestyy sidosmuodon mittaa (propulsio)

Tämä oli hurja yksinkertaistus, polkuintegraali gravitaatiolle lasketaan olettaen etäisyyden säilyttämisen vuorovaikutus (sm-aalto) kaikkien liikkuvien pisteiden välille. Tuosta simplify-esimerkistäkin puuttui kumitangot ristiin. Näin syntyy liikkumattoman taustan ja liikkuvien hiukkasten välille kiihdytyspotentiaali, jonka olen nimennyt 'kosmiseksi nosteeksi'. Se on peruskiihdytyskenttä kaikelle ja näkyy gravitaatio"vuorovaikutuksena", vaikka ei siis ole alkuunkaan vuorovaikutus vaan geometrinen välttämättömyys.

Protoni voisi todellakin olla eri tilanteissa "eri kokoinen" sillä lähivuorovaikutusten määrä saattaisi korreloida mitattavan tilallisuuden kanssa - onhan myonissa useampi liikkuva osa kuin elektronissa.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Kommentit (13)

Ohman
Seuraa 
Viestejä1637
Eusa
Laitan tähän kommentoitavaksi hiukkasfysiikka-ketjuun lähettämäni postauksen. Tosin polkuintegraali lienee huono termi, ehkä verkkointegraali olisi parempi sana.

Polkuintegraalilla saa tosiaan gravitaation - tässä simplify:

- ota kaksi palloa (hiukkasta) ja sido ne jäykällä sauvalla toisiinsa (sidosvoima)
- ota kaksi muuta palloa ja tee niille sama
- määritetään muodon mitaksi 2 yksikköä
- aseta näin saadut muodot pystyyn toisistaan 10 yksikön etäisyydelle
- liimaa 10 yksikön mittainen kumitanko pallon keskipisteestä naapurimuodon vastaavan pallon keskipisteeseen (edustaa taipumusta pitää etäisyys samana muihin hiukkasiin)
- käännä molempia muotoja keskipisteensä ympäri niin, että ylemmät pallot ovat lähimmässä mahdollisessa etäisyydessä toisiinsa (siis vaakasuunnassa molemmat muodot)
- nyt aiemmin alemmat pallot ovat kauimmassa mahdollisessa keskinäisessä etäisyydessä
- mitataan kumitankoihin muodostuneet voimat: 1-10/(10-1)=1-10/9 = -1/9, puristuneen tangon potentiaali alkutilaan ja 1-10/(10+1)=1-10/11 = 1/11, venyneen tangon potentiaali alkutilaan
- huomataan, että muodon liikkeestä ja taipumuksesta säilyttää etäisyydet naapureihin (eli kaikkiin muihin pisteisiin) syntyi kaksi voimaa: -0,111... ja +0,0909...
- näiden resultantti -0,02020... (-2/99) pyrkii vähentämään muotojen keskinäistä etäisyyttä eli vähentää avaruusviritystä muotojen painopisteiden välillä = gravitaatio
- unohdetaan kumitangot, ne olivat vain mittari voimalle - ei roolia, näennäinen tilallisuuden vastine
- voidaan yleistää useammalle liikkuvalle systeemille: lähimpänä toisiaan olevat pyrkivät yhä lähemmäs toisiaan, hieman kauempana oleva naapuri häviää suhteellisten etäisyyserojen kamppailun
- integroinnnin kauttaa aukeaa sekin, mitä muuttuu, kun keskinäinen etäisyys lähestyy sidosmuodon mittaa (propulsio)

Tämä oli hurja yksinkertaistus, polkuintegraali gravitaatiolle lasketaan olettaen etäisyyden säilyttämisen vuorovaikutus (sm-aalto) kaikkien liikkuvien pisteiden välille. Tuosta simplify-esimerkistäkin puuttui kumitangot ristiin. Näin syntyy liikkumattoman taustan ja liikkuvien hiukkasten välille kiihdytyspotentiaali, jonka olen nimennyt 'kosmiseksi nosteeksi'. Se on peruskiihdytyskenttä kaikelle ja näkyy gravitaatio"vuorovaikutuksena", vaikka ei siis ole alkuunkaan vuorovaikutus vaan geometrinen välttämättömyys.

Protoni voisi todellakin olla eri tilanteissa "eri kokoinen" sillä lähivuorovaikutusten määrä saattaisi korreloida mitattavan tilallisuuden kanssa - onhan myonissa useampi liikkuva osa kuin elektronissa.

author="" kirjoitti:



Ne kumitangot kannattaa rasvata korpinrasvalla ja pallot voidella kolotiillä. Näin tulos yksinkertaistuu.

Ohman

Eusa
Seuraa 
Viestejä16948
Ohman
Ne kumitangot kannattaa rasvata korpinrasvalla ja pallot voidella kolotiillä. Näin tulos yksinkertaistuu.

Ohman


Onhan se tuokin yksi tapa ilmoittaa, ettei yhtään ymmärrä mistä on kysymys.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Goswell
Seuraa 
Viestejä12911

Mistä tulee se taipumus lähentyä. Jos pyöritän kahta objektia lähellä toisiaan, eikä mikään kerro (gravitoni) toisesta kohteesta, miksi ne lähestyisivät toisiaan. Fotonikenttä voi kertoa, mutta hylkivää voimaa ennemmin on tuo kuin vetävää..
Jos pyöritän kahta sidottua palloa (moukari-naru-moukari), sisäisiävoimia kyllä eniintyy, mutta tasapaino ulospäin säilyy.

Eusa
Protoni voisi todellakin olla eri tilanteissa "eri kokoinen" sillä lähivuorovaikutusten määrä saattaisi korreloida mitattavan tilallisuuden kanssa - onhan myonissa useampi liikkuva osa kuin elektronissa.



Mikä tulee mieleen tuosta protoni / protoni/myoni havainnosta.
Koranttilainen hitausvoima tietenkin. Jos siellä ytimenä on pelkkä protoni, sen liike on oltava suurempaa kuin silloin jos siellä on myoni lisämassana. Eli pelkkä protoni joutuu tekemään suurempaa liikettä, siis kokee suurempaa kiihtyvyyttä vastatakseen elektronin vuorovaikutukseen, kuin kuu / maa systeemi, tällöin siitä protonista myös mitataan suurempi massa/energia. Lisätään myoni protoniin, lisämassa vähentää kiihtyvyyden tarvetta, tällöin mitataan myös pienempi energia/massa protonista.

Minun mielestä noin.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16948
Goswell
Mistä tulee se taipumus lähentyä. Jos pyöritän kahta objektia lähellä toisiaan, eikä mikään kerro (gravitoni) toisesta kohteesta, miksi ne lähestyisivät toisiaan. Fotonikenttä voi kertoa, mutta hylkivää voimaa ennemmin on tuo kuin vetävää..

Kun luet tarkkaan kirjoitukseni, en postuloi taipumusta lähentyä vaan taipumuksen pitää etäisyys. Geometrisesti se liikkeessä yllä osoitetusti johtaa kuitenkin lähentymiseen. Minusta on erinomaisen perusteltua luonnon säilymislakeihinkin nojautuen lähteä siitä, että etäisyydet periaatteessa pyrkivät säilymään. Kuitenkin, itse sidos perustuu liikeeseen ja energiavaihtoon eli liike on vääjäämätön avaruuden ominaisuus. Etäisyyksien säilymistä ja liikettä halusin tutkia yhdessä.

Gravitaatio seuraa suoraan ajatuksesta, että sm-säteily seisovana aaltoliikkeenä mitoittaa etäisyyden kahden massapisteen välille. Heti, kun tulee sini- tai punasiirtymää, puhutaan kiihtyvyydestä (tai voimasta ) Massapiste mielellään pitäisi etäisyytensä muihin vuorovaikutuskumppaneihin samana. Sidosvoima kuitenkin yhdessä vääjäämättömän liikkeen kanssa aiheuttaa sen, että kahden massapistekimpun kaikkien pisteiden väliset etäisyydet ovat jatkuvassa muutostilassa. Tuossa yllä osoitin, että liikkeestä aiheutuu geometrinen potentiaali, joka säännönmukaisesti on kohti lähinnä muuta massapistekimppua.

Hiukkasten väliset sidokset voi perustella samalla sm-voimaperiaatteella (mukaan huomioitava ½-spin-dualismi) eri mittakaavoissa: sähköinen voima, heikkovoima, vahvavoima ja ydinvoima ovat eri variaatioita etäisyysvoimasta ja dualismista. Luja sidos on etäisyyden säilyttämisen prioriteetti - siksi muut etäisyydet joutuvat joustamaan ja lopputuloksena on laajassa tilassa gravitaatio. mot.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

illuusio
Seuraa 
Viestejä910
Eusa

Hiukkasten väliset sidokset voi perustella samalla sm-voimaperiaatteella (mukaan huomioitava ½-spin-dualismi) eri mittakaavoissa: sähköinen voima, heikkovoima, vahvavoima ja ydinvoima ovat eri variaatioita etäisyysvoimasta ja dualismista. Luja sidos on etäisyyden säilyttämisen prioriteetti - siksi muut etäisyydet joutuvat joustamaan ja lopputuloksena on laajassa tilassa gravitaatio. mot.



Tuo eri mittakaavojen hahmottaminen saman perusprinsiipin kautta on SE juttu. Tuo etäisyyden säilyttäminen kuulostaa keinotekoiselta. Ehkä se onkin vain sivutuote universumin pärinässä

Eusa
Seuraa 
Viestejä16948
illuusio
Eusa

Hiukkasten väliset sidokset voi perustella samalla sm-voimaperiaatteella (mukaan huomioitava ½-spin-dualismi) eri mittakaavoissa: sähköinen voima, heikkovoima, vahvavoima ja ydinvoima ovat eri variaatioita etäisyysvoimasta ja dualismista. Luja sidos on etäisyyden säilyttämisen prioriteetti - siksi muut etäisyydet joutuvat joustamaan ja lopputuloksena on laajassa tilassa gravitaatio. mot.



Tuo eri mittakaavojen hahmottaminen saman perusprinsiipin kautta on SE juttu. Tuo etäisyyden säilyttäminen kuulostaa keinotekoiselta. Ehkä se onkin vain sivutuote universumin pärinässä

Etäisyyden säilyttäminen tulee taustasta erkaantumisesta, kvantittumisesta - ei hitaalla massapisteellä, energiapaketilla, voi olettaa olevan mitään erityistä suhteellista suuntaa mihin lähteä liikkumaan. Perustilanne on se, että etäisyyssuhteet muihin vuorovaikutuskumppaneihin pyrkii säilymään.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Goswell
Mistä tulee se taipumus lähentyä. Jos pyöritän kahta objektia lähellä toisiaan, eikä mikään kerro (gravitoni) toisesta kohteesta, miksi ne lähestyisivät toisiaan. Fotonikenttä voi kertoa, mutta hylkivää voimaa ennemmin on tuo kuin vetävää..
Jos pyöritän kahta sidottua palloa (moukari-naru-moukari), sisäisiävoimia kyllä eniintyy, mutta tasapaino ulospäin säilyy.

Eusa
Protoni voisi todellakin olla eri tilanteissa "eri kokoinen" sillä lähivuorovaikutusten määrä saattaisi korreloida mitattavan tilallisuuden kanssa - onhan myonissa useampi liikkuva osa kuin elektronissa.



Mikä tulee mieleen tuosta protoni / protoni/myoni havainnosta.
Koranttilainen hitausvoima tietenkin. Jos siellä ytimenä on pelkkä protoni, sen liike on oltava suurempaa kuin silloin jos siellä on myoni lisämassana. Eli pelkkä protoni joutuu tekemään suurempaa liikettä, siis kokee suurempaa kiihtyvyyttä vastatakseen elektronin vuorovaikutukseen, kuin kuu / maa systeemi, tällöin siitä protonista myös mitataan suurempi massa/energia. Lisätään myoni protoniin, lisämassa vähentää kiihtyvyyden tarvetta, tällöin mitataan myös pienempi energia/massa protonista.



oliko havaittu tilavuudeltaan pienempi protoni vai massaltaan / energialtaan pienempi vai sekä että?

Energiahan on liikettä ja jos kyseessä oli tilavuudeltaan pienempi protoni, niin silloin asia olisi päinvastoin kuin mitä sinä Goswell esität?

Jotta protonin saisi puristttumaan pienemmäksi, siihen pitää kohdistua kovempi ulkoinen paine eli aikaisempaa enemmän liikettä ulkoapäin kohti protonia?

Nyt tuo ulkoapäin kohdistuva liike päätyy protonin sisäiseksi liikkeeksi? Tuo sisäinen liike olisi tiheämmässä protonissa hitaampaa, mutta silti sitä kokonaisuutena olisi enemmän kuin isomassa saman massaisessa protonissa? Hmm. Eihän se silloin olisi saman massainen. Liikettä olisi saman verran, mutta se olisi tiheämpään pakkautuneena, jos ero on vain tilavuudessa?

Kun sisäistä liikettä on enemmän, sitä myös poistuu protonista enemmän, mutta koska tiheämmän protonin aika on hitaampaa, niin ulos päin suuntautuvia aaltoja esiintyy harvemmmin?

Aalloissa olevat tihentymät ovat tiheämpiä kuin vähemmän tiheästä protonista ulos työntyvät tihentymät?

Ne ovat myös keskenään tiheämmin? Kenties 207 kertaa tiheämmin kuin isommasta protonista ulos työntyvät tihentymät?

Protonia kohti työntyvät tihentymäaallot kohtaavat protonista ulos työntyviä tihentymäaaltoja vain tietyllä etäisyydellä protonista ja koska tiheämmästä protonista työntyy harvemmin ulos tihentymäaaltoja, ehtii ulkoapäin työntyvä tihentymäaalto lähemmäksi protonia ja jos kuljettaa mukanaan tihentymää joka on "konkretisoitunut" / yhdistynyt aalloissa olevista tihentymistä meidän laitteilla havaittavaksi tihentymäksi, voi se saada siitä protonista ulos työntyvästä tihentymäaallosta syntymään / yhdistymään / "konkretisoitumaan" myonin?

Tiheämpi protoni siis kierrättää enemmän sitä asiaa mistä kaikki koostuu ja se perustuu siihen että sitä kohti taipuu enemmän työntävää voimaa välittäviä tihentymiä jotka ylläpitävät ulkoista painetta kohti tiheämpää protonia ja tiheämmästä protonista ulos työntyvät tiheämmät tihentymät eivät vuorovaikuta tiheämmän protonin ohi työntyvien tihentymien kanssa läheskään niin paljon kuin protonia kohti työntyvät tihentymät ja näin tiheää protonia kohti taipuu paljon työntävää voimaa välittäviä tihentymiä jotka muuttuvat protonin sisäiseksi liikkeeksi, kunnes jossakin vaiheessa työntyvät ulos protonista jne?

mitä sitten tämä "konkretisoituminen" / yhdistyminen tarkoittaa, silloin kun atomin ytimestä ulos päin työntyvistä tihentymistä yhdistyy uusi fotoni, elektroni tai vaikkapa uusi myoni?

Kyse on näiden tihentymien sisäisen liikkeen nopeutumisesta.

Tihentymät koostuvat aina pienemmistä tihentymistä jotka kierrättävät keskenään itsessään olevaa asiaa, omaten oman sisäisen liikkeen joka perustuu siihen että ne itse koostuvat vielä pienemmistä tihentymistä jne. Äärettömän pieniä tihentymiä ei kuitenkaan ehkä.tarvita, koska pienemmiksi ja pienemmiksi tihentymiksi hajaantuva systeemi työntyy aina lopulta isaon tiheän systeemin sisään jossa se puristuu taas massiivisemmiksi kokonaisuuksiksi.

Anyway, isommassa kokoluokassa massiivisempia sisäisen liikkeen omaavia tihentymiä työntyy ulos galaksin keskustan supermassiivisesta erittäin tiheästä tihentymästä ja niistä voi yhdistyä havaittava tähti?

Siihen tarvitaan tekijä joka kiihdyttää näiden protonien massaisten, mutta meidän protoneita tiheämpien tihentymien sisäistä liikettä?

Joskus se saa aikaan havaittavia kaasumolekyylipilviä joista toki voi myöhemmin yhdistyä uusia tähtiä?

Paras ulkoinen tekijä on aikoinaan ollut vastaava supermassiivinen kohde, sen liike läheltä toisen ohi, jolloin molemmista ulos työntyvät pienemmät tihentymät ovat vuorovaikuttaneet toistensa kanssa? Silloinhan näitä pienempiä tihentymiä on ollut keskimäärin kaksi kertaa tiheämmin? Niiden liike vastapalloon on saanut ne kohtaaman toisensa ja näin ne ovat liikkuneet toistensa läpi, koska nehän koostuvat itse vielä pienemmistä tihentymistä?

Toistensa läpi liikkuessaan niiden yhteinen sisäinen paine / liike on kaksinkertainen ja näin sisäisen paineen kasvaminen saa aikaan laajenemisen joka saa eritttäin monista pienistä tihentymistä "konkretisoitumaan" / yhdistymään yhden ison kokonaisuuden joka toki edelleen koostuu niistä pienistä tihentymistä, niin kuin tähdet?

Uudella tähdellä on olma sisäinen liike josta osa suuntautuu ulos tähdestä tihentyminä jotka nopeuttavat tähteä kohti liikkuvien tihentymien entropiaa / sisäistä liikettä ja näin tähti itse vaikuttaa oleellisesti omaan ulkoiseen paineeseensa?

Eusa
Seuraa 
Viestejä16948
Eusa
Laitan tähän kommentoitavaksi hiukkasfysiikka-ketjuun lähettämäni postauksen. Tosin polkuintegraali lienee huono termi, ehkä verkkointegraali olisi parempi sana.

Polkuintegraalilla saa tosiaan gravitaation - tässä simplify:

- ota kaksi palloa (hiukkasta) ja sido ne jäykällä sauvalla toisiinsa (sidosvoima)
- ota kaksi muuta palloa ja tee niille sama
- määritetään muodon mitaksi 2 yksikköä
- aseta näin saadut muodot pystyyn toisistaan 10 yksikön etäisyydelle
- liimaa 10 yksikön mittainen kumitanko pallon keskipisteestä naapurimuodon vastaavan pallon keskipisteeseen (edustaa taipumusta pitää etäisyys samana muihin hiukkasiin)
- käännä molempia muotoja keskipisteensä ympäri niin, että ylemmät pallot ovat lähimmässä mahdollisessa etäisyydessä toisiinsa (siis vaakasuunnassa molemmat muodot)
- nyt aiemmin alemmat pallot ovat kauimmassa mahdollisessa keskinäisessä etäisyydessä
- mitataan kumitankoihin muodostuneet voimat: 1-10/(10-2)=1-10/8 = -1/8, puristuneen tangon potentiaali alkutilaan ja 1-10/(10+2)=1-10/12 = 1/12, venyneen tangon potentiaali alkutilaan
- huomataan, että muodon liikkeestä ja taipumuksesta säilyttää etäisyydet naapureihin (eli kaikkiin muihin pisteisiin) syntyi kaksi voimaa: -0,125 ja +0,08333...
- näiden resultantti -0,041666... (1/24) pyrkii vähentämään muotojen keskinäistä etäisyyttä eli vähentää avaruusviritystä muotojen painopisteiden välillä = gravitaatio
- unohdetaan kumitangot, ne olivat vain mittari voimalle - ei roolia, näennäinen tilallisuuden vastine
- voidaan yleistää useammalle liikkuvalle systeemille: lähimpänä toisiaan olevat pyrkivät yhä lähemmäs toisiaan, hieman kauempana oleva naapuri häviää suhteellisten etäisyyserojen kamppailun
- integroinnnin kauttaa aukeaa sekin, mitä muuttuu, kun keskinäinen etäisyys lähestyy sidosmuodon mittaa (propulsio)


Valitettava kömmähdys etäisyyksien muutoksissa. Tietysti ne muuttuvat kahden pään eli lyhenee kahdella kuin myös pitenee kahdella muodon kiertyessä 90 astetta.

Olen pahoillani, tulkinta on varmasti vaikeaa virheen vuoksi. Korjasin lukemat tuohon lainaukseen ylle.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

Eusa
Seuraa 
Viestejä16948

Eikö kukaan osaa löytää virhettä päättelyssäni?

- lähtökohta etäisyyksien säilyttäminen
- sidoksen pakottamana liike irti tasaetäisyyksisyydestä
- vääjäämättä tilanne, jossa sidosmuodon osat vaihtelevat etäisyyksiä (kiertoliikkeet)
- eri nopeudella tai eri sidosmääräisinä esiintyvät kimput vaikuttavat diversiteettiin
- yksinkertainen matematiikka, jolla osoitetaan tarvittava etäisyydenpalautuspotentiaali
- etäisyys ei palaudu, vaan potentiaali realisoituu näennäiseksi gravitaatiovoimaksi
- kääntäen suhde etäisyyden neliöön tulee suoraan vuorovaikutuksen välittävän säteilyn tiheydestä
- suora suhde massaan tulee sidosenergiaperusteisuudesta

Jos siis oletetaan, että etäisyyksien säilyttäminen olisi oikea periaate, eikö tuo voisi toimia? Etäisyyden säilyttämiseen minulla on aikaisemman fundamentteihin paneutuneen tutkimuksen mukaisia perusteluita - eli vihiä miksi edes tutkia tästä lähtökohdasta. Jos tämä geometria osoittautuu toimivaksi, voisi kuvitella jotain toimivaa olevan myös tutkimuksessa, josta tämä kumpuaa...

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

illuusio
Seuraa 
Viestejä910
Eusa
tuo voisi toimia? Etäisyyden säilyttämiseen minulla on aikaisemman fundamentteihin paneutuneen tutkimuksen mukaisia perusteluita - eli vihiä miksi edes tutkia tästä lähtökohdasta. Jos tämä geometria osoittautuu toimivaksi, voisi kuvitella jotain toimivaa olevan myös tutkimuksessa, josta tämä kumpuaa...



Etäisyyden säilyttäminen toimii atomitasolla, koska siltä tasolta löytyy tarpeeksi hiukkasia repulsion aikaansaamiseksi. Ei toimi sitä isommissa ympyröissä. Casimir effektin suuruudesta nm tasolla huomaat olevasi hakoteillä.

Eusa
Seuraa 
Viestejä16948
illuusio
Eusa
tuo voisi toimia? Etäisyyden säilyttämiseen minulla on aikaisemman fundamentteihin paneutuneen tutkimuksen mukaisia perusteluita - eli vihiä miksi edes tutkia tästä lähtökohdasta. Jos tämä geometria osoittautuu toimivaksi, voisi kuvitella jotain toimivaa olevan myös tutkimuksessa, josta tämä kumpuaa...



Etäisyyden säilyttäminen toimii atomitasolla, koska siltä tasolta löytyy tarpeeksi hiukkasien repulsion aikaansaamiseksi. Ei toimi sitä isommissa ympyröissä. Casimir effektin suuruudesta nm tasolla huomaat olevasi hakoteillä.

Itse asiassa kuvittelen integraalin tällä matematiikalla tuovan uutta näkökulmaa Casimir-ilmiöön. Tuota repulsiotahan tässä tulee lähinnä h-viiva -kertaluokissa riippuen hiukkasen sisäisestä monimutkaisuudesta tai tilastollisesti sovellettuna isommissakin mittakaavoissa, esim. vuorovesi-ilmiössä. Casimir effektin etäisyyksissähän nimenomaan lähietäisyydet ovat suhteellisesti voimakkaammin edustettuna. Toisekseen, asiaan voi hyvinkin liittyä vuorovaikutussäteilyn häiriöilmiö ahtaassa välissä.

Hienorakennevakio vapausasteista: (1+2¹+3²+5³+1/2¹*3²/5³)⁻¹ = 137,036⁻¹

illuusio
Seuraa 
Viestejä910
Eusa

Itse asiassa kuvittelen integraalin tällä matematiikalla tuovan uutta näkökulmaa Casimir-ilmiöön. Tuota repulsiotahan tässä tulee lähinnä h-viiva -kertaluokissa riippuen hiukkasen sisäisestä monimutkaisuudesta tai tilastollisesti sovellettuna isommissakin mittakaavoissa, esim. vuorovesi-ilmiössä. Casimir effektin etäisyyksissähän nimenomaan lähietäisyydet ovat suhteellisesti voimakkaammin edustettuna. Toisekseen, asiaan voi hyvinkin liittyä vuorovaikutussäteilyn häiriöilmiö ahtaassa välissä.



Täytyy myöntää etten ymmärrä selostuksistasi juuri mitään Löytyykö jotain havaintomateriaalia? Kuvia, kaavoja tai muita kirjallisia tuotoksia?

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla

Uusimmat

Suosituimmat